Senesi 1
1 Naʻe fakatupu ʻe he ʻOtua ʻi he kamataʻanga ʻae langi mo māmani.
Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
2 Pea naʻe fuofuonoa ʻa māmani mo lala; pea naʻe fakapoʻuli ʻae funga ʻoe loloto. Pea naʻe ʻōʻōfaki ʻae Laumālie ʻoe ʻOtua ki he fukahi vai.
Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.
3 Pea folofola ʻae ʻOtua, “Ke maama pea naʻe maama ai.”
Ja Jumala sanoi: tulkoon valkeus, ja valkeus tuli.
4 Pea ʻafio ʻe he ʻOtua ki he maama, kuo lelei ia: pea naʻe vaheʻi ʻe he ʻOtua ʻae maama mei he poʻuli.
Ja Jumala näki valkeuden hyväksi. Niin Jumala eroitti valkeuden pimeydestä:
5 Pea naʻe ui ʻe he ʻOtua ʻae maama ko e “ʻAho,” pea ne ui ʻae poʻuli ko e “Pō.” Pea ko e efiafi mo e pongipongi ko e ʻuluaki ʻaho ia.
Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden kutsui hän yöksi. Ja tuli ehtoosta ja aamusta ensimäinen päivä.
6 Pea naʻe folofola ʻae ʻOtua, “Ke ai ʻae ʻatā ʻi he vahaʻa ʻoe ngaahi vai, ke vaheʻi ʻae ngaahi vai mei he ngaahi vai.”
Ja Jumala sanoi: tulkoon vahvuus vetten vaiheelle, eroittamaan vesiä vesistä.
7 Pea naʻe ngaohi ʻe he ʻOtua, ʻae ʻatā, pea vaheʻi ʻae ngaahi vai naʻe ʻi he lalo ʻatā, mei he ngaahi vai naʻe ʻi ʻolunga ʻi he ʻatā: pea naʻe hoko ia.
Ja Jumala teki vahvuuden, ja eroitti vedet, jotka ovat vahvuuden alla, niistä vesistä, jotka ovat vahvuuden päällä: ja tapahtui niin.
8 Pea naʻe ui ʻae ʻatā ʻe he ʻOtua ko e “Langi.” Pea ko e efiafi mo e pongipongi ko hono ʻaho ua ia.
Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoosta ja aamusta toinen päivä.
9 Pea naʻe folofola ʻae ʻOtua, “Ke fakataha ʻae ngaahi vai ʻi he lalo langi ki he potu pe taha, pea ke hā mai ʻae mōmoa: pea naʻe hoko ia.”
Ja Jumala sanoi: kokoontukoon vedet taivaan alla erinomaiseen paikkaan, niin että kuiva näkyy. Ja tapahtui niin.
10 Pea naʻe ui ʻe he ʻOtua ʻae mōmoa ko e Fonua; pea ko e ngaahi vai naʻe tānaki fakataha, naʻa ne ui ko e Tahi; pea naʻe ʻafio ʻe he ʻOtua kuo lelei.
Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja vetten kokoukset hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki sen hyväksi.
11 Pea naʻe folofola ʻae ʻOtua, “Ke tupu ʻae mohuku mei he kelekele, mo e ʻakau iiki ʻoku ai hono tenga, mo e ʻakau ʻoku fua, pea ʻi ai hono tenga, ʻo tatau mo hono faʻahinga:” pea naʻe hoko ia.
Ja Jumala sanoi: vihoittakoon maa, ja kasvakoon ruohon, jossa siemen on, ja hedelmälliset puut, jotka hedelmän kantavat lajinsa jälkeen, jossa sen siemen on maan päällä. Ja tapahtui niin.
12 Pea naʻe tupu mei he kelekele ʻae mohuku, mo e ʻakau iiki naʻe tupu ai ʻae tenga ʻo hono faʻahinga, mo e ʻakau ʻoku fua, ʻaia naʻe ʻi ai ʻae tenga ʻo hono faʻahinga: pea naʻe ʻafio ʻe he ʻOtua kuo lelei.
Ja maa vihoitti ja kasvoi ruohon, jossa siemen oli lajinsa jälkeen, ja hedelmälliset puut, joiden siemen oli itsessänsä lajinsa jälkeen. Ja Jumala näki sen hyväksi.
13 Pea ko e efiafi mo e pongipongi ko hono ʻaho tolu ia.
Ja tuli ehtoosta ja aamusta kolmas päivä.
14 Pea naʻe folofola ʻae ʻOtua, “Ke ai ʻae ngaahi maama ʻi he ʻatā ʻoe langi, ke vaheʻi ʻae ʻaho mei he pō; pea ke fakaʻilonga ʻaki ia ʻae ngaahi faʻahitaʻu, mo e ngaahi ʻaho, mo e ngaahi taʻu:
Ja Jumala sanoi: tulkoon valkeudet taivaan vahvuuteen, eroittamaan päivää ja yötä: ja olkoon merkeiksi, ja ajoiksi, ja päiviksi ja vuosiksi.
15 pea ke hoko ia ko e ngaahi maama ʻi he ʻatā ʻoe langi ke fakamaama ki māmani:” pea naʻe hoko ia.
Ja olkoon valkeudeksi taivaan vahvuudessa, paistamaan maan päälle. Ja tapahtui niin.
16 Pea naʻe ngaohi ʻe he ʻOtua ʻae maama lahi ʻe ua; ko e maama lahi hake ke pule ki he ʻaho, mo e maama siʻi ke pule ki he pō: pea mo e ngaahi fetuʻu foki.
Ja Jumala teki kaksi suurta valkeutta: suuremman valkeuden päivää hallitsemaan, ja vähemmän valkeuden yötä hallitsemaan, ja tähdet.
17 Pea naʻe tuku ia ʻe he ʻOtua ʻi he ʻatā ʻoe langi, ke fakamaama ki māmani,
Ja Jumala pani ne taivaan vahvuuteen, paistamaan maan päälle.
18 Pea ke pule ki he ʻaho mo e pō, pea ke vaheʻi ʻae maama mei he poʻuli: pea naʻe ʻafio ʻe he ʻOtua kuo lelei.
Ja hallitsemaan päivää ja yötä, ja eroittamaan valkeutta ja pimeyttä. Ja Jumala näki sen hyväksi.
19 Pea ko e efiafi mo e pongipongi ko hono ʻaho fā ia.
Ja tuli ehtoosta ja aamusta naljäs päivä.
20 Pea naʻe folofola ʻae ʻOtua, “Ke tupu ʻo lahi ʻaupito mei he ngaahi vai ʻae meʻa moʻui ʻoku totolo, mo e fanga manupuna ke puna ʻi he funga ʻo māmani, ʻi he ʻatā ʻoe langi.”
Ja Jumala sanoi: kuohuttakoon vedet yltäkyllä liikkuvaisia eläimiä, ja linnut lentäköön maan päällä taivaan avaruudessa.
21 Pea naʻe ngaohi ʻe he ʻOtua ʻae ngaahi tofuaʻa lalahi, mo e meʻa moʻui kotoa pē naʻe ngaolo, ʻaia ne tupu lahi ʻaupito mei he ngaahi vai ʻi honau faʻahinga, mo e fanga manupuna kotoa pē ʻi honau faʻahinga pea naʻe ʻafio ʻe he ʻOtua kuo lelei.
Ja Jumala loi suuret valaskalat, ja kaikkinaiset liikkuvaiset eläimet, jotka vedet kuohuttivat yltäkyllä kunkin lajinsa jälkeen, ja kaikkinaiset siivilliset linnut, lajinsa jälkeen. Ja Jumala näki sen hyväksi.
22 Pea naʻe tāpuakiʻi ʻakinautolu ʻe he ʻOtua, ʻo pehē, “Mou fanafanau, mo tupu ke lahi, pea fakafonu ʻae ngaahi vai ʻoe tahi, pea ke tupu ke lahi ʻae fanga manupuna ʻi māmani.
Ja Jumala siunasi heitä, ja sanoi: olkaat hedelmälliset ja lisääntykäät, ja täyttäkäät meren vedet, ja linnut lisääntyköön veden päällä.
23 Pea ko e efiafi mo e pongipongi ko hono ʻaho nima ia.
Ja tuli ehtoosta ja aamusta viides päivä.
24 Pea naʻe folofola ʻae ʻOtua, “Ke tupu mei he fonua ʻae meʻa moʻui ʻi hono faʻahinga, ʻae fanga manu, mo e meʻa totolo, mo e manu ʻoe vao ʻi hono faʻahinga:” pea naʻe hoko ia.
Ja Jumala sanoi: tuottakoon maa eläimet lajinsa jälkeen, karjan, madot ja pedot maalle lajinsa jälkeen. Ja tapahtui niin.
25 Pea naʻe ngaohi ʻe he ʻOtua ʻae manu ʻoe vao ʻi hono faʻahinga, mo e fanga manu lalahi ʻi honau faʻahinga, mo e meʻa kotoa pē ʻoku totolo ʻi he funga fonua ʻi hono faʻahinga: pea naʻe ʻafio ʻe he ʻOtua kuo lelei ia.
Ja jumala teki pedot maalle lajinsa jälkeen, ja karjan lajinsa jälkeen, ja kaikkinaiset matelevaiset maalla lajinsa jälkeen. Ja Jumala näki sen hyväksi.
26 Pea naʻe folofola ʻae ʻOtua, “Ke tau ngaohi ʻae tangata ʻi hotau tatau, mo e tau anga: pea kenau pule ki he ika ʻoe tahi, mo e manupuna ʻoe ʻatā, mo e fanga manu, mo māmani kotoa pē, mo e meʻa totolo kotoa pē ʻoku ngaue ʻi he kelekele.”
Ja Jumala sanoi: tehkäämme ihminen meidän kuvaksemme, meidän muotomme jälkeen: ja he vallitkaan kalat meressä, ja taivaan linnut, ja karjan ja koko maan, ja kaikki, jotka maalla matelevat.
27 Ko ia naʻe ngaohi ʻae tangata ʻe he ʻOtua ʻi hono tatau, naʻa ne ngaohi ia ʻi he tatau ʻoe ʻOtua; naʻa ne ngaohi ʻakinaua ko e tangata mo e fefine.
Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän sen loi: mieheksi ja vaimoksi loi hän heitä.
28 Pea naʻe tāpuakiʻi ʻakinaua ʻe he ʻOtua, pea folofola ʻae ʻOtua kiate kinaua, “Fanafanau, mo fakatokolahi, mo fakakakai ʻa māmani, pea pule ki ai: pea pule ki he ika ʻoe tahi, mo e fanga manupuna ʻoe ʻatā, mo e meʻa moʻui kotoa pē ʻoku ngaue ʻi he funga ʻo māmani.”
Ja Jumala siunasi heitä, ja Jumala sanoi heille: kasvakaat ja lisääntykäät ja täyttäkäät maata, ja tehkäät se teillenne alamaiseksi; ja vallitkaat kalat meressä, ja taivaan linnut, ja kaikki eläimet, jotka maalla liikkuvat.
29 Pea naʻe folofola ʻae ʻOtua, “Vakai, kuo u foaki kiate kimoua ʻae ʻakau iiki kotoa pē ʻoku ʻi ai hono tenga, ʻaia ʻoku ʻi he funga ʻoe fonua kotoa, mo e ʻakau kotoa pē ʻoku fua ʻaia ʻoku ʻi ai hono tenga; ko ia ia ke mo kai.
Ja Jumala sanoi: katso, minä annoin teille kaikkinaiset ruohot, joissa siemen on koko maan päällä, ja kaikkinaiset hedelmälliset puut, ja puut, joissa siemen on, teille ruaksi
30 Pea ko e fanga manu kotoa pē ʻi he fonua, mo e fanga manupuna kotoa pē ʻoe ʻatā, mo e meʻa moʻui kotoa pē ʻoku totolo ʻi he fonua, ʻe kai ʻi he ʻakaulaumata kotoa pē:” pea naʻe hoko ia.
Ja kaikille eläimille maan päällä, ja kaikille taivaan linnuille, ja kaikille, jotka matelevat maan päällä, joissa elävä henki on, kaikkinaiset viheriäiset ruohot syötäväksi. Ja tapahtui niin.
31 Pea naʻe ʻafio ʻe he ʻOtua ki he meʻa kotoa pē naʻa ne ngaohi, pea vakai, naʻe lelei ʻaupito. Pea ko e efiafi mo e pongipongi ko hono ʻaho ono ia.
Ja Jumala katsoi kaikkia, kuin hän tehnyt oli, ja katso, ne olivat sangen hyvät. Ja tuli ehtoosta ja aamusta se kuudes päivä.
