< Hosea 1 >
1 Naʻe hoko ʻae folofola ʻa Sihova kia Hosea, ko e foha ʻo Peli, ʻi he ngaahi ʻaho ʻo ʻUsia, mo Sotame, mo ʻAhasi, mo Hesekaia, ko e ngaahi tuʻi ʻo Siuta, pea ʻi he ngaahi ʻaho ʻo Selopoami ko e foha ʻo Soasi, ko e tuʻi ʻo ʻIsileli.
Tämä on Herran sana, joka tapahtui Hosealle, Beerin pojalle, Ussian, Jotamin, Ahaksen, Hiskian, Juudan kuningasten ajalla, ja Jerobeamin Joaksen pojan, Israelin kuninkaan ajalla.
2 Ko hono kamataʻanga ʻoe folofola ʻa Sihova ia Hosea. Pea naʻe pehē ʻe Sihova kia Hosea, “ʻAlu, ʻo ʻomi kiate koe ha uaifi mei he feʻauaki mo e fānau ʻae feʻauaki: he kuo fai ʻe he fonua ʻae feʻauaki lahi, ʻonau mahuʻi meia Sihova.”
Kuin Herra rupesi ensisti Hosean kautta puhumaan, sanoi Herra Hosealle: Mene, ota portto aviokses, ja porton lapset; sillä maakunta karkaa pois Herralta huoruuteen.
3 Pea naʻe ʻalu ia ʻo ne ʻomi ʻa Komela, ko e ʻofefine ʻo Tipilemi; pea naʻe tuituʻia ia mo fanauʻi ha tama tangata kiate ia.
Ja hän meni ja otti Gomerin, Diblaimin tyttären, joka tuli raskaaksi, ja synnytti hänelle pojan.
4 Pea naʻe pehē ʻe Sihova kiate ia, “Ke ke ui hono hingoa ko Sesilili; he ʻoku toetoe siʻi, pea te u totongi ʻae toto ʻo Sesilili ki he fale ʻo Sehu, pea te u fakangata ʻae puleʻanga ʻoe fale ʻo ʻIsileli.
Ja Herra sanoi hänelle: Nimitä häntä Jisreeliksi; sillä vielä on vähän aikaa, ja minä tahdon etsiä veren viat Jisreelissä, Jehun huoneen päälle, ja lopettaa Israelin huoneen valtakunnan.
5 Pea ʻe hoko ʻi he ʻaho ko ia te u fesiʻi ʻae kaufana ʻa ʻIsileli, ʻi he teleʻa ʻo Sesilili.”
Ja siihen aikaan pitää tapahtuman, että minä tahdon rikkoa Israelin joutsen Jisreelin laaksossa.
6 Pea naʻe toe tuituʻia ia, pea fanauʻi ha tama fefine. Pea naʻe pehē [ʻe he ʻOtua ]kiate ia, “Ke ke ui hono hingoa ko Loluhama: koeʻuhi ʻe ʻikai te u toe ʻaloʻofa ki he fale ʻo ʻIsileli, ka te u mātuʻaki ʻave ʻakinautolu.
Ja hän taas tuli raskaaksi ja synnytti tyttären. Ja hän sanoi hänelle: Nimitä se Loryhhamaksi; sillä en minä enää armahda Israelin huonetta, mutta tahdon heidät peräti heittää pois.
7 Ka te u ʻaloʻofa ki he fale ʻo Siuta, pea te u fakamoʻui kinautolu ʻia Sihova ko e ʻOtua, ka ʻe ʻikai te u fakamoʻui ʻaki kinautolu ʻae kaufana, pe ko e heletā, pe ko e tau, pe ko e fanga hoosi, pe ko e kau tangata heka hoosi.”
Juudan huonetta tahdon minä kuitenkin armahtaa, ja auttaa heitä Herran, heidän Jumalansa kautta; ja en minä tahdo heitä auttaa joutsella, miekalla, sodalla, oriilla taikka ratsasmiehillä.
8 Pea hili ʻene fakamāvae ʻa Loluhama, naʻa ne tuituʻia pea fāʻeleʻi ha tama tangata.
Ja kuin hän oli Loryhhaman vieroittanut, niin hän taas siitti ja synnytti pojan.
9 Pea naʻe toki pehē [ʻe he ʻOtua], “Ke ke ui hono hingoa ko Loami: he ‘ʻoku ʻikai ko hoku kakai’ ʻakimoutolu, pea ʻoku ʻikai ko homou ʻOtua au.
Ja hän sanoi: Nimitä häntä Loammiksi; sillä ette ole minun kansani, niin en minäkään ole teidän.
10 Ka ko hono tokolahi ʻoe fānau ʻa ʻIsileli, ʻe hangē ko e ʻoneʻone ʻoe tahi ʻaia ʻe ʻikai faʻa fua pe lau; pea ʻe hoko ʻi he potu naʻe pehē kiate kinautolu, ‘ʻOku ʻikai ko hoku kakai ʻakimoutolu,’ ʻe pehē ʻi ai kiate kinautolu, ‘Ko e ngaahi foha ʻakimoutolu ʻoe ʻOtua moʻui.’
Mutta Israelin lasten luku pitää oleman niinkuin meren hiekka, jota ei mitata eikä luettaa taideta; ja pitää tapahtuman, että siinä paikassa, missä heille sanottiin: Ette ole minun kansani, pitää heille sanottaman: Te elävän Jumalan lapset.
11 Pea ʻe toki tānaki fakataha ʻae fānau ʻa Siuta mo e fānau ʻa ʻIsileli, pea ʻe tuʻutuʻuni ha ʻulu pe taha moʻonautolu, pea te nau haʻu mei he fonua: koeʻuhi ʻe lahi ʻae ʻaho ʻo Sesilili.
Sillä Juudan lapset ja Israelin lapset pitää kokoontuman ja pitämän heitänsä yhden pään alla, ja menemän ylös pois maasta; sillä Jisreelin päivä pitää suuri oleman.