Saame 94
1 ʻE Sihova ko e ʻOtua, ʻoku ʻaʻau ʻae totongi; ʻE ʻOtua, ʻoku ʻaʻau ʻae totongi: ke ke ulo mai.
Herra Jumala, jonka kostot ovat, Jumala, jonka kostot ovat, selkiästi itses näytä.
2 Ke ke hiki hake koe, ʻa koe ko e fakamaau ʻo māmani; ʻange ʻae totongi ki he laukau.
Korota sinuas, maailman tuomari: maksa ylpeille, mitä he ansainneet ovat.
3 ʻE Sihova, ʻe fēfē hono fuoloa ʻoe fielahi ʻae angahala, ʻe fēfē hono fuoloa ʻoe polepole ʻae angahala?
Herra, kuinka kauvan pitää jumalattomain, kuinka kauvan pitää jumalattomain riemuitseman?
4 ʻE fēfē hono fuoloa ʻo ʻenau fakahā mo lea ʻaki ʻae ngaahi meʻa faingataʻa? Pea vikiviki ai ʻae kakai kotoa pē ʻoku fai kovi?
Tiuskuman ja puhuman niin ylpiästi, ja kaikki pahantekiät niin kerskaaman?
5 ʻE Sihova, ʻoku nau fesiʻi ʻo lailaiki ho kakai, mo fakamamahiʻi ho tofiʻa.
Herra, he polkevat alas sinun kansas, ja sinun perimistäs he vaivaavat.
6 ʻOku nau tāmateʻi ʻae muli mo e fefine kuo mate hono husepāniti, pea fakapoongi ʻae tamai mate.
Lesket ja muukalaiset he tappavat, ja orvot he kuolettavat,
7 Ka ʻoku nau pehē, “ʻE ʻikai ʻafioʻi ʻe Sihova, ʻe ʻikai tokanga ki ai ʻe he ʻOtua ʻo Sēkope.”
Ja sanovat: ei Herra sitä näe, ja Jakobin Jumala ei sitä tottele.
8 Mou ʻilo ʻekimoutolu ʻoku anga fakamanu ʻi he kakai: pea ko kimoutolu ʻae kau vale, te mou poto ʻafē?
Ymmärtäkäät siis, te hullut kansan seassa! ja, te tyhmät, koska te taitaviksi tulette?
9 Ko ia naʻa ne ngaohi ʻae telinga, ʻikai te ne fanongo? Ko ia naʻa ne ngaohi ʻae mata, ʻikai te ne ʻafioʻi?
Joka korvan on istuttanut, eikö hän kuule? eli joka silmän loi, eikö hän näe?
10 Ko ia ʻoku ne tautea ʻae hiteni, ʻikai te ne tautea? Ko ia ʻoku ne akonakiʻi ʻae tangata ke poto, ʻikai te ne ʻiloʻi?
Joka pakanoita kurittaa, eikö hän rankaise, joka ihmisille opettaa tiedon?
11 ʻOku ʻiloʻi ʻe Sihova ʻae ngaahi mahalo ʻae tangata, ʻoku nau vaʻinga pē.
Mutta Herra tietää ihmisten ajatukset, että ne turhat ovat.
12 ʻE Sihova, ʻoku monūʻia ʻae tangata ʻoku ke tautea, mo ke ako kiate ia ʻaki hoʻo fono;
Autuas on se, jota sinä, Herra, kuritat, ja opetat sinun laistas,
13 Koeʻuhi te ke foaki kiate ia ʻae mālōlō mei he ngaahi ʻaho ʻoe mamahi, kaeʻoua ke keli ʻae luo ki he kau angahala.
Että hänellä kärsivällisyys olis, koska vastoin käy, siihenasti kuin jumalattomalle hauta valmistetaan.
14 Koeʻuhi ʻe ʻikai liʻaki ʻe Sihova hono kakai, pea ʻe ʻikai te ne fakatukutukuʻi hono tofiʻa.
Sillä ei Herra heitä kansaansa pois, eli hylkää perimistänsä.
15 Ka ʻe foki ʻae fakamaau ki he māʻoniʻoni: pea ʻe angimui ki ai ʻakinautolu kotoa pē ʻoku angatonu ʻi loto.
Sillä oikeuden pitää sittekin oikeuden oleman, ja kaikki hurskaat sydämet sitä seuraavat.
16 Ko hai ʻe tuʻu hake maʻaku ʻo taʻofi ʻae kau fai kovi? Pe ko hai ʻe tuʻu hake maʻaku ʻo taʻofi ʻakinautolu ʻoku ngāue ʻi he angahala?
Kuka seisoo minun kanssani pahoja vastaan? kuka astuu minun tyköni pahointekiöitä vastaan?
17 Ka ne ʻikai tokoni au ʻe Sihova, pehē, kuo vave ʻae nofo ʻa hoku laumālie ʻi he fakalongo pē.
Ellei Herra minua auttaisi, niin minun sieluni makais lähes hiljaisuudessa.
18 ʻI heʻeku pehē, “ʻOku hekea hoku vaʻe;” ko hoʻo ʻaloʻofa, ʻE Sihova, naʻe poupou hake au.
Minä sanoin: minun jalkani on horjunut, vaan sinun armos, Herra, minun tukesi.
19 ʻI hono lahi ʻo ʻeku ngaahi mahalo ʻiate au, ʻoku fakafiefiaʻi au ʻi hoʻo ngaahi meʻa fakafiemālie.
Minulla oli paljo surua sydämessäni; mutta sinun lohdutukses ilahutti minun sieluni.
20 ʻE feohi koā mo koe ʻae nofoʻa ʻoe angahala, ʻaia ʻoku fakatupu ʻae pauʻu ʻaki ʻae fono?
Etpäs mielisty koskaan tosin vahingolliseen istuimeen, joka lain häijysti opettaa.
21 ʻOku nau fakataha ʻo angatuʻu ki he laumālie ʻoe angatonu, mo fakahalaia ʻae toto tonuhia.
He kokoovat joukkonsa vanhurskaan sielua vastaan, ja tuomitsevat viattoman veren kadotukseen,
22 Ka ko hoku ungakiʻi ʻa Sihova pea ko hoku ʻOtua ko e maka ia ʻo hoku hūfanga.
Mutta Herra on minun varjelukseni: minun Jumalani on minun uskallukseni turva,
23 Pea ʻe ʻomi ʻe ia kiate kinautolu ʻa ʻenau hia, pea te ne fakaʻauha ʻakinautolu ʻi heʻenau angahala; ʻio, ko Sihova ko hotau ʻOtua te ne fakaʻauha ʻakinautolu.
Ja hän kostaa heidän vääryytensä, ja hukuttaa heitä heidän pahuutensa tähden: Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heitä.
