< Senesi 19 >

1 Pea naʻe haʻu ʻae ʻāngelo ʻe toko ua ki Sotoma kuo efiafi; pea naʻe nofo ʻa Lote ʻi he matapā ʻo Sotoma, pea mamata ʻa Lote, pea tuʻu hake ia ʻo ʻalu ke fakafetaulaki kiate kinaua: pea naʻa ne punou ia mo hono mata ki he kelekele.
Ja ne kaksi enkeliä tulivat Sodomaan illalla, ja Loot istui Sodoman portissa; ja nähtyänsä heidät Loot nousi heitä vastaan ja kumartui maahan kasvoillensa.
2 Pea pehē ʻe ia, “Ongo ʻeiki, mo vakai mai, ʻoku ou kole kiate kimoua, mo afe ki he fale ʻo ho mo tamaioʻeiki ʻo nofo ʻi he poōni, pea fufulu ho mo vaʻe, pea te mo tuʻu hengihengi hake pe, pea ō ʻi homo fononga. Pea naʻa na pehē, “E ʻikai; ka te mā nofo ʻi he hala he poōni.”
Ja hän sanoi: "Oi herrani, poiketkaa palvelijanne taloon yöksi ja peskää jalkanne! Aamulla varhain voitte jatkaa matkaanne." He sanoivat: "Emme, vaan me jäämme yöksi taivasalle".
3 Pea kole fakamātoato ia kiate kinaua; pea na afe ai kiate ia, ō hū ki hono fale; pea naʻa ne teu ʻena kai, pea taʻo ʻae mā taʻemeʻafakatupu, pea ne na kai.
Mutta hän pyysi heitä pyytämällä, ja he poikkesivat hänen luoksensa ja tulivat hänen taloonsa. Ja hän valmisti heille aterian ja leipoi happamattomia leipiä, ja he söivät.
4 Pea naʻe teʻeki te na tokoto, mo ʻene haʻu ʻae kau tangata ʻoe kolo, ʻio, ʻae kau tangata ʻo Sotoma, ʻo nau kāpui ʻae fale, ʻae kau mātuʻa mo e talavou, ʻae kakai kotoa pē mei he potu kehekehe.
Ennenkuin he olivat laskeutuneet levolle, piirittivät kaupungin miehet, sodomalaiset, sekä nuoret että vanhat, koko kansa kaikkialta, talon.
5 Pea naʻa nau ui kia Lote ʻo pehē kiate ia, “Kofaʻā ia ʻae ongo tangata naʻe omi kiate koe he poōni? ʻOmi ʻakinaua kituʻa kiate kimautolu ke mau ʻilo ʻakinaua.”
Ja he huusivat Lootia sanoen hänelle: "Missä ne miehet ovat, jotka tulivat luoksesi yöllä? Tuo heidät tänne meidän luoksemme, ryhtyäksemme heihin."
6 Pea ʻalu kituaʻā Lote ʻi he matapā kiate kinautolu, pea tāpuni ʻe ia ʻae matapā ʻi hono tuʻa,
Silloin Loot meni ulos heidän luokseen portille ja sulki oven jälkeensä
7 Pea ne pehē, “ʻOku ou kole kiate kimoutolu, ʻe kāinga, ʻoua te mou fai ʻae kovi pehē ni.
ja sanoi: "Älkää, veljeni, tehkö niin pahoin.
8 Vakai mai, ʻoku ai hoku ongo ʻofefine ʻoku teʻeki ai te na ʻilo ha tangata; ʻoku ou kole kiate kimoutolu, ke u ʻomi ʻakinaua kiate kimoutolu, pea mou fai kiate kinaua, ʻaia ʻoku lelei kiate kimoutolu kaeʻoua te mou fai ha meʻa ki he ongo tangata ni; he ko ia kuo na omi ai ki he malu ʻo hoku fale.”
Katsokaa, minulla on kaksi tytärtä, jotka eivät vielä miehestä tiedä. Ne minä tuon teille, tehkää heille, mitä tahdotte. Älkää vain tehkö näille miehille mitään pahaa, sillä he ovat tulleet minun kattoni suojaan."
9 Pea naʻa nau pehē, “Tuʻu atu. Pea nau toe pehē, Ko e siana ni naʻe haʻu ia ko e ʻāunofo, pea kuo fie hoko ia ko e fakamaau nai; pea ko eni te mau fai kovi lahi kiate koe, ʻiate kinaua.” Pea naʻa nau feʻohofi mai ʻo tataʻo ʻae tangata ko Lote, pea naʻe meimei maumau ʻae matapā.
Mutta he vastasivat: "Mene tiehesi!" Ja he sanoivat: "Tuo yksi on tullut tänne asumaan muukalaisena, ja yhtäkaikki hän alati pyrkii hallitsemaan. Nytpä me pitelemmekin sinua pahemmin kuin heitä." Ja he tunkeutuivat väkivaltaisesti miehen, Lootin, kimppuun ja kävivät murtamaan ovea.
10 Ka naʻe mafao atu ʻae ongo tangata hona nima ʻo toho mai ʻa Lote ki he fale kiate kinaua, pea tāpuni ʻae matapā.
Silloin miehet ojensivat kätensä, vetivät Lootin luoksensa huoneeseen ja sulkivat oven.
11 Pea na taaʻi ʻaki ʻae kui, ʻae kau tangata naʻe ʻi he matapā ʻoe fale, ʻae siʻi mo e lalahi: ko ia naʻa nau fiu ʻi he kumi ʻae matapā.
Ja he sokaisivat ne miehet, jotka olivat talon ovella, sekä nuoret että vanhat, niin että he turhaan koettivat löytää ovea.
12 Pea pehē ʻe he ongo tangata kia Lote, “ʻOku ai hao kāinga ʻi he potu ni? Ko ho foha ʻi he fono, mo ho ngaahi foha, mo ho ngaahi ʻofefine, mo ia kotoa pē ʻoku ke maʻu ʻi he kolo ni fetuku mei he potu ni.
Ja miehet sanoivat Lootille: "Vieläkö sinulla on ketään omaista täällä? Vie pois täältä vävysi, poikasi, tyttäresi ja kaikki, keitä sinulla kaupungissa on,
13 He te ma fakaʻauha ʻae potu ni, koeʻuhi kuo hoko ʻo lahi ʻaupito ʻa ʻenau tangi ki he ʻao ʻo Sihova; pea kuo fekauʻi ʻakimaua ʻe Sihova, ke fakaʻauha ia,”
sillä me hävitämme tämän paikan. Koska huuto heistä on käynyt suureksi Herran edessä, lähetti Herra meidät hävittämään sen."
14 Pea naʻe ʻalu kituʻa ʻa Lote ʻo lea ki hono ngaahi foha ʻi he fono, ʻaia naʻe uaifi mo hono ngaahi ʻofefine, ʻo ne pehē kiate kinautolu, “Tuʻu hake, hola mei he potu ni; koeʻuhi ʻe fakaʻauha ʻe Sihova ʻae kolo ni;” ka naʻe hangē ia ko ha tokotaha ʻoku luma, ki hono ngaahi foha ʻi he fono.
Silloin Loot meni puhuttelemaan vävyjänsä, joiden oli aikomus ottaa hänen tyttärensä, ja sanoi: "Nouskaa, lähtekää pois tästä paikasta, sillä Herra hävittää tämän kaupungin". Mutta hänen vävynsä luulivat hänen laskevan leikkiä.
15 Pea pongipongi hake ai, naʻe fakavave ʻa Lote ʻe he ongo ʻāngelo, ʻo pehē, “Tuʻu ʻo ʻave ho uaifi mo ho ongo ʻofefine ʻoku ʻi heni; telia naʻa ʻauha koe ʻi he angahala ʻae kolo.”
Aamun sarastaessa enkelit kiirehtivät Lootia sanoen: "Nouse, ota vaimosi ja molemmat tyttäresi, jotka ovat luonasi, ettet hukkuisi kaupungin syntivelan tähden".
16 Pea ʻi heʻene fakatuotuai, naʻe puke hono nima ʻe he ongo tangata, pea mo e nima ʻo hono uaifi, pea mo e nima ʻo hono ongo ʻofefine; naʻe ʻaloʻofa ʻa Sihova kiate ia; pea naʻa na ʻomi ia kituʻa, ʻo tuku ia ʻi he tuaʻā kolo.
Ja kun hän vielä vitkasteli, tarttuivat miehet hänen käteensä sekä hänen vaimonsa ja molempien tyttäriensä käteen, sillä Herra tahtoi säästää hänet, ja veivät hänet ulos ja jättivät hänet ulkopuolelle kaupunkia.
17 Pea hili ʻena ʻomi ʻakinautolu kituaʻā, pea pehē ʻe ia, “Hola ke ke moʻui ai, ʻoua naʻa ke sio ki mui, pe mālōlō ʻi he tokalelei kotoa pē, mole atu ki he moʻunga, telia naʻa ke ʻauha.”
Ja viedessään heitä ulos sanoi mies: "Pakene henkesi tähden, älä katso taaksesi äläkä pysähdy mihinkään lakeudella. Pakene vuorille, ettet hukkuisi."
18 Pea pehēange ʻe Lote kiate kinaua, “Ke ʻoua naʻa pehē ʻeku ʻEiki!
Mutta Loot sanoi heille: "Oi herrani, ei niin!
19 Vakai, kuo ʻofeina ʻa hoʻo tamaioʻeiki ʻi ho ʻao, Pea kuo ke fakaongo lahi hoʻo ʻaloʻofa, ʻaia kuo ke fakahā kiate au, ʻi hoʻo fakamoʻui au: pea ʻe ʻikai te u faʻa lava ki he moʻunga, telia naʻa hoko ai ha kovi kiate au, peau mate.
Katso, palvelijasi on saanut armon sinun silmiesi edessä, ja suuri on sinun laupeutesi, jota olet minulle osoittanut pelastaaksesi henkeni, mutta minä en voi päästä pakoon vuorille; pelkään, että onnettomuus saavuttaa minut ja minä kuolen.
20 Vakai, mai ko e kolo ni ʻoku ofi ke hola ki ai, pea ʻoku siʻi ia; ʻofa ke u hola ki ai, (ʻikai ko e siʻi ia?) Pea ʻe moʻui ai hoku laumālie.
Katso, tuolla on kaupunki lähellä, vähän matkan päässä, paetakseni sinne; salli minun pelastua sinne-onhan se vähän matkan päässä-jäädäkseni eloon."
21 Pea ne pehē kiate ia, “Vakai, kuo u tokanga kiate koe ʻi he meʻa ni foki, pea ʻe ʻikai te u fakaʻauha ʻae kolo ni ʻaia kuo ke kole ki ai.
Ja hän sanoi hänelle: "Katso, minä teen sinulle mieliksi tässäkin kohden; en hävitä kaupunkia, josta puhut.
22 Fakatoʻotoʻo ʻo hola ki ai; he ʻoku ʻikai teu faʻa fai ha meʻa, kaeʻoua ke ke hoko ki ai;” Ko ia naʻe ui ai hono hingoa ʻoe kolo ko ia ko Soa.
Pakene nopeasti sinne, sillä minä en voi tehdä mitään, ennenkuin olet sinne saapunut." Siitä kaupunki sai nimekseen Sooar.
23 Naʻe hoko ʻa Lote ki Soa, kuo hopo ʻae laʻā ki māmani.
Aurinko oli noussut, kun Loot saapui Sooariin.
24 Pea naʻe fakaʻuha ʻe Sihova ki Sotoma mo Komola, ʻae makavela mo e afi mei ʻa Sihova ʻi he langi.
Ja Herra antoi sataa Sodoman ja Gomorran päälle tulikiveä ja tulta, Herran tyköä taivaasta,
25 Pea ne fakaʻauha ʻae ngaahi kolo ko ia, mo e fonua tokalelei kotoa pē, pea mo e kakai kotoa pē ʻoe ngaahi kolo, pea mo e ngaahi meʻa naʻe tupu ʻi he kelekele.
ja hävitti nämä kaupungit ynnä koko lakeuden sekä kaikki niiden kaupunkien asukkaat ja maan kasvullisuuden.
26 Ka naʻe hanga ki mui hono uaifi, ʻi heʻene muimui ʻiate ia, pea naʻe liliu ia ko e pou māsima.
Ja Lootin vaimo, joka tuli hänen jäljessään, katsoi taaksensa, ja niin hän muuttui suolapatsaaksi.
27 Pea naʻe ʻalu hengihengi hake pe ʻa ʻEpalahame ki he potu naʻe tuʻu ai ia ʻi he ʻao ʻo Sihova.
Aabraham nousi varhain aamulla ja meni siihen paikkaan, jossa hän oli seisonut Herran edessä,
28 Pea ne sio atu ki Sotoma mo Komola, pea ki he fonua kotoa pē ʻoe tokalelei, pea ne mamata, pea vakai naʻe ʻalu hake ʻae kohu ʻoe fonua, ʻo hangē ko e kohu ʻoe pupuʻa afi.
katseli Sodomaan ja Gomorraan päin ja yli koko lakeuden, ja katso, maasta nousi savu niinkuin pätsin savu.
29 Pea ʻi he fakaʻauha ʻe he ʻOtua ʻae ngaahi kolo ʻoe toafa, naʻe pehē ʻa ʻene manatuʻi ʻe he ʻOtua ʻa ʻEpalahame, ʻo ne fekau ʻa Lote mei he lotolotonga ʻoe ʻauha, ʻi heʻene fakaʻauha ʻae ngaahi kolo ʻaia naʻe nofo ai ʻa Lote.
Kun Jumala tuhosi sen lakeuden kaupungit, muisti Jumala Aabrahamia ja johdatti Lootin pois hävityksen keskeltä, hävittäessään ne kaupungit, joissa Loot oli asunut.
30 Pea naʻe ʻalu ʻa Lote mei Soa, mo hono ongo ʻofefine ʻo nau nofo ʻi he moʻunga: he naʻe manavahē ia ke nofo ʻi Soa; pea nofo ia ʻi he ʻanaʻi maka, ʻaia mo hono ongo ʻofefine.
Ja Loot lähti Sooarista ja asettui vuoristoon molempien tyttäriensä kanssa, sillä hän pelkäsi asua Sooarissa; ja hän asui luolassa, hän ja hänen molemmat tyttärensä.
31 Pea pehē ʻe he taʻokete ki he tehina, “Kuo motuʻa ʻeta tamai, pea ʻoku ʻikai ha tangata ʻi māmani ke haʻu kiate kitaua, ʻo hangē ko e anga ʻo māmani.
Niin vanhempi sanoi nuoremmalle: "Isämme on vanha, eikä tässä maassa ole ketään miestä, joka voisi tulla luoksemme siten, kuin on kaiken maan tapa.
32 Ke ta fakainu uaine ʻe ta tamai, pea te ta mohe mo ia, koeʻuhi ke ai ha hako ʻi he ʻe ta tamai.”
Tule, juottakaamme isällemme viiniä ja maatkaamme hänen kanssaan, saadaksemme isästämme jälkeläisen."
33 Pea naʻa na fakainu uaine ʻena tamai ʻi he pō ko ia; pea ʻalu ʻae taʻokete ʻo mohe mo ʻene tamai: pea naʻe ʻikai te ne ʻilo ʻene tokoto hifo, pe ko ʻene toetuʻu hake.
Niin he juottivat sinä yönä isällensä viiniä. Ja vanhempi meni ja makasi hänen kanssaan, eikä tämä huomannut, milloin hän tuli hänen viereensä ja milloin hän nousi.
34 Pea pongipongi ai, naʻe pehē ʻae lea ʻae ʻuluaki ki he tehina, “Vakai, naʻaku mohe ʻanepō ki heʻeku tamai; pea ke ta fakainu uaine ia he poōni foki; pea ke ʻalu kiate ia ke mo mohe, koeʻuhi ke ai ha hako ʻi heʻeta tamai.”
Seuraavana päivänä sanoi vanhempi nuoremmalle: "Katso, minä makasin viime yönä isäni kanssa; juottakaamme hänelle tänäkin yönä viiniä, ja mene sinä ja makaa hänen kanssaan, saadaksemme isästämme jälkeläisen".
35 Pea naʻa na fakainu uaine ʻena tamai ʻi he pō ko ia foki; pea ʻalu ange ʻae tehina, ʻo mohe mo ia pea naʻe ʻikai te ne ʻilo ʻene tokoto hifo, pe ko ʻene tuʻu hake.
Niin he juottivat sinäkin yönä isällensä viiniä; ja nuorempi meni ja makasi hänen kanssaan, eikä tämä huomannut, milloin hän tuli hänen viereensä ja milloin hän nousi.
36 Pea feitama ai fakatouʻosi pe ʻae ongo ʻofefine ʻo Lote ki heʻena tamai.
Ja niin Lootin molemmat tyttäret tulivat isästänsä raskaiksi.
37 Pea fanauʻi ʻe he ʻuluaki ʻae tama, pea ne ui hono hingoa ko Moape, ko e tamai ia ʻae kakai Moape, ʻo aʻu ki he ʻaho ni.
Ja vanhempi synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Mooab; hänestä polveutuvat mooabilaiset aina tähän päivään saakka.
38 Pea fanauʻi foki ʻe he tehina ʻae tama, pea ne ui ia ko Peniami: ʻaia ko e tamai ʻae ngaahi fānau ʻa ʻAmoni, ʻo aʻu ki he ʻaho ni.
Ja myöskin nuorempi synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Ben-Ammi; hänestä polveutuvat ammonilaiset aina tähän päivään saakka.

< Senesi 19 >