< Nomipā 19 >

1 Pea naʻe folofola ʻa Sihova kia Mōsese pea mo ʻElone, ʻo pehē,
Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:
2 Ko eni ʻae talatuku ʻoe fono ʻaia kuo fekau ʻe Sihova, ʻo pehē, Ke ke lea ki he fānau ʻa ʻIsileli, ka nau ʻomi kiate koe ha pulu fefine mui kulokula taʻehanoʻila, pea taʻehanomele, pea teʻeki hoko ki ai ʻae haʻamonga:
"Tämä on lakimääräys, jonka Herra sääsi sanoen: Käske israelilaisia tuomaan sinulle ruskeanpunainen, virheetön hieho, jossa ei ole mitään vammaa ja jonka päälle iestä ei vielä ole pantu.
3 Pea te mou foaki ia kia ʻEliesa ko e taulaʻeiki, koeʻuhi ke ne ʻomi ia ki he tuʻa ʻapitanga, pea ʻe tāmateʻi ia ʻe ha tokotaha ʻi hono ʻao:
Antakaa se pappi Eleasarin haltuun, ja vietäköön se leiristä ulos ja teurastettakoon hänen edessänsä.
4 Pea ko ʻEliesa ko e taulaʻeiki te ne ʻave ʻae toto ʻi hono tuhu, ʻo ne luluku ʻaki ʻae toto ʻi he matafale fehikitaki ʻoe kakai ke liunga fitu:
Sitten pappi Eleasar ottakoon sen verta sormeensa ja pirskoittakoon sen verta ilmestysmajan etupuolta kohti seitsemän kertaa.
5 Pea ʻe tutu ʻe ha tokotaha ʻae pulu fefine mui ʻi hono ʻao; te ne tutu hono kili mo hono kakano, mo hono toto, fakataha mo hono kinohaʻa:
Ja hieho poltettakoon hänen nähtensä; nahkoinensa, lihoinensa ja verinensä ynnä rapoinensa se poltettakoon.
6 Pea ʻe ʻave ʻe he taulaʻeiki ʻae ʻakau ko e sita, mo e ʻisope, mo e kulaʻahoʻaho, ʻo lī ia ki he loto afi ʻoku tutu ai ʻae pulu fefine.
Mutta pappi ottakoon setripuuta, isoppikorren ja helakanpunaista lankaa ja viskatkoon ne tuleen, missä hieho palaa.
7 Pea ʻe toki fō ʻe he taulaʻeiki ʻa hono ngaahi kofu, pea te ne kaukauʻi hono sino ʻi he vai, pea te ne toki haʻu ki he ʻapitanga, ka ʻe taʻemaʻa ʻae taulaʻeiki ʻo aʻu ki he efiafi.
Sitten pappi pesköön vaatteensa ja pesköön ruumiinsa vedessä; sitten menköön leiriin. Mutta pappi olkoon saastainen iltaan asti.
8 Pea ko ia ʻoku ne tutu ia ʻe fō ʻe ia ʻa hono ngaahi kofu ʻi he vai, pea ʻe kaukauʻi hono sino ʻi he vai, ka ʻe taʻemaʻa ia ʻo aʻu ki he efiafi.
Sekin, joka hiehon poltti, pesköön vaatteensa vedessä ja pesköön ruumiinsa vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti.
9 Pea ʻe tānaki ʻe he tangata ʻoku maʻa ʻae efu ʻoe pulu fefine, ʻo tuku ia ki he tuaʻā ʻapitanga, ʻi ha potu maʻa, pea ʻe tuku ia ki he kakai ʻoe fānau ʻa ʻIsileli, ko e vai fakamavahe; ko e fakamaʻa ia ʻoe angahala.
Sitten joku, joka on puhdas, kootkoon hiehon tuhan ja pankoon sen talteen leirin ulkopuolelle puhtaaseen paikkaan. Ja säilytettäköön se israelilaisten seurakunnalle puhdistusvettä varten. Tämä on syntiuhri.
10 Pea ko ia ʻoku ne tānaki ʻae efu ʻoe pulu fefine ʻe fō ʻe ia ʻa hono ngaahi kofu, ka ʻe taʻemaʻa ia ʻo aʻu ki he efiafi: pea ko e fekau ia ki he fānau ʻa ʻIsileli, pea mo e muli ʻoku ʻāunofo ʻiate kinautolu ʻo lauikuonga.
Ja joka hiehon tuhan kokosi, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti. Tämä olkoon israelilaisille ja muukalaiselle, joka asuu heidän keskellänsä, ikuinen säädös.
11 Ko ia ʻoku ala ki ha sino mate ʻo ha tangata ʻe taʻemaʻa ia ʻi he ʻaho ʻe fitu.
Joka koskee kuolleen ihmisen ruumiiseen, kenen hyvänsä, olkoon saastainen seitsemän päivää.
12 Pea te ne fakamaʻa ʻaki ia ʻi hono ʻaho tolu, ka ʻe toki maʻa ia ʻi hono ʻaho fitu: pea kapau ʻe ʻikai te ne fakamaʻa ia ʻi hono ʻaho tolu, ʻe ʻikai maʻa ia ʻi hono ʻaho fitu.
Hän puhdistakoon itsensä tällä vedellä kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, niin hän tulee puhtaaksi. Mutta jos hän ei puhdistaudu kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, niin hän ei tule puhtaaksi.
13 Pea ko ia ʻoku ala ki he sino mate ʻo ha tangata mate, pea ʻe ʻikai fakamaʻa ia, ʻoku ne fakaʻuliʻi ʻae fale fehikitaki ʻo Sihova; pea ʻe tuʻusi ʻae laumālie ko ia mei ʻIsileli: koeʻuhi naʻe ʻikai luluku ʻaki ia ʻae vai fakamavahe, pea ʻe ʻuli ia, pea ʻoku kei ʻiate ia ʻa ʻene taʻemaʻa.
Jokainen, joka koskee kuolleeseen, kuolleen ihmisen ruumiiseen, eikä puhdistaudu, hän saastuttaa Herran asumuksen, ja hänet hävitettäköön Israelista, koska puhdistusvettä ei ole vihmottu häneen; hän on saastainen, hänen saastaisuutensa pysyy hänessä yhä.
14 Ko e fono eni, ʻoka mate ha tangata ʻi ha fale fehikitaki: ʻakinautolu kotoa pē ʻoku haʻu ki he fale fehikitaki, pea mo e meʻa kotoa pē ʻoku ʻi he fale fehikitaki, ʻe taʻemaʻa ia ʻi he ʻaho ʻe fitu.
Tämä on laki: Kun joku kuolee telttamajassa, niin jokainen, joka menee siihen majaan, ja jokainen, joka on siinä majassa, olkoon saastainen seitsemän päivää.
15 Pea mo e ipu kotoa pē ʻoku ava pe, ʻaia ʻoku ʻikai hano tāpuni ke fakamaʻu, ʻe ʻuli ia.
Ja jokainen avoin astia, johon ei ole peitettä sidottu, olkoon saastainen.
16 Pea ko ia ʻoku ala ki ha taha, kuo taaʻi ʻaki ʻae heletā ʻi he ʻataʻatā ʻoe fonua, pe ha sino mate, pe ki ha hui ʻo ha tangata, pe ki ha faʻitoka, ʻe taʻemaʻa ia ʻi he ʻaho ʻe fitu.
Ja jokainen, joka ulkona kedolla koskee miekalla surmattuun tai muulla tavoin kuolleeseen tai ihmisluuhun tai hautaan, olkoon saastainen seitsemän päivää.
17 Pea tenau ʻave maʻana ʻoku taʻemaʻa ʻae efu ʻoe pulu fefine kuo tutu, ko e meʻa fakamaʻa ia ʻoe angahala, pea tenau lilingi ʻae vaitafe ki ai ki ha ipu:
Mutta näin saastunutta varten otettakoon poltetun syntiuhrin tuhkaa ja kaadettakoon sen päälle astiaan raikasta vettä.
18 Pea ʻe ʻave ʻe he tangata ʻoku maʻa ʻae ʻisope, ʻo ne fuʻifuʻi ki he vai, ʻo luluku ʻaki ʻae fale fehikitaki, pea mo e ngaahi ipu kotoa pē, pea mo e kakai naʻe ʻi ai, pea mo ia naʻe ala ki ha hui, pe ki ha taha kuo tāmateʻi, pe ki ha taha kuo mate, pe ki ha faʻitoka:
Ottakoon sitten joku, joka on puhdas, isoppikorren ja kastakoon sen siihen veteen ja pirskoittakoon sitä tuohon majaan ja kaikkiin sen esineihin ja ihmisiin, jotka siellä olivat, samoinkuin siihen, joka on koskenut luuhun tai surmattuun tai muulla tavoin kuolleeseen tai hautaan.
19 Pea ʻe luluku ʻe he tangata ʻoku maʻa ʻae tangata ʻoku taʻemaʻa ʻi hono ʻaho tolu, pea mo hono ʻaho fitu, pea ko hono ʻaho fitu te ne fakamaʻa ai ia, ʻo fō hono ngaahi kofu, pea kaukauʻi ia ʻi he vai, pea ʻe maʻa ia ʻi he efiafi.
Ja se puhdas pirskoittakoon sitä saastuneeseen kolmantena ja seitsemäntenä päivänä ja puhdistakoon hänet seitsemäntenä päivänä. Sitten hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä, niin hän tulee illalla puhtaaksi.
20 Ka ko e tangata ʻoku taʻemaʻa, pea ʻoku ʻikai te ne fakamaʻa ia, ʻe tuʻusi ʻae laumālie ko ia mei he kakai, koeʻuhi kuo ne fakaʻuliʻi ʻe ia ʻae faletapu ʻo Sihova: naʻe ʻikai luluku ʻaki ia ʻae vai ʻoe fakamavae; ʻoku taʻemaʻa ia.
Mutta joka on saastunut eikä puhdistaudu, se hävitettäköön seurakunnasta, koska hän on saastuttanut Herran pyhäkön eikä puhdistusvettä ole vihmottu häneen; hän on saastainen.
21 Pea ko e fekau fai maʻuaipē ia kiate kinautolu, ʻo pehē, Ko ia ʻoku ne luluku ʻaki ʻae vai ʻoe fakamavahe ʻe fō ʻe ia hono ngaahi kofu; pea mo ia ʻoku ala ki he vai ʻoe fakamavahe ʻe taʻemaʻa ia ʻo aʻu ki he efiafi.
Ja tämä olkoon heille ikuinen säädös. Mutta puhdistusveden pirskoittaja pesköön vaatteensa, ja se, joka koskee puhdistusveteen, olkoon saastainen iltaan asti.
22 Pea ko e meʻa kotoa pē ʻoku ala ki ai ʻaia ʻoku taʻemaʻa ʻe ʻuli ia; pea ko e tokotaha ʻoku ala ki ai ʻe taʻemaʻa ia ʻo aʻu ki he efiafi.
Ja kaikki, mihin saastunut koskee, olkoon saastaista, ja se, joka koskee häneen, olkoon saastainen iltaan asti."

< Nomipā 19 >