< Fakamaau 18 >

1 ‌ʻI he ngaahi ʻaho ko ia naʻe ʻikai ha tuʻi ʻi ʻIsileli: pea ʻi he ngaahi ʻaho ko ia naʻe kumi ʻe he faʻahinga ʻo Tani hanau tofiʻa kenau nofo ai; koeʻuhi naʻe teʻeki ai ke tō honau tofiʻa kiate kinautolu ʻi he ngaahi faʻahinga ʻo ʻIsileli, ʻo aʻu ki he kuonga ko ia.
Saa ɛberɛ no mu na Israel nni ɔhene. Na Dan abusuakuo rehwehwɛ baabi atena, ɛfiri sɛ, na wɔntumi mpamoo nnipa a wɔte asase a wɔde maa wɔn no so.
2 Pea naʻe fekau ʻe he fānau ʻa Tani ʻae kau tangata ʻe toko nima ʻi honau faʻahinga mei honau fonua, ʻae kau tangata toʻa, mei Sola pea mei Esitaoli, kenau vakai ʻae fonua, pea ke malakiʻi ia; pea naʻa nau pehē kiate kinautolu, ʻAlu, pea matakiʻi ʻae fonua: pea ʻi heʻenau hoko ki he moʻunga ʻo ʻIfalemi, ki he fale ʻo Maika, naʻa nau mohe ʻi ai.
Enti, mmarima a wɔfiri Dan abusuakuo yii akofoɔ enum a na wɔte Sora ne Estaol sɛ wɔnkɔpɛ asase a wɔbɛtumi atena so. Ɛberɛ a saa akofoɔ yi duruu Efraim bepɔ asase so no, wɔkɔɔ Mika fie kɔdaa hɔ anadwo no.
3 Pea ʻi heʻenau ofi ki he fale ʻo Maika, naʻa nau ʻilo ʻae leʻo ʻoe tangata talavou ko e Livai: pea naʻa nau afe ki ai, ʻonau pehē kiate ia, “Ko hai naʻa ne ʻomi koe ki heni? Pea ko e hā ʻoku ke fai ʻi heni?”
Wɔtiee Lewini aberanteɛ no sɛdeɛ ɔkasa no, wɔde no kɔɔ nkyɛn bisaa no sɛ, “Hwan na ɔde wo baa ha na ɛdeɛn na woreyɛ? Na adɛn enti na wowɔ ha?”
4 Pea naʻe pehē ʻe ia kiate kinautolu, “ʻOku pehē pē, mo pehē pe ʻe Maika kiate au, pea kuo ne nō au kiate ia ʻaki ʻae totongi, pea ko hono taulaʻeiki au.”
Ɔkaa nhyehyɛeɛ a ɔne Mika ayɛ kyerɛɛ wɔn na ɔkyerɛɛ mu sɛ, ɔyɛ ɔsɔfoɔ ma Mika.
5 Pea naʻa nau pehē kiate ia, “Ko eni ʻoku mau kole kiate koe, ke ke kole ki he ʻOtua ʻae poto, koeʻuhi ke mau ʻilo pē ʻe monūʻia homau hala ʻaia ʻoku mau ʻalu ai.”
Na wɔkaa sɛ, “Bisa Awurade ma yɛn sɛ yɛn akwantuo yi bɛsi yie anaasɛ ɛrensi yie.”
6 Pea naʻe pehē ʻe he taulaʻeiki, “Mou ʻalu fiemālie pē: ʻoku ʻafio ʻe Sihova ʻa homou hala ʻaia ʻoku mou ʻalu ai.”
Ɔsɔfoɔ no kaa sɛ, “Monkɔ no asomdwoeɛ mu, ɛfiri sɛ, Awurade bɛdi mo anim wɔ mo akwantuo no mu.”
7 Pea naʻe toki ʻalu ai ʻae kau tangata ʻe toko nima ʻonau hoko ki Leisi, ʻo mamata ki he kakai naʻe ʻi ai, mo ʻenau nofo noa ai pe, ʻo hangē ko e kau Saitoni, ʻo fakafiemālie pe mo hamumunoa; pea naʻe ʻikai ha fakamaau ʻi he fonua ke fakamā ʻakinautolu ʻi ha meʻa ʻe taha; pea naʻa nau mamaʻo mei he kau Saitoni; pea naʻe ʻikai tenau feongoongoi mo ha kakai.
Na mmarima baanum no kɔɔ kuro bi a wɔfrɛ no Lais mu. Wɔhunuu sɛ nnipa a hwee mfa wɔn ho te sɛ Sidonfoɔ na ɛte hɔ. Na wɔwɔ asomdwoeɛ ne banbɔ. Na nnipa no wɔ sika, ɛfiri sɛ, na wɔn asase no yɛ asase bereɛ. Na wɔne Sidon ntam twe yie, na wɔnni adɔmfoɔ a wɔbɛn.
8 Pea naʻa nau haʻu ki honau kāinga ki Sola mo Esitaoli: pea pehē ʻe honau kāinga kiate kinautolu, Ko e hā hoʻomou lea?
Ɛberɛ a wɔsane kɔɔ Sora ne Estaol no, wɔn nuanom bisaa wɔn sɛ, “Ɛdeɛn na mohunuiɛ?”
9 Pea naʻa nau pehē, “Tuʻu hake koeʻuhi ke tau ʻalu hake kiate kinautolu: he kuo mau mamata ki he fonua, pea vakai, ʻoku lelei ʻaupito ia: pea ʻoku mou taʻengāue? ʻOua naʻa mou fakapikopiko ke ʻalu, pea ke hoko atu pea maʻu ʻae fonua.
Na wɔbuaa sɛ, “Momma yɛnkɔto nhyɛ wɔn so! Yɛahunu asase no na ɛyɛ pa ara. Monntwentwɛn mo nan ase koraa, monkɔfa asase no.
10 Ka mou ka ʻalu, te mou hoko ki he kakai ʻoku nofo noa pē, pea ki he fonua lahi: he kuo foaki ia ʻe he ʻOtua ki homou nima; ko e potu ʻoku ʻikai masiva ʻi ha meʻa ʻe taha ʻoku ʻi māmani.”
Sɛ moduru hɔ a, mobɛhunu nnipa a hwee mfa wɔn ho wɔ hɔ. Onyankopɔn ama yɛn asase bereɛ yantamm a biribiara wɔ so.”
11 Pea naʻe ʻalu mei ai ʻi he fānau ʻoe faʻahinga ʻo Tani, mei Sola pea mei Esitaoli, ʻae kau tangata ʻe toko onongeau naʻe toʻo mahafutau.
Enti, akofoɔ ahansia a wɔfiri Dan abusuakuo mu sii mu firii Sora ne Estaol.
12 Pea naʻa nau ʻalu hake, ʻo ʻapitanga ʻi Keasa-Sialimi, ʻi Siuta: ko ia naʻa nau ui ai ʻae potu ko ia ko Mahaneani ʻo aʻu ki he ʻaho ni: vakai, ʻoku tuʻu ia ʻituʻa Keasa-Sialimi.
Wɔkyeree nsraban wɔ beaeɛ bi a ɛwɔ Kiriat-Yearim atɔeɛ fam wɔ Yuda asase so. Wɔfrɛ hɔ Mahane Dan bɛsi ɛnnɛ.
13 Pea naʻa nau ʻalu mei ai ki he moʻunga ko ʻIfalemi, ʻo hoko atu ki he fale ʻo Maika.
Wɔfiri hɔ no, wɔkɔɔ Efraim bepɔ asase no so, baa Mika fie.
14 Pea naʻe lea ʻae kau tangata ʻe toko nima naʻe ʻalu ke matakiʻi ʻae fonua ko Leisi, ʻonau pehē ki honau kāinga, “ʻOku mou ʻilo ʻoku ʻi he ngaahi fale ni ʻae ʻefoti, mo e tamapua, mo e meʻa fakatātā kuo tā mo e fakatātā kuo haka? Pea ko eni mou fakakaukau pe ko e hā te mou fai.”
Enti, mmarima baanum a wɔkɔsraa Lais asase no ka kyerɛɛ wɔn a aka no sɛ, “Asɔreeɛ bi wɔ ha a asɔfotadeɛ kronkron, abusua ahoni, nsɛsodeɛ a wɔasene ne ohoni a wɔagu ho wɔ hɔ. Monim deɛ ɛsɛ sɛ yɛyɛ.”
15 Pea naʻa nau afe ki ai, pea hoko ki fale ʻoe talavou ko e Livai, ʻio, ki he fale ʻo Maika ʻonau fetapa kiate ia.
Enti, mmarima baanum no kɔɔ Mika fie, baabi a Lewini aberanteɛ no teɛ na wɔkyeaa no fɛ so.
16 Pea ko e kau tangata ʻe toko onongeau naʻe toʻo mahafutau ʻaia naʻe ʻi he fānau ʻa Tani, naʻa nau tuʻu ʻi he hūʻanga ʻoe matapā.
Saa ɛberɛ no na akofoɔ ahansia a wɔfiri Dan abusuakuo mu no gyinagyina abɔntenpono no ano pɛɛ,
17 Pea naʻe ʻalu hake ʻo hū ki ai, ʻae kau tangata ʻe toko nima, naʻe ʻalu ke matakiʻi ʻae fonua, ʻo [nau ]toʻo ʻae meʻa fakatātā kuo tā mo e ʻefoti, mo e tamapua, mo e fakatātā kuo haka; pea naʻe tuʻu ʻae taulaʻeiki ʻi he hūʻanga ʻoe matapā fakataha mo e kau tangata ʻe toko onongeau ʻaia naʻe toʻo mahafutau.
na akwansrafoɔ baanum no kɔɔ asɔreeɛ hɔ, kɔfaa nsɛsodeɛ a wɔasene, asɔfotadeɛ kronkron, abusua ahoni ne ohoni a wɔagu no.
18 Pea naʻe ʻalu ʻakinautolu ki he fale ʻo Maika, pea ʻomi mei ai ʻae meʻa fakatātā kuo tā, mo e ʻefoti, mo e tamapua, mo e fakatātā kuo haka. Pea pehē ʻe he taulaʻeiki kiate kinautolu, “Ko e hā ʻoku mou fai?”
Ɛberɛ a ɔsɔfoɔ no hunuu sɛ mmarima no retwe akronkronneɛ no afiri Mika asɔreeɛ hɔ no, ɔbisaa wɔn sɛ, “Ɛdeɛn na moreyɛ yi?”
19 Pea naʻa nau pehē kiate ia, “Ke ke longo pē koe; ʻai ho nima ki ho ngutu, pea ke haʻu ke tau ō, pea ke hoko kiate kimautolu ko e tamai mo e taulaʻeiki: he ʻoku lelei kiate koe ke nofo ko e taulaʻeiki ki he fale ʻoe tangata pē taha, pe ko hoʻo hoko ko e taulaʻeiki ki he faʻahinga mo e fale ʻo ʻIsileli?”
Wɔbuaa no sɛ, “Mua wʼano! Di yɛn akyi na bɛyɛ yɛn nyinaa agya ne yɛn ɔsɔfoɔ. Wonnye nni sɛ ɛyɛ sɛ wobɛyɛ Israel abusuakuo bi ɔsɔfoɔ sene sɛ wobɛyɛ onipa baako fidua mu ɔsɔfoɔ?”
20 Pea naʻe fiefia ʻae loto ʻoe taulaʻeiki, pea naʻe toʻo ʻe ia ʻae ʻefoti, mo e tamapua, mo e meʻa fakatātā kuo tā, pea ʻalu ia ʻi he lotolotonga ʻoe kakai.
Ɔsɔfoɔ aberanteɛ no ani gyeeɛ sɛ ɔne wɔn bɛkɔ. Enti ɔfaa asɔfotadeɛ kronkron no, abusua ahoni ne nsɛsodeɛ a wɔasene no.
21 Ko ia naʻa nau tafoki ʻo ʻalu ai, pea naʻe fakaheka ʻae fānau siʻi ki he ngaahi saliote mo e fanga manu ke muʻomuʻa ʻiate kinautolu.
Wɔsiim bio de wɔn mma, nyɛmmoa ne wɔn agyapadeɛ, dii wɔn anim.
22 Pea ʻi heʻenau mamaʻo atu mei he fale ʻo Maika, naʻe kātoa ʻae kau tangata naʻe ʻi he ngaahi fale ofi ki he fale ʻo Maika, ʻonau tuli ʻo hoko atu ki he fānau ʻa Tani.
Ɛberɛ a Dan abusuakuo mu nnipa no afiri Mika fie kɔ akyirikyiri no, Mika ne nʼafipamfoɔ mu bi tii wɔn.
23 Pea naʻa nau tangi ki he fānau ʻa Tani. Pea naʻa nau tangaki kimui, ʻo pehē kia Maika, “Ko e hā ʻaʻau, ʻoku ke haʻu ai mo e kakai pehē?”
Wɔbɛn wɔn no wɔteateaam. Na Dan mmarima no danee wɔn ani kaa sɛ, “Ɛdeɛn na morehwehwɛ? Adɛn enti na woafrɛ nnipa yi aboa ano na moretaa yɛn sei?”
24 Pea naʻe pehē ʻe ia, “Kuo mou toʻo ʻo ʻave hoku ngaahi ʻotua naʻaku ngaohi, pea mo e taulaʻeiki, pea kuo mou ʻalu: pea ko e hā ʻoku toe ʻiate au? Pea ko e hā ia ʻoku mou lea ai kiate au, ‘Ko e hā ʻa au?’”
Mika buaa sɛ, “Wobisa sɛ ɛdeɛn na worehwehwɛ a na wokyerɛ sɛn? Moafa mʼanyame nyinaa ne me ɔsɔfoɔ, na menni hwee bio!”
25 Pea naʻe pehē ʻe he fānau ʻa Tani kiate ia, “ʻOua naʻa ongona ho leʻo ʻiate kimautolu telia naʻa ʻoho atu kiate koe ʻae kau siana loto ʻita, pea ʻe mole ʻiate koe hoʻo moʻui, fakataha mo e moʻui ʻa ho kau nofoʻanga.”
Dan mmarima no buaa sɛ, “Hwɛ deɛ woka no yie! Yɛn mu bi bo nkyɛre fu, anhwɛ a wɔn bo bɛfu na wɔakum wo ne wʼabusuafoɔ.”
26 Pea naʻe ʻalu ʻae fānau ʻa Tani ʻi honau hala: pea ʻi he mamata ʻa Maika ki heʻenau fai mālohi lahi kiate ia, naʻe tafoki ia ʻo ʻalu ki hono fale.
Enti, Dan mmarima no toaa so kɔɔ wɔn kwan. Mika hunuu sɛ nnipa no dɔɔso a enti ɔntumi nto nhyɛ wɔn so no, ɔdanee ne ho kɔɔ efie.
27 Pea naʻa nau ʻave ʻae ngaahi meʻa naʻe ngaohi ʻe Maika, mo e taulaʻeiki naʻa ne maʻu, ʻonau hoko ki Leisi, ki he kakai naʻe nofo fiemālie pe mo hamumunoa: pea naʻa nau teʻia ʻakinautolu ʻaki ʻae mata ʻoe heletā, pea naʻe tutu ʻenau kolo ʻaki ʻae afi.
Dan mmarima faa Mika ahoni ne ne ɔsɔfoɔ no de wɔn baa kuro Lais a emu nnipa wɔ asomdwoeɛ ne banbɔ no mu. Wɔto hyɛɛ emu nnipa no so, kunkumm wɔn nyinaa, hyee kuro no dworobɛɛ.
28 Pea naʻe ʻikai ha fakamoʻui, he naʻe mamaʻo ia mei Saitoni, pea naʻe ʻikai tenau kau mo ha kakai; pea naʻe tuʻu ia ʻi he teleʻa ʻaia ʻoku ofi ki Pete-Lehopi. Pea naʻa nau langa ʻae kolo ʻo nofo ʻi ai.
Na obiara nni hɔ a ɔbɛgye kuro no mufoɔ, ɛfiri sɛ, na deɛ wɔte no ne Sidon mu twe na wɔnni adɔmfoɔ a wɔbɛn nso. Saa asɛm yi sii bɔnhwa a ɛbɛn Bet-Rehob no mu. Afei, Dan abusuakuo no mma sane kyekyeree kuro no, na wɔtenaa hɔ.
29 Pea naʻa nau ui ʻae hingoa ʻoe kolo ko Tani, ʻo hangē ko e hingoa ʻo Tani ko ʻenau tamai, ʻaia naʻe fānau kia ʻIsileli: ka ko e moʻoni naʻe fuofua ui ʻae kolo ko ia ko Leisi.
Wɔde kuro no too Dan a ɔyɛ wɔn tete agya Israel no ba, na kane no wɔfrɛ hɔ Lais.
30 Pea naʻe fokotuʻu hake ʻe he fānau ʻa Tani ʻae tamapua fakatātā: pea ko Sioatani, ko e foha ʻo Kesomi, ko e foha ʻo Manase, ko ia mo hono ngaahi foha naʻe hoko ko e kau taulaʻeiki ki he faʻahinga ʻo Tani ʻo aʻu ki he ʻaho ʻoe fakapōpulaʻi ʻae fonua.
Afei, wɔgyinaa nsɛsodeɛ a wɔasene no na wɔfaa Gersom babarima Yonatan a ɔyɛ Manase aseni sɛ wɔn ɔsɔfoɔ. Saa fie yi mu nnipa kɔɔ so yɛɛ asɔfoɔ maa Dan abusuakuo kɔsii Otukorɔ berɛ.
31 Pea naʻa nau fokotuʻu hake ʻae tamapua naʻe tā ʻe Maika, ʻaia naʻa ne ngaohi, ʻi he kuonga kotoa pē naʻe nofo ai ʻae fale ʻoe ʻOtua ʻi Sailo.
Enti Dan abusuakuo no toaa so somm nsɛsodeɛ a ɛyɛ Mika dea no wɔ ɛberɛ tenten a na Onyankopɔn Ahyiaeɛ Ntomadan no wɔ Silo.

< Fakamaau 18 >