< Saame 120 >
1 Ko e Hiva ʻae ʻalu hake. Naʻaku tangi kia Sihova ʻi heʻeku mamahi, pea naʻa ne ongoʻi au.
Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.
2 ʻE Sihova, fakahaofi hoku laumālie mei he loungutu loi, pea mei he ʻelelo kākā.
Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.
3 Ko e hā ʻe ʻatu kiate koe? He ko e hā ʻe fai kiate koe, ʻa koe ko e ʻelelo kākā?
Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?
4 ʻAe ngaahi ngahau māsila ʻae tangata mālohi, mo e ngaahi malalaʻi afi ʻoe sunipa.
Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!
5 ʻOku ou malaʻia, ko e meʻa ʻi heʻeku ʻāunofo ʻi Meseki, koeʻuhi ko ʻeku nofo ʻi he ngaahi fale fehikitaki ʻo Keta!
Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!
6 Kuo nofo ʻo fuoloa ʻa hoku laumālie fakataha mo ia ʻoku ne fehiʻa ki he melino.
Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.
7 ʻOku ou loto ki he melino: ka ʻi heʻeku lea ʻoku nau fie tau.
Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.