< ʻEsela 7 >
1 Pea hili ʻae ngaahi meʻa ni, ʻi he pule ʻa ʻAtakisekisi ko e tuʻi ʻo Peasia, ko Esela ko e foha ʻo Selaia, ko e foha ʻo ʻAsalia, ko e foha ʻo Hilikia,
Mutta näiden jälkeen Artahsastan Persian kuninkaan hallitessa oli Esra Serajan poika, Asarian pojan, Hilkian pojan,
2 Ko e foha ʻo Salumi, ko e foha ʻo Satoki, ko e foha ʻo ʻAhitupe,
Sallumin pojan, Zadokin pojan, Ahitobin pojan,
3 Ko e foha ʻo ʻAmalia, ko e foha ʻo ʻAsalia, ko e foha ʻo Milaioti,
Amarian pojan, Asarian pojan, Merajotin pojan,
4 Ko e foha ʻo Selaia, ko e foha ʻo Usa, ko e foha ʻo Puki,
Serahian pojan, Ussin pojan, Bukkin pojan,
5 Ko e foha ʻo ʻApisua, ko e foha ʻo Finiasi, ko e foha ʻo ʻEliesa, ko e foha ʻo ʻElone ko e taulaʻeiki lahi:
Abisuan pojan, Pinehaan pojan, Eleatsarin pojan, ylimmäisen papin Aaronin pojan.
6 Ko e Esela ni naʻe ʻalu hake ia mei Papilone; pea ko e tangata tohi ia naʻe poto ʻi he fono ʻo Mōsese, ʻaia naʻe foaki kiate ia ʻe Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli: pea naʻe tuku kiate ia ʻe he tuʻi ʻaia kotoa pē naʻa ne kole, ʻo fakatatau ki he kau ʻae nima ʻo Sihova ko hono ʻOtua kiate ia.
Tämä Esra meni ylös Babelista, joka oli toimellinen kirjanoppinut Moseksen laissa, jonka Herra Israelin Jumala oli antanut. Ja kuningas antoi hänelle kaikki, mitä hän anoi, Herran hänen Jumalansa käden jälkeen, joka hänen ylitsensä oli.
7 Pea naʻe ʻalu hake ʻae niʻihi ʻoe fānau ʻa ʻIsileli, pea ʻoe kau taulaʻeiki mo e kau Livai, mo e kau hiva, mo e kau leʻo matapā, mo e kau Netenimi, ki Selūsalema, ʻi hono fitu taʻu ʻo ʻAtakisekisi ko e tuʻi.
Ja siinä meni muutamia Israelin lapsista ja papeista ja Leviläisistä, veisaajista, ovenvartioista ja Netinimeistä ylös Jerusalemiin, seitsemäntenä Artahsastan kuninkaan vuonna.
8 Pea naʻe haʻu ia ki Selūsalema ʻi hono nima ʻoe māhina, ʻi hono fitu taʻu ʻoe tuʻi.
Ja hän tuli Jerusalemiin viidentenä kuukautena, se oli seitsemäs kuninkaan vuosi.
9 He naʻe kamata ʻene fononga hake, mei Papilone ʻi he ʻuluaki ʻaho ʻi hono ʻuluaki ʻoe māhina, pea ʻi hono ʻuluaki ʻaho ʻi hono nima ʻoe māhina naʻe hoko ia ki Selūsalema, ʻo fakatatau, ki he kau lelei ʻae nima ʻo hono ʻOtua kiate ia.
Sillä ensimäisenä päivänä ensimäistä kuuta alkoi hän lähteä Babelista, ja ensimäisenä päivänä viidennettä kuuta tuli hän Jerusalemiin, Jumalan hyvän käden kautta, joka hänen ylitsensä oli.
10 He naʻe ʻosi hono teuʻi hono loto ʻe Esela ke kumi ʻi he fono ʻa Sihova, pea ke fai ia, pea ke akonaki ʻi ʻIsileli ʻae ngaahi tuʻutuʻuni, mo e ngaahi fakamaau.
Sillä Esra oli valmistanut sydämensä etsimään Herran lakia, ja tekemään sitä ja opettamaan Israelille säätyjä ja oikeutta.
11 Pea ko hono hiki eni ʻoe tohi naʻe ʻatu ʻe he tuʻi ko ʻAtakisekisi kia Esela ko e taulaʻeiki, ko e tangata tohi ia, ʻio, ko e tangata tohi ʻae ngaahi lea ʻoe ngaahi fekau ʻa Sihova, pea mo ʻene ngaahi tuʻutuʻuni ki ʻIsileli.
Ja näin on se kirja, jonka Artahsasta antoi papille Esralle, kirjanoppineelle, joka oli opettaja Herran käskysanoissa ja säädyissä Israelille:
12 “Ko ʻAtakisekisi, ko e tuʻi ʻoe ngaahi tuʻi, kia Esela ko e taulaʻeiki, ko e tangata tohi ʻoe fono ʻae ʻOtua ʻoe langi, ke ʻiate koe ʻae fiemālie lelei, ʻi he kuonga ko eni.
Artahsasta kuningasten kuningas Esralle papille ja kirjanoppineelle taivaan Jumalan laissa: rauhaa tällä ajalla!
13 “ʻOku ou fai ʻae fono, koeʻuhi ko kinautolu ʻoe kakai ʻo ʻIsileli, pea mo ʻene kautaulaʻeiki, mo e kau Livai, ʻi hoku puleʻanga, ʻaia ʻoku tokanga ʻi honau loto lelei ke ʻalu hake ki Selūsalema, ke nau ʻalu mo koe.
Minä olen käskenyt, että kenenkä ikänä kelpaa minun valtakunnassani Israelin kansasta, papeista ja Leviläisistä mennä kanssas Jerusalemiin, niin menkään.
14 Pea ko e meʻa ʻi he ʻalu koe mei he tuʻi pea mo ʻene kau fakakaukau ʻe toko fitu, ke fehuʻi ki Siuta mo Selūsalema, ʻo fakatatau ki he fono ʻa ho ʻOtua ʻaia ʻoku ʻi ho nima;
Sinä olet lähetetty kuninkaalta ja seitsemältä neuvonantajalta etsimään Juudaa ja Jerusalemia, sinun Jumalas lain jälkeen, joka käsissäs on;
15 Pea ke fetuku ʻae siliva mo e koula, ʻaia kuo ʻatu fiemālie pe ʻe he tuʻi mo ʻene kau fakakaukau ki he ʻOtua ʻo ʻIsileli, ʻaia ʻoku ʻi Selūsalema hono fale nofoʻanga.
Ja ettäs otat myötäs sen hopian ja kullan, minkä kuningas ja hänen neuvonantajansa hyvällä mielellä ovat uhranneet Israelin Jumalalle, jonka maja on Jerusalemissa.
16 Pea mo e siliva mo e koula kotoa pē ʻaia ke ke faʻa ʻilo ʻi he potu kotoa pē ʻo Papilone, mo e meʻa ʻatu loto lelei pe ʻae kakai, pea mo e kau taulaʻeiki, ʻoku ʻatu loto lelei pe maʻae fale ʻo honau ʻOtua ʻaia ʻoku ʻi Selūsalema:
Ja kaikkinaisen hopian ja kullan, minkä sinä saat koko Babelin maakunnasta, kuin kansa ja papit hyvällä mielellä antavat Jumalan huoneesen, joka on Jerusalemissa.
17 “Koeʻuhi ke ke fakatau vave ʻaki ʻae ngaahi paʻanga ni ʻae fanga pulu, mo e fanga sipitangata, mo e fanga lami, mo honau ngaahi feilaulau meʻakai, mo e ngaahi feilaulau meʻainu, pea ke ʻatu ia ki he funga ʻoe feilaulauʻanga ʻoe fale ʻo homou ʻOtua ʻaia ʻoku ʻi Selūsalema.
Sentähden osta nopiasti sillä rahalla mullia, oinaita ja karitsoita, ja ruokauhria ja juomauhria, ja uhraa ne teidän Jumalanne huoneen alttarilla, joka on Jerusalemissa.
18 Pea ko ia ʻe mata lelei kiate koe, mo ho ngaahi kāinga ke fai ki hono toe ʻoe siliva mo e koula, mou fai ia ʻo fakatatau ki he finangalo ʻo homou ʻOtua.
Mutta mitä sinun ja sinun veljes siitä rahasta kelpaa tehdä, joka liiaksi on, se tehkäät teidän Jumalanne tahdon jälkeen.
19 Ko e ngaahi ipu foki naʻe tuku kiate koe ki he ngāue ʻoe fale ʻo ho ʻOtua, ke ke ʻatu ia ʻi he ʻao ʻoe ʻOtua ʻo Selūsalema.
Ja astiat, jotka sinun haltuus ovat annetut sinun Jumalas huoneen palvelukseksi, anna ne pois Jumalan eteen Jerusalemiin.
20 Pea mo ia kotoa pē ʻoku ʻaonga ki he fale ʻo ho ʻOtua, ʻaia te ke loto ki ai ke foaki, foaki ia mei he fale koloa ʻoe tuʻi.
Ja mitä enempää tarvitaan sinun Jumalas huoneesen ja sinä kulutat, niin anna se kuninkaan tavarahuoneesta.
21 “Pea ko au, ʻio, ko au ʻAtakisekisi ko e tuʻi, ʻoku ou fai ʻae fono ki he kau tauhi koloa kotoa pē ʻaia ʻoku ʻi he potu kituʻa ʻi he vaitafe, ke ʻilonga ʻaia ʻoku fiemaʻu ʻe Esela ko e taulaʻeiki, ko e tangata tohi ʻoe fono ʻae ʻOtua ʻoe langi, ke fai vave ia kiate ia,
Minä kuningas Artahsasta olen käskenyt veronhaltioille sillä puolella virtaa, että mitä ikänä Esra pappi ja kirjanoppinut taivaan Jumalan laissa teiltä anoo, se tehkäät nopiasti,
22 ʻO fai hake ki he taleniti siliva ʻe teau, mo e puha fua ʻoe uite ʻe teau, pea ki he kaloni ʻe fitungeau ma nimangofulu ʻoe uaine, pea ki he kaloni ʻe fitungeau ma nimangofulu ʻoe lolo, mo e māsima ʻe ʻikai lau ki hono lahi.
Hamaan sataan leiviskään hopiaa, ja sataan koriin nisuja, ja sataan tynnyriin viinaa, ja sataan tynnyriin öljyä, ja suoloja ilman mittaa.
23 Ko ia kotoa pē ʻoku fekau ʻe he ʻOtua ʻoe langi, tuku ke fai vave ia maʻae fale ʻoe ʻOtua ʻoe langi he ko e hā ka tuʻu ai ʻae houhau ki he puleʻanga ʻoe tuʻi pe ki hono ngaahi foha?
Kaikkia mitä taivaan Jumalan laki anoo, se pitää taivaan Jumalan huoneelle juuri nopiasti tehtämän, ettei hänen vihansa tulisi kuninkaan valtakunnan ja hänen lastensa päälle.
24 Pea ʻoku mau fakapapau foki kiate kimoutolu, ko e meʻa ki he kau taulaʻeiki mo e kau Livai, mo e kau hiva, mo e kau leʻo matapā, mo e kau Netenimi, pe ko e kau tauhi ʻoe fale ni ʻoe ʻOtua, ʻoku ʻikai ngofua ke tala totongi, pe ha tukuhau, pe ha fakafatongia, kiate kinautolu.
Ja se pitää oleman teille kaikille tiettävä, ettei teillä ole valtaa panna jotakin veroa, tullia eli ajastaikaista ulostekoa yhdenkään papin päälle, Leviläisen, veisaajan, ovenvartijan, Netinimin, tämän Jumalan huoneen palveliain päälle,
25 “Pea ko koe, ʻe Esela, ʻo hangē ko e poto ʻa ho ʻOtua, ʻoku ʻi ho nima, ke ke fakanofo ʻae kau pule, mo e kau fakamaau, ʻaia ke nau fakamaau ʻae kakai kotoa pē ʻoku ʻi he tuʻa vaitafe, ʻakinautolu ʻoku ʻilo lelei ʻae fono ʻa ho ʻOtua; pea mou ako ia, kiate kinautolu ʻoku ʻikai te nau ʻilo ki ai.
Ja sinun, Esra, pitää Jumalas viisauden jälkeen, joka sinulla on, paneman tuomarit ja oikeuden tekiät, tuomitsemaan kaiken kansan, joka toisella puolella virtaa on, että kaikki taitaisivat sinun Jumalas lain; ja sitä, joka ei taida, pitää teidän opettaman.
26 Pea ʻilonga ʻaia ʻoku ʻikai fai ki he fono ʻo ho ʻOtua, mo e fono ʻae tuʻi, ke fakahoko vave ʻae fakamaau kiate ia, pe ko ha meʻa ki he mate, pe ki he kapusi ia, pe ki he faʻao ʻo ʻene ngaahi meʻa, pe ki he fakahū ki he fale fakapōpula.”
Ja jokainen, joka ei tee visusti sinun Jumalas lakia ja kuninkaan lakia, hänen pitää saaman tuomionsa työnsä jälkeen, joko se on kuolemaan, eli maan kulkemukseen, eli rahasakkoon, taikka vankeuteen.
27 “Fakafetaʻi kia Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻetau ngaahi tamai, ʻaia kuo ne ʻai ʻae meʻa pehē ni ki he loto ʻoe tuʻi, ke fakamatamatalelei ki he fale ʻo Sihova ʻaia ʻoku ʻi Selūsalema:
Kiitetty olkoon Herra, meidän isäimme Jumala, joka tainkaltaisen asian on antanut kuninkaan sydämeen, että hän kaunistaa Herran huonetta Jerusalemissa!
28 Pea kuo ne tuku ʻae angaʻofa kiate au ʻi he ʻao ʻoe tuʻi, mo ʻene kau fakakaukau, pea ʻi he ʻao ʻoe houʻeiki ongoongo lahi ʻae tuʻi. Pea naʻe fakamālohiʻi au ʻi he ʻiate au ʻae nima ʻo Sihova ko hoku ʻOtua, pea ne u tānaki fakataha mei ʻIsileli ʻae kau tangata tuʻu ki muʻa ke mau ʻalu hake mo au.”
Ja hän on kääntänyt laupiuden minun päälleni kuninkaan ja hänen neuvonantajainsa ja kaikkein kuninkaan voimallisten päämiesten edessä. Ja minä vahvistettiin Herran minun Jumalani kädellä, joka oli minun ylitseni, ja kokosin päämiehet Israelista menemään ylös minun kanssani.