< Nomipā 35 >
1 Pea naʻe folofola ʻa Sihova kia Mōsese ʻi he fonua tafangafanga ʻo Moape ʻoku ofi ki Sioatani [pea ofi ki ]Seliko, ʻo pehē,
Ja Herra puhui Mosekselle, Moabin kedoilla, läsnä Jordania Jerihon kohdalla, sanoen:
2 “Fekau ki he fānau ʻa ʻIsileli, ke nau foaki ʻae ngaahi kolo ki he kau Livai ke nau nofo ai, mei he ngaahi tofiʻa ʻoku nau maʻu; pea mou foaki foki ki he kau Livai ʻae ngaahi potu fonua ke takatakai ʻae ngaahi kolo.
Käske Israelin lasten perimisestänsä antaa Leviläisille kaupungeita heidän asuaksensa, antakaat myös esikaupungit niiden ympärille Leviläisille,
3 Pea te nau maʻu ʻae ngaahi kolo ke nau nofo ai; pea mo e ngaahi potu fonua ʻoku takatakai ai, ki heʻenau fanga manu, mo ʻenau koloa, mo ʻenau fanga manu kotoa pē.
Että he asuisivat kaupungeissa, ja pitäisivät karjansa, tavaransa ja kaikkinaiset eläimensä esikaupungeissa.
4 Pea ko e ngaahi potu fonua ʻoe ngaahi kolo, ʻaia te mou foaki ki he kau Livai, ʻe aʻu atu ia mei he ʻā maka ʻoe kolo ʻi he hanga ʻe ua afe ʻo takatakai ia.
Esikaupunkein laveus, jotka teidän pitää antaman Leviläisille, pitää oleman tuhannen kyynärää kaupungin muurista ulos, kaikki ympärinsä.
5 Pea te mou fuofua mei he tuʻa kolo ki he potu hahake ko e hanga ʻe fā afe, pea mo e potu tonga ʻae hanga ʻe fā afe, pea mo e potu hihifo ʻae hanga ʻe fā afe, pea mo e potu tokelau ʻae hanga ʻe fā afe; ka ʻe tuʻu loto ʻae kolo: pea ʻe tuku ia kiate kinautolu ko e ngaahi potu fonua ʻoe kolo.
Niin teidän pitää mittaaman ulkopuolelle kaupunkia idän puolelle kaksituhatta kyynärää, ja etelän puolelle kaksituhatta kyynärää, ja lännen puolelle kaksituhatta kyynärää, ja pohjan puolelle kaksituhatta kyynärää, että kaupunki keskellä olis: se pitää oleman heidän esikaupunkinsa.
6 Pea ʻi he ngaahi kolo te mou foaki ki he kau Livai, ʻe ʻi ai ʻae kolo hūfanga ʻe ono, ʻaia te mou tuʻutuʻuni ki he tangata kuo faainoa ha tāmate, koeʻuhi ke hola ia ki ai: pea te mou lau foki mo ia ʻae kolo ʻe fāngofulu ma ua.
Ja niiden kaupunkein seassa, mitkä te annatte Leviläisille, pitää teidän antaman kuusi vapaakaupunkia, että se joka jonkun kuoliaaksi lyö, pakenis niihin. Vielä päälliseksi pitää teidän antaman heille kaksiviidettäkymmentä kaupunkia,
7 Pea ko e ngaahi kolo kotoa pē ʻaia te mou foaki ki he kau Livai ko e kolo ʻe fāngofulu ma valu: te mou foaki ia mo hono ngaahi potu fonua.
Niin että kaikkiansa kaupungeita, jotka annatte Leviläisille, tulee kahdeksanviidettäkymmentä, esikaupunkeinensa.
8 Pea te mou foaki ʻae ngaahi kolo mei he tofiʻa ʻoe fānau ʻa ʻIsileli: ko kinautolu ʻoku maʻu ʻo lahi ke mou foaki lahi mei ai; ka ko kinautolu ʻoku maʻu ʻo siʻi ke mou foaki siʻi mei ai: ʻe taki taha foaki mei hono ngaahi kolo ki he kau Livai ʻo fakatatau mo e tofiʻa kuo ne maʻu.”
Ja ne kaupungit, jotka te annatte Israelin lasten omaisuudesta, pitää heille annettaman enempi siltä, jolla paljo on, ja vähempi siltä, jolla vähempi on: itsekukin perimisensä jälkeen, joka hänelle jaettu on, pitää antaman Leviläisille kaupungeita.
9 Pea naʻe folofola ʻa Sihova kia Mōsese, ʻo pehē,
Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
10 Lea ki he fānau ʻa ʻIsileli, mo ke pehē kiate kinautolu, ‘ʻOka mou ka aʻa ʻi Sioatani ki he fonua ko Kēnani;
Puhu Israelin lapsille ja sano heille: tultuanne Jordanin ylitse Kanaanin maalle
11 Te mou toki fakatapui ʻae ngaahi kolo, ko e ngaahi kolo hūfanga moʻomoutolu; koeʻuhi ke hola ki ai ʻae tangata kuo fai ha tāmate, ʻaia ʻoku ne tāmateʻi ha tokotaha ʻi heʻene palalīvale.
Pitää teidän valitseman teillenne kaupungeita, jotka teille vapaat kaupungit oleman pitää, joihin tappaja paetkaan, se kuin tapaturmasta jonkun kuoliaaksi lyö.
12 Pea ʻe ʻiate kimoutolu ia ko e ngaahi kolo hūfanga mei he tangata totongi; ke ʻoua naʻa mate ʻae tangata ʻoku faainoa ha tāmate, kaeʻoua ke tuʻu ia ʻi he ʻao ʻoe kakai ʻi he fakamaau.
Ja pitää senkaltaiset vapaakaupungit oleman teidän seassanne, verenkostajan tähden, ettei tappajan pidä kuoleman, siihenasti että hän koko seurakunnan oikeuden edessä on seisonut.
13 Pea ʻi he ngaahi kolo ʻaia te mou foaki ʻe vahe mei ai ʻae kolo ʻe ono ke hūfanga ʻaki
Ja ne kaupungit, jotka teidän antaman pitää, pitää oleman teille kuusi vapaakaupunkia.
14 Te mou foaki ʻae kolo ʻe tolu ʻi he kauvai mai ki heni ʻo Sioatani, pea mo e kolo ʻe tolu ʻi he fonua ko Kēnani, ko e ngaahi kolo hūfanga.
Kolme kaupunkia pitää teidän antaman tällä puolella Jordania, ja kolme Kanaanin maalla: ne pitää oleman vapauskaupungit.
15 Ko e ngaahi kolo ʻe ono ni ʻe hūfanga ʻaki ʻe he fānau ʻa ʻIsileli, mo e muli mo e ʻāunofo ʻiate kinautolu: koeʻuhi ke hola kotoa pē ki ai ʻaia kuo tāmate ha tokotaha ʻi heʻene faainoa.
Sekä Israelin lapsille, että muukalaisille ja huonekuntalaisille heidän seassansa, pitää ne kuusi kaupunkia oleman pakoa varten, että sinne pakenis kuka ikänä jonkun sielun tapaturmaisesti lyö.
16 Pea kapau ʻe taaʻi ia ʻaki ha meʻa ukamea ke mate ai ia, ko e tangata fakapō ia: ko e moʻoni ʻe tāmateʻi ʻae fakapō.
Joka jonkun lyö rautaisella aseella, niin että hän kuolee, hän on miehentappaja: sen miestappajan pitää totisesti kuoleman.
17 Pea kapau ʻe taaʻi ia ʻi heʻene lisingi ha maka, ke mate ai ia, pea mate ia, ko e tangata fakapō ia: ko e moʻoni ʻe tāmateʻi ʻae fakapō.
Jos hän paiskaa jonkun kivellä, joka hänen kädessänsä on, josta kuolla taidetaan, ja se kuolee, niin hän on miehentappaja, ja pitää totisesti kuoleman.
18 Pea kapau te ne taaʻi ʻaki ia ʻae ʻakau, ke mate ai ia, pea mate ia, ko e tangata fakapō ia: ko e moʻoni ʻe tāmateʻi ʻae fakapō.
Jos hän lyö häntä jollakulla puuaseella, josta taidetaan kuolla, ja se kuolee, hän on miehentappaja, ja pitää totisesti kuoleman.
19 Ko e [tangata ʻoku fai ʻae ]totongi toto ʻe taaʻi ʻe ia ʻae fakapō: ʻi heʻena fetaulaki mo ia, te ne taaʻi ia.
Verenkostajan pitää itse tappaman miehentappajan: kohdatessansa häntä, pitää hänen sen kuolettaman.
20 Pea kapau ʻe hokaʻi ia ʻi he ʻita, pe lisi kiate ia ʻi heʻene toitoi, ke mate ai ia;
Jos hän syöksee hänen vihasta taikka paiskaa häntä väijymisessä, niin että hän kuolee,
21 Pe taaʻi ʻaki ia ʻa hono nima ʻi heʻene taufehiʻa, ke mate ai ia: ko e moʻoni ko ia naʻa ne taaʻi ia ʻe tāmateʻi ia; he ko e fakapō ia: pea ʻe taaʻi ʻae fakapō ʻe he [tangata ʻoku fai ʻae ]totongi toto, ʻi heʻena fetaulaki mo ia.
Taikka vihasta lyö häntä kädellänsä, niin että hän kuolee, niin pitää sen totisesti kuoleman, joka hänen löi; sillä hän on miehentappaja. Veren lähimmäinen lanko pitää tappaman hänen kohdatessansa häntä.
22 Pea kapau ʻe hokaʻi fakafokifā ia ka ʻoku ʻikai taufehiʻa, pe lisi ha meʻa ʻe taha kiate ia ka ʻoku ʻikai toitoi,
Mutta jos hän syöksee hänen tapaturmasta ilman vihata, taikka heittää jotakin hänen päällensä ilman väijymystä,
23 Pe ha maka, ke mate ai ia, ka ʻoku ʻikai mamata kiate ia, kae lisi ia kiate ia pea ne mate ai ia, ka naʻe ʻikai ko hono fili, pea naʻe ʻikai kumi ia ke fai ha meʻa kovi kiate ia:
Taikka heittää häntä kivellä, josta kuolla taidetaan, ja ei sitä nähnyt, niin että hän kuolee, ja ei ole hänen vihamiehensä, ei myös hänelle mitäkään pahaa aikonut:
24 Pea ʻe toki fakamaau ʻe he kakai ki he tangata fakapō mo e [tangata ʻoku fai ʻae ]totongi toto ʻo fakatatau ki he ngaahi fono ni:
Niin pitää kansan tuomitseman lyöjän ja verenkostajan välillä, näiden oikeutten jälkeen.
25 Pea ʻe fakamoʻui ʻe he kakai ʻaia kuo faainoa ʻae tāmate mei he nima ʻoe tangata ʻoku fai ʻae totongi toto, pea tenau toe ʻave ia ki hono kolo hūfanga, ʻaia naʻe hola ki ai: pea ʻe nofo ai ia ʻo aʻu ki he pekia ʻae fungani taulaʻeiki, ʻaia naʻe fakanofo ʻaki ʻoe lolo tapu.
Ja kansan pitää vapahtaman miehentappajan verenkostajan käsistä, antaen hänen tulla vapaakaupunkiin jälleen, johon hän pakeni; ja siellä pitää hänen oleman ylimmäisen papin kuolemaan asti, joka pyhällä öljyllä voideltu on.
26 Pea kapau ʻe haʻu ʻae tangata kuo faainoa ha tāmate kituaʻā ʻi he veʻe kolo ʻo hono hūfanga, ʻaia naʻe hola ia ki ai;
Mutta jos miehentappaja rohkiasti menee vapaakaupunkinsa rajain ylitse, johon hän paennut on,
27 Pea ka ʻilo ia ʻe he tangata ʻoku fai ʻae totongi toto, ʻi heʻene ʻi tuaʻā ʻi he veʻe kolo ʻo hono hūfanga, pea kapau ʻe tāmateʻi ʻae tāmate faainoa ʻe he totongi toto; ʻe ʻikai halaia ia ʻi hono toto:
Ja verenkostaja löytää hänen ulkona vapaakaupunkinsa rajoista, ja lyö hänen kuoliaaksi, niin ei pidä hänen sen vereen syypää oleman;
28 He naʻe totonu ʻa ʻene nofo ia ʻi he kolo ʻo hono hūfanga ʻo aʻu ki he pekia ʻae fungani taulaʻeiki: pea ka hili ʻae pekia ʻae fungani taulaʻeiki ʻe foki ʻae tangata naʻe faainoa ha tāmate ki he fonua ʻo hono tofiʻa.
Sillä hänen piti vapaakaupungissansa oleman ylimmäisen papin kuolemaan asti ja ylimmäisen papin kuoleman jälkeen tuleman perintömaallensa jälleen.
29 Pea ko e ngaahi meʻa ni ko e fono ʻoe fakamaau kiate kimoutolu ʻi homou ngaahi toʻutangata mo homou ngaahi tofiʻa kotoa pē.
Nämät pitää oleman teille ja teidän lapsillenne oikeuden säädyksi, kaikissa teidän asumasioissanne.
30 Ko ia ʻoku ne tāmateʻi ha tokotaha, ʻe tāmateʻi ʻae fakapō ko ia ʻi he fakamoʻoni ʻoe kau fakamoʻoni: ka ʻe ʻikai tāmateʻi ha tokotaha ʻi he fakaʻilo ʻe he fakamoʻoni ʻo ha tokotaha pe.
Joka lyö jonkun kuoliaaksi, se miehentappaja pitää tapettaman todistajain suun jälkeen, ja yksi todistaja ei pidä sielua vastaan täysi todistus oleman kuolemaan.
31 Pea ʻe ʻikai foki te mou maʻu ha totongi kae moʻui ʻae fakapō, ʻaia ʻoku halaia ʻi heʻene tāmate: ka ko e moʻoni ʻe tāmateʻi ia.
Ja ei teidän pidä ottaman yhtäkään hintaa miehentappajan hengen edestä, joka itse pahuudesta on kuoleman matkaan saattanut; sillä hänen pitää totisesti kuoleman.
32 Pea ʻe ʻikai te mou maʻu ʻae totongi koeʻuhi ko ia kuo hola ki he kolo ko hono hūfanga, ke toe ʻomi ia ke nofo ʻi he fonua, kaeʻoua ke pekia ʻae taulaʻeiki.
Ja ei pidä teidän yhtäkään hintaa ottaman siltä, joka vapaakaupunkiinsa paennut oli, niin että hän tulis jälleen asumaan maalle ennen papin kuolemaa.
33 Pea ko ia, ʻe ʻikai te mou fakaʻuli ʻae fonua ʻoku mou ʻi ai: he ʻoku fakaʻuli ʻe he toto ʻae fonua: pea ʻe ʻikai fakamaʻa ʻae fonua ʻi he toto kuo lilingi ʻi ai, ka ʻi he toto ʻo ia naʻa ne lilingi ia.
Ja älkäät saastuttako maata, jossa te asutte; sillä se joka vereen vikapää on, hän saastuttaa maan, ja maa ei taida puhdistettaa verestä, joka siihen vuodatettu on, muutoin kuin sen veren kautta, joka sen vuodattanut on.
34 Ko ia ʻoua naʻa mou fakaʻuli ʻae fonua ʻaia te mou nofo ai, he ʻoku ou nofo ai: he ko au ko Sihova ʻoku ou nofo mo e fānau ʻa ʻIsileli.”
Älkäät te saastuttako maata, jossa te asutte, jossa myös minä asun; sillä minä olen Herra, joka asun Israelin lasten seassa.