ʻIsikieli 22
1 Naʻe hoko foki kiate au ʻae folofola ʻa Sihova, ʻo pehē,
Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
2 “Ko eni, ʻa koe foha ʻoe tangata, ʻe ʻikai koā te ke fakamaau ʻae kolo pani toto? ʻIo, te ke fakahā kiate ia ʻa ʻene ngaahi fakalielia.
Sinä, ihmisen poika, etkös tahdo nuhdella, etkös tahdo nuhdella murhakaupunkia ja hänelle näyttää kaikkia hänen kauhistuksiansa?
3 Pea ke toki pehē, ʻOku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua, ʻoku lilingi toto ʻe he kolo ʻi hono lotolotonga ʻo ia, koeʻuhi kae hoko hono ʻaho, ʻo ne ngaohi maʻana ʻae ngaahi tamapua, ka ne fakalielia ʻaki ia.
Sano: näin sanoo Herra, Herra: o sinä kaupunki, joka omais veren vuodatat, että sinun aikas tulis, ja sinä, joka epäjumalia tykönäs teet, ettäs itses saastuttaisit!
4 Kuo ke halaia koe ʻi he toto kuo ke lilingi; pea kuo ke fakalieliaʻi koe ʻe koe ʻi he ngaahi tamapua ʻaia kuo ke ngaohi; pea kuo ke fakaofi ʻe koe ho ngaahi ʻaho, pea kuo hokosia ni ho ngaahi taʻu: ko ia ia kuo u ngaohi koe ko e manukiʻanga ʻoe hiteni, mo e lumaʻanga ki he ngaahi fonua kotoa pē.
Sinä teet itses vikapääksi siihen vereen, jota vuodatat, ja saastutat itses jumalissa, joita teet; näillä sinä joudutat sinun päiväs, ja saatat, että sinun vuotes tuleman pitää; sentähden tahdon minä sinun nauruksi tehdä pakanain seassa, ja saattaa pilkaksi kaikissa maakunnissa.
5 ʻE manuki kiate koe ʻakinautolu kotoa pē ʻoku ofi, mo ia ʻoku mamaʻo, ʻa koe kuo fakalielia ho hingoa, pea kuo fakamamahiʻi ʻaupito.
Sekä läsnä että kaukana pitää heidän sinua sylkemän, että sinun häpiällisen sanoman ja suuren vaivan kärsimän pitää.
6 Vakai, naʻe mālohi ke lilingi toto ʻa ho ngaahi houʻeiki kotoa pē ʻiate koe.
Katso, Israelin päämiehet ovat kukin väkevä sinussa verta vuodattamaan.
7 Kuo nau liʻaki ʻiate koe ʻae tamai mo e faʻē: kuo nau fai fakamālohi ki he muli ʻiate koe: pea ʻiate koe kuo nau fakamamahiʻi ʻae tamai mate mo e kau fefine naʻe mate ʻa honau husepāniti.
Isänsä ja äitinsä he katsovat ylön sinussa: muukalaisille he väkivaltaa ja vääryyttä tekevät; orpoja ja leskiä he sortavat sinussa.
8 Kuo ke manuki ʻa ʻeku ngaahi meʻa māʻoniʻoni, pea kuo ke fakalieliaʻi ʻa hoku ngaahi ʻaho tapu.
Sinä katsot minun pyhyyteni ylön, ja turmelet minun sabbatini.
9 ʻOku ʻiate koe ʻae kau tangata ʻoku feʻaveʻaki lea ki he lilingi ʻoe toto: pea ʻoku ʻiate koe ʻakinautolu ʻoku kai ʻi he ngaahi moʻunga: ʻoku fai ʻae fakalielia ʻiate koe.
Pettäjät ovat sinussa verta vuodattamaan; he syövät vuorilla, ja tekevät ylöllistä sinussa.
10 Kuo nau sio ʻiate koe ki he mā ʻo ʻenau tamai: kuo nau fakatōkilalo ia, ʻaia naʻe fakatapui ʻi hono mahaki.
He paljastavat isänsä hävyn sinussa, ja vaivaavat saastaisia vaimoja heidän taudissansa,
11 Pea kuo taki taha tonoʻi ʻae uaifi ʻo hono kaungāʻapi, pea kuo taki taha fai kovi mo hono ʻofefine ʻi he fono, pea kuo taki taha fai kovi mo hono tuofefine, ʻae ʻofefine ʻo ʻene tamai.
Ja tekevät kauheutta lähimmäisensä vaimon kanssa: he häpäisevät omat miniänsä ilkivaltaisesti, he tekevät väkivaltaa omille sisarillensa, isäinsä tyttärille.
12 Kuo nau ʻatu meʻa ʻiate koe ke lilingi ai ʻae toto; kuo ke maʻu ʻae totongi mo e tupu ʻoe koloa taʻetotonu, pea kuo ke fakatoʻotoʻo ʻae tupu ʻo hoʻo koloa ʻi he fai fakamālohi ki ho kaungāʻapi, pea kuo ke fakangalongaloʻi au,” ʻoku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua.
He ottavat lahjoja sinussa, verta vuodattaaksensa; sinä otat koron ja voiton, ja ahnehdit lähimmäiseltäs väkivallalla, ja näin unohdat minun, sanoo Herra, Herra.
13 “Vakai, ko ia ia kuo u pasi tātaha ai hoku nima, ko e meʻa ʻi he koloa taʻetotonu kuo ke maʻu, pea mo e toto kuo lilingi ʻi loto ʻiate koe.
Katso, minä lyön käsiäni yhteen sinun ahneutes tähden, jotas tehnyt olet, ja sen veren tähden, joka sinussa vuodatettu on.
14 ʻE faʻa kātaki koā ho loto, pe mālohi ho nima ʻi he ʻaho te ta fai ai mo koe? Ko au ko Sihova kuo u lea ʻaki ia, pea te u fai ki ai.
Mutta luuletkos sinun sydämes voivan kärsiä, ja sinun kätes kestää niinä päivinä kuin minä sinulle tekevä olen? Minä Herra olen sen puhunut, minä myös teen sen.
15 Pea te u fakahēʻi koe ki he ngaahi hiteni mo fakamovetevete koe ki he ngaahi fonua, pea te u fakaʻosiʻosi mei ho lotolotonga ʻa hoʻo fakalielia.
Ja tahdon sinun hajoittaa pakanain sekaan ja ajaa sinun maakuntiin, ja tahdon sinun saastaisuutes lopettaa;
16 Pea ʻe fakalieliaʻi koe ʻe koe pē ʻi he ʻao ʻoe hiteni, pea te ke ʻilo au, ko au ko Sihova.”
Niin että sinä pakanain seassa pitää kirottuna pidettämän, ja sinun pitää ymmärtämän minun olevan Herra.
17 Pea naʻe hoko mai ʻae folofola ʻa Sihova kiate au, ʻo pehē,
Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
18 “Foha ʻoe tangata, kuo hoko ʻae fale ʻo ʻIsileli kiate au ko e ʻefinanga meʻa: kuo tatau kotoa pē ʻakinautolu mo e palasa, mo e tini, mo e ukamea, mo e pulu ʻi he loto tutuʻanga meʻa; pea kuo nau tatau pe mo e toenga ʻuli ʻoe siliva.
Sinä, ihmisen poika, Israelin huone on minulle karreksi tullut; kaikki heidän vaskensa, tinansa, rautansa ja lyijynsä on ahjossa hopian karreksi tullut.
19 Ko ia ʻoku pehē ai ʻe Sihova ko e ʻOtua: Ko e meʻa ʻi hoʻomou hoko ko e ʻefinanga meʻa, vakai, ko ia ia te u tānaki ʻakimoutolu ki he lotolotonga ʻo Selūsalema.
Sentähden sanoo Herra, Herra näin: että te kaikki olette karreksi tulleet, sentähden katso, minä kokoon teidät Jerusalemiin.
20 ʻO hangē ʻoku tānaki ki he lotolotonga ʻoe tutuʻanga meʻa ʻae siliva, mo e palasa, mo e ukamea mo e pulu, pea mo e tini, kae tafu ʻae afi ki ai, ko hono haka ke vai; ʻe pehē mo ʻeku tānaki koe ʻi hoku houhau mo ʻeku tuputāmaki, pea te u tuku koe ʻi ai, pea te ke hoko ko e vai.
Niinkuin hopia, vaski, rauta, lyijy ja tina ahjoon kootaan, että tuli sen alle puhallettaisiin ja ne sulaisivat: niin tahdon minä vihassani ja hirmuisuudessani koota, panna sisälle ja sulata teitä.
21 ʻIo, te u tānaki ʻakimoutolu, pea te u ifi kiate kimoutolu ʻi he afi ʻo hoku houhau, pea ʻe fakavai ʻakimoutolu ʻi hono lotolotonga ʻo ia.
Ja minä tahdon koota teidät, ja minun vihani tulen teidän seassanne puhaltaa, että te siellä sulaisitte.
22 ʻO hangē ʻoku fakavai ʻae siliva ʻi he loto tutuʻanga meʻa, ʻe pehē mo e fakavai ʻa koe ʻi hono lotolotonga; pea te mou ʻilo ko au ko Sihova kuo u lilingi hoku houhau kiate kimoutolu.”
Niinkuin hopia ahjossa sulaa, niin teidän pitää myös siinä sulaman; ja teidän pitää ymmärtämän, että minä Herra olen vuodattanut vihani teidän päällenne.
23 Pea naʻe hoko mai ʻae folofola ʻa Sihova kiate au, ʻo pehē,
Ja Herram sana tapahtui minulle ja sanoi:
24 “Foha ʻoe tangata, ke ke pehē kiate ia, Ko e fonua koe, ʻoku ʻikai ke fakamaʻa, pe ʻuheina, ʻi he ʻaho ʻoe houhau.
Sinä, ihmisen poika, sano heille: sinä olet se maa, joka ei ole puhdistettu, niinkuin se, joka ei sadetta saa vihan ajalla.
25 Kuo kau taha ʻae kau kikite ʻiate ia, ʻo hangē ko e laione ngungulu, ke haehae ʻene meʻakai, kuo nau faʻapuku hake ʻae ngaahi laumālie: kuo nau ʻave ʻae koloa mo e ngaahi meʻa mahuʻinga; kuo nau fakamasiva husepāniti ʻae fefine tokolahi ʻi ai.
Prophetat, jotka siellä ovat, ovat vannoneet heitänsä yhteen, niinkuin kiljuva jalopeura, kuin se saaliin saa; he syövät sieluja, tempaavat tavaran ja rahan, ja tekevät sinne paljon leskiä.
26 Kuo maumauʻi ʻeku fono ʻe heʻene kautaulaʻeiki, pea kuo nau fakalieliaʻi ʻa ʻeku ngaahi meʻa māʻoniʻoni: naʻe ʻikai te nau ʻai ke ʻilonga ʻae māʻoniʻoni mo e fakalielia, pea naʻe ʻikai foki te nau ʻai ke ʻilonga ʻaia ʻoku taʻemaʻa mo ia ʻoku maʻa, pea kuo tafoki honau mata mei hoku ngaahi ʻaho tapu, pea kuo fakalieliaʻi au ʻiate kinautolu.
Heidän pappinsa rikkovat minun lakini, ja turmelevat minun pyhäni; ei he pidä pyhäin ja saastaisten välillä eroitusta, eikä opeta mikä puhdas ja saastainen on, eikä tottele minun sabbatiani, ja minä saastutetaan heidän seassansa.
27 ʻOku hangē ʻae houʻeiki ʻiate ia, ko e fanga ulofi ʻoku haehae ʻenau meʻakai, ke lilingi toto, mo maumau laumālie, pea ke maʻu koloa taʻetotonu.
Heidän päämiehensä heidän seassansa ovat niinkuin raatelevaiset sudet, verta vuodattamaan ja sieluja surmaamaan ahneutensa tähden.
28 Pea kuo laku ʻae lahe taʻepipiki ʻe heʻene kau kikite kiate kinautolu, kuo nau sio ki he vaʻinga mo kikite ʻaki ʻae loi kiate kinautolu, ʻonau pehē, ʻOku pehē, ʻe Sihova ko e ʻOtua, ka naʻe ʻikai folofola ʻa Sihova.
Ja heidän prophetansa sivuvat heitä sekoittamattomalla kalkilla, saarnaavat turhuutta, ja ennustavat heille valheita, ja sanovat: näin sanoo Herra, Herra; vaikka ei Herra sitä puhunut olekaan.
29 Kuo fai ʻae fakamālohi ʻe he kakai ʻoe fonua, ʻonau fai ʻae kaihaʻa, mo e fakamamahi ʻae masiva mo e paea: ʻio, kuo nau fakamālohi taʻetotonu ki he kau muli.
Maan kansa tekee väkivaltaa, ja he ryöstävät ryövyydellä ja sortavat köyhän ja raadollisen, ja tekevät muukalaiselle väkivaltaa ja vääryyttä.
30 Pea naʻaku kumi ki ha tangata ʻiate kinautolu ke ne fakamaʻopoʻopo ʻae ʻa mo tuʻu ʻi he ava ʻi hoku ʻao koeʻuhi ko e fonua, koeʻuhi ke ʻoua naʻaku fakaʻauha ia; ka naʻe ʻikai ʻiloa ha taha.
Minä etsin heidän seassansa sitä miestä, joka aidan panis ja seisois veräjällä minun edessäni, etten minä maata turmelisi; mutta en minä ketään löytänyt.
31 Ko ia kuo u lilingi atu ai ʻa hoku houhau kiate kinautolu; kuo u fakaʻauha ʻakinautolu ʻi he afi ʻo hoku tuputāmaki:” ʻOku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua, “Kuo u totongi ki honau tumuʻaki pe ʻonautolu ʻa ʻenau faianga.”
Sentähden vuodatan minä vihani heidän päällensä, ja hirmuisuuteni tulella minä lopetan heidät, ja annan heidän tiensä heidän päänsä päälle, sanoo Herra, Herra.
