Süleyman'In Özdeyişleri 8
1 Bilgelik çağırıyor, Akıl sesini yükseltiyor.
Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?
2 Yol kenarındaki tepelerin başında, Yolların birleştiği yerde duruyor o.
Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.
3 Kentin girişinde, kapıların yanında, Sesini yükseltiyor:
Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:
4 “Ey insanlar, size sesleniyorum, Çağrım insan soyunadır!
Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;
5 Ey bön kişiler, ihtiyatlı olmayı öğrenin; Sağduyulu olmayı öğrenin, ey akılsızlar!
Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.
6 Söylediğim yetkin sözleri dinleyin, Ağzımı doğruları söylemek için açarım.
Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.
7 Ağzım gerçeği duyurur, Çünkü dudaklarım kötülükten iğrenir.
Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.
8 Ağzımdan çıkan her söz doğrudur, Yoktur eğri ya da sapık olanı.
Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.
9 Apaçıktır hepsi anlayana, Bilgiye erişen, doğruluğunu bilir onların.
Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.
10 Gümüş yerine terbiyeyi, Saf altın yerine bilgiyi edinin.
Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.
11 Çünkü bilgelik mücevherden değerlidir, Dilediğin hiçbir şey onunla kıyaslanamaz.
Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.
12 Ben bilgelik olarak ihtiyatı kendime konut edindim. Bilgi ve sağgörü bendedir.
Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.
13 RAB'den korkmak kötülükten nefret etmek demektir. Kibirden, küstahlıktan, Kötü yoldan, sapık ağızdan nefret ederim.
Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.
14 Öğüt ve sağlam karar bana özgüdür. Akıl ve güç kaynağı benim.
Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys.
15 Krallar sayemde egemenlik sürer, Hükümdarlar adil kurallar koyar.
Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat;
16 Önderler, adaletle yöneten soylular Sayemde yönetirler.
Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.
17 Beni sevenleri ben de severim, Gayretle arayan beni bulur.
Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun.
18 Zenginlik ve onur, Kalıcı değerler ve bolluk bendedir.
Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.
19 Meyvem altından, saf altından, Ürünüm seçme gümüşten daha iyidir.
Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.
20 Doğruluk yolunda, Adaletin izinden yürürüm.
Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla,
21 Böylelikle, beni sevenleri servet sahibi yapar, Hazinelerini doldururum.
Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa.
22 RAB yaratma işine başladığında İlk beni yarattı,
Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.
23 Dünya var olmadan önce, Ta başlangıçta, öncesizlikte yerimi aldım.
Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli.
24 Enginler yokken, Suları bol pınarlar yokken doğdum ben.
Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet.
25 Dağlar daha oluşmadan, Tepeler belirmeden, RAB dünyayı, kırları Ve dünyadaki toprağın zerresini yaratmadan doğdum.
Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt;
Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria.
27 RAB gökleri yerine koyduğunda oradaydım, Engin denizleri ufukla çevirdiğinde,
Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi.
28 Bulutları oluşturduğunda, Denizin kaynaklarını güçlendirdiğinde,
Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet;
29 Sular buyruğundan öte geçmesinler diye Denize sınır çizdiğinde, Dünyanın temellerini pekiştirdiğinde,
Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski,
30 Baş mimar olarak O'nun yanındaydım. Gün be gün sevinçle dolup taştım, Huzurunda hep coştum.
Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika;
31 O'nun dünyası mutluluğum, İnsanları sevincimdi.
Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa.
32 Çocuklarım, şimdi beni dinleyin: Yolumu izleyenlere ne mutlu!
Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne, jotka minun tieni pitävät.
33 Uyarılarımı dinleyin ve bilge kişiler olun, Görmezlikten gelmeyin onları.
Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä.
34 Beni dinleyen, Her gün kapımı gözleyen, Kapımın eşiğinden ayrılmayan kişiye ne mutlu!
Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni.
35 Çünkü beni bulan yaşam bulur Ve RAB'bin beğenisini kazanır.
Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen;
36 Beni gözardı edense kendine zarar verir, Benden nefret eden, ölümü seviyor demektir.”
Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa.
