Lea Fakatātā 10
1 Ko e ngaahi lea fakatātā ʻa Solomone. ʻOku fakafiefiaʻi ʻae tamai ʻe he foha ʻoku poto: ka ko e tama vale ko e fakaongosia ia ki heʻene faʻē.
Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.
2 ʻOku ʻikai ʻaonga ʻae koloa ʻoe angahala ka ʻoku fakamoʻui mei he mate ʻe he māʻoniʻoni.
Väärin saatu tavara ei ole hyödyllinen; mutta vanhurskaus vapauttaa kuolemasta.
3 ʻE ʻikai tuku ʻe Sihova ke fiekaia ʻae laumālie ʻoe māʻoniʻoni: ka ʻoku liʻaki ʻe ia ʻae koloa ʻae angahala.
Ei Herra anna vanhurskasten sielun nälkää kärsiä, mutta jumalattomain väärin saadut hän hajoittaa.
4 Ko ia ʻoku fai ʻaki ʻae nima vaivai ʻe fakaʻaʻau ia ke masiva: ka ʻoku fakakoloaʻia ʻe he nima ʻoku faʻa ngāue.
Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.
5 Ko e foha poto ia ʻaia ʻoku utu mai ʻi he faʻahitaʻu mafana: ka ko ia ʻoku mohe ʻi he lolotonga ʻae ututaʻu ko e foha ia ʻoku [tau ]mā ai.
Joka suvella kokoo, hän on toimellinen, mutta joka elonaikana makaa, hän tulee häpiään.
6 ʻOku hilifaki ʻae ngaahi tāpuaki ki he ʻulu ʻoe angatonu: ka ʻoku tāpuni ʻaki ʻae fakamālohi ʻae ngutu ʻoe angakovi.
Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
7 ʻOku monūʻia ʻae fakamanatu ki he angatonu: ka ʻe popo ʻae hingoa ʻoe angahala.
Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.
8 ʻE maʻu ʻae ngaahi fekau ʻekinautolu ʻoku loto poto: ka ʻe hinga ʻae vale ʻoku faʻa lau.
Joka sydämestänsä viisas on, hän ottaa käskyt vastaan; mutta jolla hullut huulet ovat, se saa haavoja.
9 ʻOku ʻalu mālohi ia ʻaia ʻoku ʻeveʻeva ʻi he angatonu: ka ko ia ʻoku femioʻaki hono ngaahi hala ʻe ʻiloa ia.
Joka nuhteettomasti vaeltaa, hän elää murheetoinna; mutta joka väärällä tiellä vaeltaa, hän tulee ilmi.
10 ʻOku tupu ʻae mamahi ʻiate ia ʻoku kakamo ʻaki hono mata: pea ʻe hinga ʻae vale ʻoku faʻa lau.
Joka silmää iskee, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja.
11 Ko e ngutu ʻoe tangata māʻoniʻoni ko e matavai ʻoe moʻui: ka ʻoku tāpuni ʻaki ʻae fakamālohi ʻae ngutu ʻoe angakovi.
Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
12 ʻOku tupu mei he fehiʻa ʻae fekeʻikeʻi: ka ʻoku ʻufiʻufi ʻe he ʻofa ʻae angahala kotoa pē.
Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.
13 ʻOku ʻilo ʻae poto ʻi he loungutu ʻoʻona ʻoku faʻa ʻilo: ka ko e meʻa tā ki he tuʻa ʻoʻona ʻoku masiva fakakaukau.
Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.
14 ʻOku tokonaki ʻe he kakai poto ʻae ʻilo: ka ʻoku ofi ʻae ngutu ʻoe vale ki he fakaʻauha.
Viisaat opin kätkevät, vaan hulluin suu on täynnä vahinkoa.
15 Ko e kolo mālohi ʻoe tangata koloaʻia ko ʻene koloa: ka ʻe ʻauha ʻae masiva ko ʻenau masiva.
Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.
16 ʻOku tautonu ki he moʻui ʻae ngāue ʻae māʻoniʻoni: ka ko e fua ʻoe kakai angakovi ki he angahala.
Vanhurskaus tekee työtä hengen ylöspitämiseksi, mutta jumalattoman saalis on symmiksi.
17 Ko ia ʻoku ne maʻu ʻae tala fakapoto ʻoku ʻi he hala ki he moʻui: ka ko ia ʻoku liʻaki ʻae valoki ʻoku hē ia.
Joka kurituksen ottaa vastaan, hän on elämän tiellä; mutta joka rangaistuksen heittää pois, hän menee väärin.
18 Ko ia ʻoku fufū ʻene fehiʻa ʻaki ʻae loungutu loi, mo ia ʻoku lea ʻaki ʻae meʻa fakakoviʻi, ʻoku fakatou vale.
Petolliset suut peittävät vainon, ja joka panettelee, hän on tyhmä.
19 ʻI he lahi ʻoe lea ʻoku ʻikai ke masiva ia ʻi he angahala: ka ko e poto ia ʻaia ʻoku taʻofi ki hono loungutu.
Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen.
20 ʻOku tatau mo e siliva lelei ʻae ʻelelo ʻoe angatonu: ka ʻoku taʻeʻaonga ʻae loto ʻoe angahala.
Vanhurskaan kieli on kalliimpi hopiaa, mutta jumalattoman sydän on miinkuin ei mitään.
21 ʻOku fafangaʻi ʻae toko lahi ʻe he loungutu ʻoe māʻoniʻoni: ka ʻoku mate ʻae kakai vale koe meʻa ʻi heʻenau masiva poto.
Vanhurskaan huulet monta ravitsevat, mutta hullut kuolevat hulluudessa.
22 Ko e tāpuaki meia Sihova, ʻoku ne fakamaʻumeʻaʻi, pea ʻoku ʻikai te ne ʻomi mo ia ha mamahi.
Herran siunaus tekee rikkaaksi ilman vaivaa.
23 ʻOku hangē ko e meʻa vaʻinga ki he vale ʻa ʻene fai kovi: ka ʻoku ʻi he tangata faʻa fakakaukau ʻae poto.
Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä, vaan viisas pitää siitä vaarinsa.
24 ʻE hoko mai pe ki he angahala ʻa ʻene manavahē: ka ʻe foaki ki he māʻoniʻoni ʻae meʻa ʻoku ne holi ki ai.
Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan.
25 ʻO hangē ko e mole atu ʻae ʻahiohio, ʻoku pehē ʻae angahala: ka ʻoku ʻi he māʻoniʻoni ʻae tuʻunga taʻengata.
Jumalatoin on niinkuin tuulispää, joka menee ohitse ja tyhjiksi raukee; mutta vanhurskas pysyy ijankaikkisesti.
26 ʻO hangē ko e vaimahi ki he nifo, mo e ʻohuafi ki he mata, ʻoku pehē ʻae fakapikopiko kiate kinautolu ʻoku nau fekaua ia.
Niin kuin etikka tekee pahaa hampaille ja savu silmille, niin on laiska niiden mielestä paha, jotka hänen lähettävät.
27 ʻOku fakalahi ʻae ngaahi ʻaho ʻe he manavahē kia Sihova: ka ʻe fakanounou ʻae ngaahi taʻu ʻoe angahala.
Herran pelko enentää päiviä, vaan jumalattomain vuodet vähennetään.
28 Ko e ʻamanaki lelei ʻoe māʻoniʻoni ko e fiefia ia: ka ʻe ʻauha ʻae ʻamanaki ʻoe angahala.
Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo.
29 Ko e hala ʻo Sihova ko e mālohi ia ki he angatonu: ka ʻe hoko ʻae fakaʻauha kiate kinautolu ʻoku ngāue ʻi he angahala.
Herran tie on hurskasten väkevyys, mutta pahointekiät ovat pelkurit.
30 ʻE ʻikai ʻaupito faʻa ueʻi ʻae māʻoniʻoni ʻo taʻengata: pea ʻe ʻikai nofo ʻi māmani ʻae kakai angahala.
Vanhurskas pysyy aina kohdallansa kukistamatta, mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.
31 ʻOku ʻomi mei he ngutu ʻoe angatonu ʻae poto: ka ʻe motuhi ʻae ʻelelo ʻoe talangataʻa.
Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, vaan vääräin kieli hukutetaan.
32 ʻOku ʻilo ʻe he loungutu ʻoe māʻoniʻoni ʻae meʻa ʻoku lelei: ka ʻoku lea ʻaki ʻae kovi ʻe he ngutu ʻoe angahala.
Vanhurskaan huulet opettavat terveellisiä asioita, vaan jumalattoman suu on täynnä vääryyttä.
