Saame 40

1 Ki he Takimuʻa, ko e Saame ʻa Tevita. Naʻa ku tatali faʻa kātaki pe kia Sihova; pea ne tokanga kiate au, ʻone ongoʻi ʻeku tangi.

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Minä hartaasti odotin Herraa: ja hän kallisti itsensä minun tyköni, ja hän kuuli minun huutoni.

2 Pea naʻa ne toʻo hake au mei he luo fakailifia, mei he ʻumea pelepela, ʻo ne fokotuʻu hoku vaʻe ki he maka, ʻo fakamaʻu hoku ngaahi ʻaluʻanga.

Ja hän veti minun ylös hirmuisesta haudasta ja sontaisesta loasta, ja asetti minun jalkani kalliolle, ja hallitsi minun käymiseni.

3 Pea kuo ne ʻai ʻae hiva foʻou ki hoku ngutu, ʻio, ʻae fakafetaʻi ki hotau ʻOtua: ʻe mamata ki ai ʻae tokolahi, pea manavahē, pea tenau falala kia Sihova.

Ja hän antoi minun suuhuni uuden veisun, kiittämään meidän Jumalaamme. Sen pitää monen näkemän, ja pelkäämän Herraa, ja toivoman häneen.

4 ‌ʻOku monūʻia ʻae tangata ko ia ʻoku falala kia Sihova, pea ʻikai tokanga ia ki he kakai laukau, mo kinautolu ʻoku afe ki he loi.

Autuas on se ihminen, joka panee uskalluksensa Herraan, ja ei käänny ylpeiden tykö ja niiden, jotka valheella vaeltavat.

5 ‌ʻE Sihova ko hoku ʻOtua, ʻoku lahi hoʻo ngaahi ngāue fakaofo ʻaia kuo ke fai, mo ho finangalo lelei kiate kimautolu: ʻe ʻikai faʻa lau fakaholo ia kiate koe: kapau te u fie fakahā ʻo lea ki ai, ʻoku lahi ʻaupito ia, ʻe ʻikai faʻa laua.

Herra, minun Jumalani, suuret ovat sinun ihmees ja ajatukses, jotka sinä meille osoitat: ei ole mitään sinun vertaas; minä ilmoitan niitä ja sanon, vaikka ne ovat epälukuiset.

6 Ko e feilaulau mo e meʻa foaki naʻe ʻikai te ke finangalo ki ai; ka ko hoku telinga kuo ke fakaava: ko e feilaulau tutu mo e feilaulau koeʻuhi ko e angahala naʻe ʻikai te ke fekau.

Uhri ja ruokauhri ei sinulle kelpaa, vaan korvat sinä minulle avasit: et sinä tahdo polttouhria eli syntiuhria.

7 Pea naʻaku toki pehē, “Vakai, ʻoku ou haʻu: kuo tohi ʻi he tohi tākai ʻiate au,

Silloin minä sanoin: katso, minä tulen: Raamatussa on minusta kirjoitettu.

8 ‌ʻE hoku ʻOtua, ʻoku ou fiefia ke fai ho finangalo: ʻio, ʻoku ʻi hoku loto hoʻo fono.”

Sinun tahtos, minun Jumalani, teen minä mielelläni; ja sinun lakis on minun sydämessäni.

9 Naʻaku malangaʻaki ʻae māʻoniʻoni ʻi he fakataha lahi: vakai, naʻe ʻikai te u taʻofi hoku loungutu, ʻE Sihova, ʻoku ke ʻiloʻi.

Minä saarnaan sinun vanhurskauttas suuressa seurakunnassa: katso, en minä anna tukita suutani; Herra, sinä sen tiedät.

10 Naʻe ʻikai te u fakafufū hoʻo māʻoniʻoni ʻi hoku loto; naʻaku fakahā hoʻo angatonu mo hoʻo fakamoʻui: naʻe ʻikai te u fakalilolilo ʻa hoʻo ʻaloʻofa mo hoʻo moʻoni mei he fakataha lahi.

En minä salaa vanhurskauttas sydämessäni: minä puhun sinun totuudestas ja autuudestas: en minä peitä laupiuttas ja vakuuttas suuressa seurakunnassa.

11 ‌ʻE Sihova, ʻoua naʻa ke taʻofi hoʻo ngaahi ʻaloʻofa ongongofua ʻiate au: tuku ke tauhi maʻuaipē au ʻe hoʻo ʻaloʻofa mo hoʻo moʻoni.

Mutta sinä, Herra, älä käännä laupiuttas minusta pois: sinun laupiutes ja vakuutes aina minua varjelkoon.

12 He kuo kāpui au ʻe he ngaahi kovi taʻefaʻalaua: kuo puke au ʻe heʻeku ngaahi hia, ko ia ʻoku ʻikai ai te u faʻa hanga hake; ʻoku lahi hake ia ʻi he ngaahi tuʻoni louʻulu ʻo hoku ʻulu: ko ia kuo liʻaki au ʻe hoku loto.

Sillä lukemattomat vaivat ovat minun piirittäneet: minun syntini ovat minun ottaneet kiinni, niin etten minä nähdä taida: ne ovat usiammat kuin hiukset päässäni, ja minun sydämeni on minussa vaipunut.

13 ‌ʻE Sihova, ke ke finangalo lelei ke fakamoʻui au: ʻE Sihova, ke ke fai vave ke tokoniʻi au.

Kelvatkoon se sinulle, Herra, ettäs minun vapahdat: riennä, Herra, minua auttamaan!

14 Tuku ke mā mo puputuʻu fakataha ʻakinautolu kotoa pē ʻoku nau kumi hoku laumālie ke fakaʻauha ia; tuku ke fakafoki kimui mo mā ʻakinautolu ʻoku nau holi ke u kovi.

Hävetköön ja kaikki pilkaksi tulkoon, jotka minun sieluani väijyvät hukataksensa sitä: palatkoon takaperin ja häpiään tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.

15 Tuku ke paea ʻakinautolu ko e totongi ʻo ʻenau kovi, ʻakinautolu ʻoku pehē kiate au, “Ha ha.”

Hämmästyköön häpiässänsä, jotka minulle sanovat: niin, niin.

16 Tuku ke fiefia mo nekeneka ʻiate koe ʻakinautolu kotoa pē ʻoku kumi kiate koe: tuku ke lea pehē maʻuaipē ʻakinautolu ʻoku ʻofa ki hoʻo fakamoʻui, “Ke ongoongolelei ʻa Sihova.”

Iloitkaan ja riemuitkaan kaikki sinussa, jotka sinua etsivät, ja jotka sinun autuuttas rakastavat, sanokaan aina: Herra olkoon korkiasti ylistetty!

17 Ka ko au ʻoku ou masiva mo paea; ka ʻoku finangalo ʻae ʻEiki kiate au: ko koe ko hoku tokoni mo hoku fakamoʻui; ʻoua naʻa ke fakatuai, ʻE hoku ʻOtua.

Minä olen köyhä ja vaivainen, mutta Herra pitää minusta murheen: sinä olet minun auttajani ja vapahtajani: minun Jumalani, älä viivy.