Selemaia 21

1 Ko e folofola naʻe hoko kia Selemaia meia Sihova, ʻi he fekau kiate ia ʻe he tuʻi ko Setikia ʻa Pasuli ko e foha ʻo Malikia, mo Sefania ko e foha ʻo Māseia ko e taulaʻeiki, ʻo pehē,

Sana, joka tuli Jeremialle Herralta, kun kuningas Sidkia lähetti hänen tykönsä Pashurin, Malkian pojan, ja pappi Sefanjan, Maasejan pojan, sanomaan:

2 “ʻOku ou kole kiate koe, ke ke hūfia ʻakimautolu kia Sihova; he ʻoku teu tau kiate kimautolu ʻa Nepukanesa ko e tuʻi ʻo Papilone; heiʻilo ʻe fai ʻe Sihova kiate kitautolu ʻo hangē ko ʻene ngaahi ngāue fakaofo kotoa pē, koeʻuhi ke ne ʻalu atu ʻiate kitautolu.”

"Kysy neuvoa Herralta meidän puolestamme, sillä Nebukadressar, Baabelin kuningas, sotii meitä vastaan. Ehkäpä Herra tekee meille ihmeen, kaikkien ihmeittensä vertaisen, niin että tämä lähtee pois meidän kimpustamme."

3 Pea naʻe toki lea ʻa Selemaia kiate kinautolu, Te mou lea pehē kia Setikia:

Jeremia vastasi heille: "Sanokaa Sidkialle näin:

4 ‌ʻOku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli; “Vakai, te u fakatafoki ʻae ngaahi meʻa tau ʻoku ʻi homou nima, ʻaia ʻoku mou tau ʻaki ki he tuʻi ʻo Papilone, mo e kau Kalitia, ʻakinautolu ʻoku tauʻi ʻakimoutolu mei tuaʻā, pea te u fakataha ʻakinautolu ki loto kolo ni.

Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Katso, minä käännän takaisin sota-aseet, jotka ovat teidän käsissänne ja joilla te muurin ulkopuolella taistelette piirittäjiänne, Baabelin kuningasta ja kaldealaisia, vastaan, ja kokoan ne tämän kaupungin keskelle.

5 Pea ko au te u tauʻi kimoutolu ʻaki ʻae nima mafao atu pea mo e nima mālohi, ʻio, ʻi he ʻita, pea mo e houhau kakaha, pea mo e tuputāmaki lahi.

Ja minä itse sodin teitä vastaan ojennetulla kädellä ja väkevällä käsivarrella, vihassa ja kiivastuksessa ja suuressa suuttumuksessa.

6 Pea te u taaʻi ʻae kakai ʻoe kolo ni, ko e tangata mo e manu: pea te nau mate ʻi he mahaki fakaʻauha.

Ja minä tuhoan tämän kaupungin asukkaat, ihmiset ja eläimet; he kuolevat suureen ruttoon.

7 ‌ʻOku pehē ʻe Sihova, Hili ia te u tukuange ʻa Setikia ko e tuʻi ʻo Siuta, mo ʻene kau tamaioʻeiki, pea mo e kakai, pea mo kinautolu ʻi he kolo kuo hao mei he mahaki fakaʻauha, mo e heletā, pea mo e honge, ki he nima ʻo Nepukanesa ko e tuʻi ʻo Papilone, pea ki he nima ʻo honau ngaahi fili, pea ki honau nima ʻoku kumi ʻenau moʻui: pea te nau taaʻi ʻakinautolu ʻaki ʻae mata ʻoe heletā: ʻe ʻikai te ne ʻofa kiate kinautolu, pea ʻe ʻikai te ne fakamoʻui, pea ʻe ʻikai te ne fai ʻaloʻofa.”

Ja sen jälkeen, sanoo Herra, minä annan Sidkian, Juudan kuninkaan, ja hänen palvelijansa ja kansan ja ne, jotka ovat tähän kaupunkiin jääneet jäljelle rutolta, miekalta ja nälältä, Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan, käsiin ja heidän vihollistensa käsiin, niiden, jotka etsivät heidän henkeänsä, ja hän surmaa heidät miekan terällä; ei hän säästä heitä, ei sääli eikä armahda.

8 ‌ʻOku pehē ʻe Sihova, ke ke pehē ki he kakai ni, “Vakai ʻoku tuku ʻi homou ʻao ʻae hala ki he moʻui, pea mo e hala ki he mate.

Ja sano tälle kansalle: Näin sanoo Herra: Katso, minä panen teidän eteenne elämän tien ja kuoleman tien.

9 Ko ia ʻoku nofo ʻi he kolo ni te ne mate ʻi he heletā, pea ʻi he honge, pea ʻi he mahaki fakaʻauha: ka ko ia ʻoku ʻalu kituʻa ʻā ʻo hola ki he kau Kalitia, ʻakinautolu ʻoku kāpui ʻakimoutolu, te ne moʻui, pea ʻe ʻiate ia ʻene moʻui ʻo hangē ko e koloa.

Joka jää tähän kaupunkiin, se kuolee miekkaan, nälkään ja ruttoon; mutta joka lähtee ulos ja menee kaldealaisten puolelle, jotka teitä piirittävät, se saa elää ja pitää henkensä saaliinansa.

10 He ʻoku pehē ʻe Sihova, kuo u hanga ki he kolo ni, ke fakahoko ki ai ʻae kovi, kae ʻikai ko e lelei: ʻe tukuange ia ki he nima ʻoe tuʻi ʻo Papilone, pea te ne tutu ia ʻaki ʻae afi.”

Sillä minä olen kääntänyt kasvoni tätä kaupunkia vastaan, sen onnettomuudeksi eikä onneksi, sanoo Herra; Baabelin kuninkaan käsiin se annetaan, ja hän polttaa sen tulella.

11 Pea ko e meʻa ʻoku kau ki he fale ʻoe tuʻi ʻo Siuta, Mou fanongo ki he folofola ʻa Sihova.

Ja sano Juudan kuninkaan huoneelle: Kuulkaa Herran sana:

12 ‌ʻE fale ʻo Tevita, ʻoku pehē ʻe Sihova; Fai fakatoʻotoʻo ʻae fakamaau, pea fakamoʻui ia kuo fakamālohia mei he nima ʻoe fakamālohi, telia naʻa ʻalu atu ʻa ʻeku houhau kakaha ʻo hangē ko e afi ʻo vela, pea ʻe ʻikai ha taha ʻe faʻa fuʻifuʻi ia, koeʻuhi ko e kovi ʻo hoʻomou ngaahi faianga.

Daavidin huone! Näin sanoo Herra: Tuomitkaa joka aamu oikeat tuomiot ja pelastakaa ryöstetty sortajan kädestä, ettei minun vihani syttyisi kuin tuli ja palaisi, eikä olisi sammuttajaa, teidän tekojenne pahuuden tähden.

13 ‌ʻOku pehē ʻe Sihova, “Vakai, ʻoku ou fai mo koe, ʻa koe ʻoku ke nofo ʻi he teleʻa, pea mo e maka ʻi he toafa; ʻakimoutolu ʻoku pehē, ko hai ʻe tauʻi ʻakimautolu? Pe ko hai ʻe hū ki homau nofoʻanga?”

Katso, minä käyn sinun kimppuusi, sinä laakson asujatar, sinä tasangon kalliolinna, sanoo Herra, teidän kimppuunne, jotka sanotte: 'Kuka voi astua alas meitä vastaan, kuka tulla meidän asuntoihimme?'

14 ‌ʻOku pehē ʻe Sihova, “Te u tautea kiate kimoutolu ʻo tatau mo e fua ʻo hoʻomou ngaahi faianga; pea te u tutu ʻae afi ʻi hono vao ʻakau, pea te ne fakaʻauha ʻae ngaahi meʻa kotoa pē ʻoku takatakai ia.”

Minä rankaisen teitä teidän tekojenne hedelmän mukaan, sanoo Herra, ja sytytän tuleen sen kaupungin metsän, ja tuli kuluttaa kaiken, mitä sen ympärillä on."