Saame 1

1 ‌ʻOku monūʻia ʻae tangata ʻoku ʻikai ʻeveʻeva ʻi he fakakaukau ʻae angakovi, pe tuʻu ʻi he hala ʻoe kau angahala, pe nofo ʻi he nofoʻa ʻoe manuki.

Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä astu syntisten teitä eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat,

2 Ka ko ʻene fiefia ʻoku ʻi he fono ʻa Sihova; pea ko ʻene fono ʻoku ne fakalaulauloto ai ʻi he ʻaho mo e pō.

vaan rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!

3 Pea ʻe tatau ia mo e ʻakau kuo tō ki he veʻe vaitafe, ʻaia ʻoku ʻomi hono fua ʻi hono faʻahitaʻu; pea ko hono lau foki ʻe ʻikai mae; pea ko ia kotoa pē ʻoku ne fai ʻe monūʻia.

Hän on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu; ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.

4 ‌ʻOku ʻikai pehē ʻae angakovi: ka ʻoku tatau ia mo e kafukafu ʻaia ʻoku vilingia, ʻi he matangi.

Niin eivät jumalattomat! Vaan he ovat kuin akanat, joita tuuli ajaa.

5 Ko ia ʻe ʻikai tuʻu ʻae angakovi ʻi he fakamaau, pe ko e angahala ʻi he fakataha ʻoe māʻoniʻoni.

Sentähden eivät jumalattomat kestä tuomiolla eivätkä syntiset vanhurskasten seurakunnassa.

6 He ʻoku ʻilo ʻe Sihova ʻae hala ʻoe māʻoniʻoni: ka ko e hala ʻoe angakovi ʻe ʻauha ia.

Sillä Herra tuntee vanhurskasten tien, mutta jumalattomain tie hukkuu.