ʻIsaia 7
1 Pea naʻe hoko ʻo pehē ʻi he ngaahi ʻaho ʻo ʻAhasi ko e foha ʻo Sotame, ko e foha ʻo ʻUsia, ko e tuʻi ʻo Siuta, naʻe ʻalu hake ki Selūsalema, ʻa Lesini ko e tuʻi ʻo Silia, mo Peka ko e foha ʻo Lemalia, ko e tuʻi ʻo ʻIsileli, ke tauʻi ia ka naʻe ʻikai te na faʻa lava ia.
Aahaan, Jootamin pojan, Ussian pojanpojan, Juudan kuninkaan, aikana lähtivät Resin, Aramin kuningas, ja Pekah, Remaljan poika, Israelin kuningas, sotimaan Jerusalemia vastaan, mutta he eivät voineet valloittaa sitä.
2 Pea naʻe fakahā ki he fale ʻo Tevita, ʻo pehē, ʻOku kau fakataha ʻa Silia mo ʻIfalemi. Pea naʻe ngaueue hono loto, mo e loto ʻo hono kakai, ʻo hangē ʻoku lūluuʻi ʻe he matangi ʻae ngaahi ʻakau ʻoe vao.
Ja kun Daavidin huoneelle ilmoitettiin sanoma: "Aram on leiriytynyt Efraimiin", niin kuninkaan ja hänen kansansa sydän vapisi, niinkuin metsän puut vapisevat tuulessa.
3 Pea naʻe toki pehē ʻe Sihova kia ʻIsaia, “ʻAlu atu ʻo fakafetaulaki kia ʻAhasi, ʻa koe mo Siasasupe ko ho foha, ʻi he ngataʻanga ʻoe tafeʻanga ʻoe vai taupotu ki ʻolunga ʻi he hala lahi ʻoe ngoue ʻae tangata fakamaʻa kofu;
Silloin Herra sanoi Jesajalle: "Mene Aahasta vastaan, sinä ja sinun poikasi Sear-Jaasub, Ylälammikon vesijohdon päähän, Vanuttajankedon tielle,
4 Pea te ke pehē kiate ia, Tokanga, pea ke fiemālie; ʻoua ʻe manavahē, pea ʻoua naʻa vaivai ho loto ki he potuʻi toume ʻoe ongo tūhulu ʻoku kohu ni, ki he ʻita lahi ʻo Lesini pea mo Silia, pea mo e foha ʻo Lemalia.
ja sano hänelle: Ole varuillasi ja pysy rauhallisena, älä pelkää, älköönkä sydämesi säikkykö noita kahta savuavaa kekäleenpätkää: Resinin ja Aramin ynnä Remaljan pojan vihanvimmaa.
5 Koeʻuhi kuo fakakaukau ki he kovi ke fai kiate koe, ʻe Silia, mo ʻIfalemi, pea mo e foha ʻo Lemalia, ʻo pehē,
Koska Aram, Efraim ja Remaljan poika ovat hankkineet pahaa sinua vastaan sanoen:
6 Ke tau ʻalu ʻo tauʻi ʻa Siuta, pea fakamamahiʻi, pea ke tau ngaohi ke ava hono potu moʻotautolu, pea fokotuʻu ha tuʻi ʻi ai, ʻio, ʻae foha ʻo Tapeale:
'Lähtekäämme Juudaa vastaan, täyttäkäämme se kauhulla, vallatkaamme se itsellemme ja asettakaamme sinne kuninkaaksi Taabalin poika',
7 ʻOku pehē ʻe he ʻEiki ko Sihova, “ʻE ʻikai tuʻumaʻu ia, pea ʻe ʻikai hoko ia.
niin sanoo Herra, Herra näin: Ei se onnistu, eikä se tapahdu.
8 He ko e ʻulu ʻo Silia ko Tamasikusi, pea ko e ʻulu ʻo Tamasikusi ko Lesini; pea ʻi he teʻeki ke kakato ʻae taʻu ʻe onongofulu ma nima ʻe maumauʻi ʻa ʻIfalemi, ke ʻoua naʻa kei ai hano kakai.
Sillä Aramin pää on Damasko, ja Damaskon pää on Resin-mutta kuusikymmentä viisi vuotta vielä, ja Efraim on muserrettu eikä ole enää kansa-ja Efraimin pää on Samaria,
9 Pea ko e ʻulu ʻo ʻIfalemi ko Samēlia, pea ko e ʻulu ʻo Samēlia ʻae foha ʻo Lemalia. Kapau ʻe ʻikai te mou tui, ko e moʻoni ʻe ʻikai te mou tuʻumaʻu.
ja Samarian pää on Remaljan poika. Ellette usko, niin ette kestä."
10 Pea naʻe toe folofola ʻa Sihova kia ʻAhasi, ʻo pehē,
Ja Herra puhui jälleen Aahaalle sanoen:
11 “Ke ke kole ha fakaʻilonga meia Sihova ko ho ʻOtua; kole ia mei he loloto, pe mei he langi ʻi ʻolunga.” (Sheol h7585)
"Pyydä itsellesi merkki Herralta, Jumalaltasi, pyydä alhaalta syvyydestä taikka ylhäältä korkeudesta". (Sheol h7585)
12 Ka naʻe pehē ʻe ʻAhasi, “ʻE ʻikai te u kole, pea ʻe ʻikai te u ʻahiʻahi kovi kia Sihova.”
Mutta Aahas vastasi: "En pyydä enkä kiusaa Herraa".
13 Pea naʻa ne pehē, “Fanongo mai, ʻae fale ʻo Tevita; He ko e meʻa siʻi ke ke fakafiuʻi ʻae tangata, ka te ke fakafiuʻi mo hoku ʻOtua foki?
Siihen hän lausui: "Kuulkaa, te Daavidin suku, eikö se riitä, että te ihmiset väsytätte, kun vielä minun Jumalanikin itseenne väsytätte?
14 Ko ia ko Sihova pe te ne ʻatu kiate koe ʻae fakaʻilonga; Vakai, ʻe tuituʻia ʻae tāupoʻou, pea ʻe fāʻeleʻi ʻae tama, pea ʻe ui hono huafa ko ʻImanuela.
Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.
15 Te ne kai ʻae pota mo e honi, koeʻuhi ke ne ʻilo ke siʻaki ʻae kovi, pea fili ʻae lelei.
Voita ja hunajaa hän syö siinä iässä, jolloin hän oppii hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän;
16 ʻI he teʻeki ke ʻilo ʻe he tamasiʻi ke siʻaki ʻae kovi, pea fili ʻae lelei, ʻe mole mei he fonua ʻoku ke fehiʻa ki ai ʻa hono ongo tuʻi ʻe toko ua.
sillä ennenkuin poika on oppinut hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän, tulee autioksi maa, jonka kahta kuningasta sinä kauhistut.
17 “ʻE fakahoko e Sihova kiate koe, pea ki hoʻo kakai, pea ki he fale ʻo hoʻo tamai, ʻae ngaahi ʻaho ʻoku teʻeki ai hano tatau, talu ʻae ʻaho naʻe mahuʻi ʻa ʻIfalemi mei Siuta, ʻio, ʻae tuʻi ʻo ʻAsilia.
Herra antaa tulla sinulle, sinun kansallesi ja isäsi suvulle ne päivät, joita ei ole ollut siitä asti, kun Efraim luopui Juudasta-antaa tulla Assurin kuninkaan.
18 Pea ʻi he ʻaho ko ia, ʻe ui ʻe Sihova ke haʻu ʻae lango mei he vaitafe ʻi he ngaahi ngataʻanga ʻo ʻIsipite, pea mo e pi ʻoku ʻi he fonua ko ʻAsilia.
Ja sinä päivänä Herra viheltää kärpäset Egyptin virtain suulta ja mehiläiset Assurin maasta,
19 Pea te nau haʻu, pea ʻe nofo ʻakinautolu kotoa pē ʻi he ngaahi teleʻa liʻaki; pea ʻi he ngaahi ʻana maka, pea ʻi he ngaahi ʻakau talatala kotoa pē, mo e ngaahi ʻakau kotoa pē.
ja ne tulevat ja laskeutuvat kaikki vuorenrotkoihin ja kallionkoloihin, kaikkiin orjantappurapensaisiin ja kaikille juottopaikoille.
20 ʻI he ʻaho ko ia ʻe fafai ʻe Sihova ʻaki ʻae tele kuo maʻu ʻi he totongi, ʻiate kinautolu ʻi he tuʻa vaitafe, ʻio, ʻae tuʻi ʻo ʻAsilia, ʻae ʻulu pea mo e fulufulu ʻoe vaʻe: pea te ne fakaʻosi mo e kava foki.
Sinä päivänä Herra ajattaa virran tuolta puolen palkatulla partaveitsellä, Assurin kuninkaalla, pään ja häpykarvat; viepä se vielä parrankin.
21 Pea ʻe hoko ʻi he ʻaho ko ia, ʻe tauhi ʻe ha tangata ʻae pulu mui fefine, mo e sipi ʻe ua;
Siihen aikaan pitää mies lehmäsen ja pari lammasta,
22 Pea ʻe pehē, ʻi he lahi ʻoe huʻahuhu ʻe maʻu mei ai, ko ia te ne kai pota, he ko e pota mo e hone ʻe kai ʻekinautolu fulipē ʻoku toe ʻi he fonua.
mutta runsaan maidon tulon tähden hän syö voita; sillä voita ja hunajaa syövät kaikki maahan jäljelle jääneet.
23 Pea ʻe hoko ʻi he ʻaho ko ia ʻo pehē, ko e potu kotoa pē naʻe ʻi ai ʻae vaine ʻe afe ʻo tatau mo e konga siliva ʻe afe, ʻe tupu ʻi ai ʻae ʻakau talatala mo e talatalaʻāmoa.
Ja siihen aikaan jokainen paikka, jossa kasvaa tuhat viinipuuta, arvoltaan tuhat hopeasekeliä, joutuu orjantappurain ja ohdakkeiden valtaan.
24 ʻE haʻu ki ai ʻae kakai mo e ngaahi ngahau mo e kaufana; koeʻuhi ʻe ʻufiʻufi ʻae fonua kotoa pē ʻaki ʻae ʻakau talatala mo e talatalaʻāmoa.
Sinne on mentävä nuolet ja jousi mukana, sillä koko maa on pelkkää orjantappuraa ja ohdaketta.
25 Pea ʻi he ngaahi māʻolunga kotoa pē ʻe keli ʻaki ʻae huo, ʻe ʻikai hoko ki ai ʻae manavahē ki he ʻakau talatala: ka ko e potu ia ke ʻave ki ai ʻae fanga pulu, pea ke moloki ia ʻe he fanga sipi.”
Ei yhdellekään niistä vuorista, joita nyt kuokalla kuokitaan, enää mennä orjantappurain ja ohdakkeiden pelosta; ne jäävät härkien laitumeksi ja lammasten tallattavaksi."
