Mezmurlar 129

1 Hac ilahisi Gençliğimden beri bana sık sık saldırdılar; Şimdi söylesin İsrail:

Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

2 “Gençliğimden beri bana sık sık saldırdılar, Ama yenemediler beni.

He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

3 Çiftçiler saban sürdüler sırtımda, Upuzun iz bıraktılar.”

Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

4 Ama RAB adildir, Kesti kötülerin bağlarını.

Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

5 Siyon'dan nefret eden herkes Utanç içinde geri çekilsin.

Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

6 Damlardaki ota, Büyümeden kuruyan ota dönsünler.

Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

7 Orakçı avucunu, Demetçi kucağını dolduramaz onunla.

Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

8 Yoldan geçenler de, “RAB sizi kutsasın, RAB'bin adıyla sizi kutsarız” demezler.

Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.