Hosea 12
1 ʻOku kai ʻe ʻIfalemi ʻae matangi, pea ʻoku muimui ki he matangi hahake: ʻoku ne fakalahi ʻi he ʻaho kotoa pē ʻae loi mo e fakaʻauha, pea ʻoku nau fai ʻae fuakava mo e kau ʻAsilia, pea ʻoku ʻave ʻae lolo ki ʻIsipite.
Ephraim ruokkii itsensä tuulella, ja samoo itätuulen perään, ja enentää joka päivä valhetta ja vahinkoa. He tekevät Assurin kanssa liiton, ja vievät öljyä Egyptiin.
2 ʻOku ai foki ʻae fakakikihi ʻa Sihova mo Siuta, pea te ne tautea ʻa Sēkope ʻo fakatatau ki hono ngaahi hala; ʻo fakatatau ki heʻene ngaahi faianga, te ne totongi kiate ia.
On myös Herralla riita Juudan kanssa, etsiä Jakobia hänen menonsa jälkeen, ja kostaa hänelle hänen ansionsa jälkeen.
3 Naʻa ne kuku ʻae muivaʻe ʻo hono taʻokete ʻi he manāva, pea ʻi hono mālohi naʻa ne lavaʻi ʻae ʻOtua:
Hän on äitinsä kohdussa polkenut alas veljensä, ja kaikella voimallansa Jumalan kanssa taistellut.
4 ʻIo, naʻa ne mālohi ki he ʻāngelo, pea ne lavaʻi: naʻa ne tangi, pea ne lotu tāumaʻu kiate ia: naʻa ne ʻilo ia ʻi Peteli, pea naʻa ne folofola kiate kitautolu ʻi ai.
Hän paineli myös enkelin kanssa ja voitti; hän itki ja rukoili häntä; Betelissä löysi hän hänen, ja siellä hän on puhunut meidän kanssamme.
5 ʻIo, ko Sihova, ko e ʻOtua ʻoe ngaahi tokolahi; ko Sihova ko hono fakamanatu ia.
Mutta se Herra on Jumala Zebaot, Herra on hänen muistonimensä.
6 Ko ia, tafoki koe ki ho ʻOtua: fai ki he ʻaloʻofa mo e fakamaau, pea tatali ki ho ʻOtua maʻuaipē.
Niin käänny nyt sinun Jumalas tykö; tee laupius ja oikeus, ja turvaa alati sinun Jumalaas.
7 Ko e tangata fakatau ia, ʻoku ʻi hono nima ʻae meʻa fua tautau ʻoe kākā: ʻoku ne manako ke fakamālohiʻi.
Mutta kauppamiehellä on väärä vaaka kädessä, ja pettää mielellänsä.
8 Pea naʻe pehē ʻe ʻIfalemi, “Kuo hoko au ʻo koloaʻia, kuo u ʻilo maʻaku ʻae meʻa lahi: ʻi heʻeku ngaahi ngāue kotoa pē ʻe ʻikai te nau ʻilo ai ha hia ʻiate au ke angahala.”
Ja Ephraim sanoo: Minä olen rikas, minulla on kyllä; ei yhdessäkään minun työssäni löydetä pahatekoa, joka synti olis.
9 “Pea ko au, ko Sihova, ko ho ʻOtua, mei he fonua ʻo ʻIsipite, te u toe ngaohi koe ke nofo ʻi he ngaahi fale fehikitaki, ʻo hangē ko e ngaahi ʻaho ʻoe kātoanga mamafa.
Mutta minä olen Herra sinun Jumalas hamasta Egyptin maasta; minä annan sinun vielä majoissa asua, niinkuin juhlina tapahtuu.
10 Kuo u lea foki ʻi he kau palōfita, pea kuo u fakalahi ʻae ngaahi meʻa hā mai, pea kuo u lea ʻaki ʻae fakatātā, ʻi he ngāue ʻae kau palōfita.
Ja puhun prophetaille, olen myös se, joka niin monet ennustukset annan, ja prophetain kautta minuni julistan.
11 ʻOku ai ʻae hia ʻi Kiliati? Ta ko e moʻoni ko e vaʻinga ʻakinautolu: ʻoku nau feilaulau ʻaki ʻae fanga pulu ʻi Kilikali; ʻio, ko honau ngaahi feilaulauʻanga ʻoku hangē ko e fokotuʻunga ʻi he ngaahi luo ʻoe ngoue.
Sillä Gileadissa on epäjumalan palvelus, ja Gilgalissa he uhraavat härkiä hukkaan, ja heillä on niin monta alttaria, kuin kuhilaita on pellolla.
12 Pea naʻe hola ʻa Sēkope ki he fonua ʻo Silia, pea naʻe tauhi ʻe ʻIsileli ke maʻu ha uaifi, pea ke maʻu ha uaifi naʻa ne tauhi sipi.
Jakobin täytyy Syrian maahan paeta, ja Israelin täytyy palvella vaimon tähden; vaimon tähden tosin täytyy hänen karjaa kaita.
13 Pea naʻe ʻomi ʻe Sihova ʻa ʻIsileli mei ʻIsipite ʻi ha palōfita, pea ʻi ha palōfita naʻe fakamoʻui ia.
Mutta sitte vei Herra Israelin Egyptistä prophetan kautta, ja antoi prophetan kautta häntä korjata.
14 Naʻe fakatupu ʻiate ia ʻae houhau fakamamahi ʻe ʻIfalemi: ko ia te ne tuku hono toto ʻiate ia, pea ko hono manuki ʻe toe liliu kiate ia ʻe hono ʻEiki.
Vaan Ephraim vihoittaa hänen nyt epäjumalillansa; sentähden pitää heidän verensä tuleman heidän päällensä, ja heidän Herransa on kostava heidän pilkkansa.
