ʻAmosi 5
1 Fanongo ki he lea ni, ʻoku ou ʻai kiate kimoutolu, ʻi he tangilāulau, ʻe fale ʻo ʻIsileli.
Kuulkaat te, Israelin huone, näitä sanoja; sillä minun täytyy tämän valitusveisun teistä nostaa.
2 “Kuo hinga ʻae taʻahine ʻa ʻIsileli, ʻe ʻikai te ne toetuʻu; kuo liʻaki ia ʻi hono fonua; ʻoku ʻikai ha taha ke toe fokotuʻu ia.”
Neitsy Israel on langennut, niin ettei hän voi jälleen nousta ylös; hän on kukistettu maahan, ja ei kenkään häntä auta ylös.
3 He ʻoku pehē ʻe Sihova, ko e ʻOtua; “Ko e kolo naʻe ʻalu ai ʻae toko taha afe, ʻe toe pe ʻae toko teau, pea ko ia naʻe ʻalu ai ʻae toko teau, ʻe toe pe ʻae toko hongofulu, ki he fale ʻo ʻIsileli.
Sillä näin sanoo Herra, Herra: siihen kaupunkiin, josta tuhannen käy ulos, pitää ainoasti sata jäämän, ja josta sata käy ulos, pitää kymmenen jäämän, Israelin huoneesta.
4 Pea ʻoku pehē ʻe Sihova ki he fale ʻo ʻIsileli, “Kumi kiate au, pea te mou moʻui:
Sentähden näin sanoo Herra Israelin huoneelle: etsikäät minua, niin te saatte elää.
5 Kaeʻoua naʻa kumi ʻa Peteli, pe hū ki Kilikali, pea ʻoua naʻa laka ki Peasipa: koeʻuhi ʻe ʻalu moʻoni ʻa Kilikali ke pōpula, pea ʻe hoko ʻa Peteli ko e meʻa noa pē.
Ja älkäät Beteliä etsikö, ja älkäät tulko Gilgaliin, älkäät myös Bersebaan menkö; sillä Gilgal pitää vietämän vangittuna pois, ja Betel tyhjäksi tuleman.
6 Kumi kia Sihova, pea te mou moʻui telia naʻa hā mai ia, hangē ko e afi ʻi he fale ʻo Siosefa, pea ne keina ia, kae ʻikai ha taha ʻi Peteli ke fuʻifuʻi ia.
Etsikäät Herraa, niin te saatte elää, ettei tuli Josephin huoneeseen sytytettäisi, ja kuluttais, ja ei olisi sammuttajaa Betelissä.
7 Ko kimoutolu ʻoku liliu ʻae fakamaau ko e ʻakau kona, pea mou tuku ʻae angatonu ʻi he fonua,
Te käännätte oikeuden koiruohoksi, ja kukistatte maahan vanhurskauden.
8 [Kumi ia ]naʻa ne ngaohi ʻae fetuʻu ʻe fitu mo ʻOlioni, pea ʻoku ne liliu ʻae ʻata ʻoe mate ko e pongipongi, pea ne ngaohi ʻae ʻaho ke poʻuli ʻi he pō: pea ʻoku ne ui ʻae ngaahi vai ʻoe tahi, pea ne lilingi ia ki he funga ʻoe fonua: ko Sihova hono huafa:
Hän tekee Otavan ja Kointähden, ja muuttaa kuoleman varjon aamuksi, ja päivästä pimiän yön tekee; joka vedet meressä kutsuu, ja kaataa ne maan piirin päälle, hänen nimensä on Herra;
9 ʻOku ne fakamālohi ʻae vetekina ki he mālohi, koeʻuhi ke tauʻi ʻe he vetekina ʻae kolo.
Joka raateluksen asettaa väkevän ylitse, ja että raatelia uskaltaa vahvan kaupungin päälle karata.
10 ʻOku nau fehiʻa kiate ia ʻoku fai ʻae valoki ʻi he matapā, pea ʻoku nau fākaliliʻa kiate ia ʻoku lea ʻi he angatonu.
Mutta he vihaavat sitä, joka heitä julkisesti nuhtelee, ja sitä he kauhistuvat, joka oikein opettaa.
11 Koeʻuhi ko e meʻa ʻi hoʻomou malakiʻi ʻae kakai masiva, pea ʻoku mou toʻo meiate ia ʻae ngaahi kavenga uite: kuo mou langa ʻae ngaahi fale ʻaki ʻae maka kuo tā, ka ʻe ʻikai te mou nofo ai; kuo mou tō ʻae ngaahi ngoue vaine matamatalelei, ka ʻe ʻikai te mou inu uaine mei ai.
Sentähden, että te köyhää sorratte, ja otatte häneltä suuret kuormat jyviä, ei pidä teidän niissä huoneissa asuman, jotka te vuojonkivistä rakentaneet olette; te olette istuttaneet kauniit viinamäet, vaan ei teidän pidä niistä viinaa juoman.
12 He ʻoku ou ʻilo hoʻomou ngaahi talangataʻa lahi, pea mo hoʻomou fungani angahala: ʻoku nau fakamamahiʻi ʻae angatonu, ʻoku nau maʻu tukungoue, pea ʻoku nau fakateketeke atu ʻae kakai masiva ʻi he matapā.
Sillä minä tiedän teidän pahat tekonne, joita paljo on, ja teidän syntinne, jotka raskaat ovat: te ahdistatte vanhurskaita ja otatte sovinnon, vaivaisia myös tuomion edessä sorratte.
13 Ko ia ʻe longo ai ʻae fakapotopoto ʻi he kuonga ko ia; he ko e kuonga kovi.
Sentähden täytyy ymmärtäväisen sillä ajalla vaijeta; sillä se on paha aika.
14 Kumi ʻae lelei, kae ʻikai ko e kovi, koeʻuhi ke mou moʻui: ko ia, ko Sihova ko e ʻOtua ʻoe ngaahi tokolahi, te ne ʻiate kimoutolu, ʻo hangē ko hoʻomou lea.
Etsikäät hyvää, ja älkäät pahaa, että te eläisitte; niin Herra Jumala Zebaot on teidän kanssanne, niinkuin te kerskaattekin.
15 Fehiʻa ki he kovi, pea ʻofa ki he lelei, pea fokotuʻumaʻu ʻae fakamaau ʻi he matapā; heiʻilo pe ʻe ʻaloʻofa ʻa Sihova, ko e ʻOtua ʻoe ngaahi kautau, ki he toenga ʻo Siosefa.”
Vihatkaat pahaa, ja rakastakaat hyvää, toimittakaat oikeus porteissa: niin Herra Jumala Zebaot on armollinen Josephin jääneille.
16 Ko ia ko Sihova ko e ʻOtua ʻoe ngaahi kautau, ko e ʻEiki, ʻoku pehē, “ʻE ʻi ai ʻae tangi ʻi he ngaahi hala kotoa pē; pea te nau pehē ʻi he ngaahi hala motuʻa kotoa pē, ‘ʻOiauē! ʻOiauē!’ Pea te nau ui ʻae tangata ngoue ki he tangi, pea mo kinautolu ʻoku poto ʻi he tangilāulau ke fai ʻae tangi.
Sentähden näin sanoo Herra Jumala, Herra Zebaot: jokaisella kadulla on parku oleva, ja jokaisessa kujassa sanottava: voi! voi! ja peltomiehes kutsutaan murheeseen parkumaan niiden kanssa, jotka valitusveisun taitavat.
17 Pea ʻe ʻi ai ʻae tangi ʻi he ngoue vaine kotoa pē: he te u laka mai ʻiate koe,” ʻoku pehē ʻe Sihova.
Niin myös jokaisessa viinamäessä on parku oleva; sillä minä tahdon sinun kauttas vaeltaa, sanoo Herra.
18 “Malaʻia kiate kimoutolu ʻoku holi ki he ʻaho ʻo Sihova! He koeʻumaʻā ia kiate kimoutolu? Ko e ʻaho ʻo Sihova kuo poʻuli, kae ʻikai maama.
Voi niitä, jotka Herran päivää pyytävät! Sillä mitä siitä on teille? Se Herran päivä on pimeys ja ei valkeus.
19 Hangē ko e tangata ʻoku hola mei he laione, pea ʻoku ne fakafetaulaki mo ha pea; pe ko ha taha ne hū ki fale, pea ne faʻaki hono nima ki he holisi, ka naʻe ʻuusi ia ʻe ha ngata.
Niinkuin joku pakenis jalopeuran edestä, ja karhu kohtais häntä; ja niinkuin joku tulis huoneesen, ja nojais kätensä seinälle, ja kärmeeltä pistettäisiin.
20 ʻIkai ʻe poʻuli ʻae ʻaho ʻo Sihova, pea ʻikai maama? ʻIo, ko e poʻuli ʻaupito, ka ʻe ʻikai ʻi ai ha maama siʻi ke ulo?
Eikö Herran päivä ole pimiä, ja ei valkia, synkiä ja ei selkiä?
21 “ʻOku ou fehiʻa, ʻoku ou fakaliliʻa ki homou ngaahi ʻaho kātoanga, pea ʻe ʻikai te u nanamu ki hoʻomou ngaahi fakataha mamafa.
Minä vihaan ja hylkään teidän juhlapäivänne, en myös tahdo haistaa teidän uhrianne.
22 Neongo ʻoku mou hifo ʻaki ʻae ngaahi feilaulau tutu mo e ngaahi feilaulau meʻakai, ʻe ʻikai te u maʻu ia: pea ʻe ʻikai te u tokangaʻi ʻae ngaahi feilaulau fakalelei ʻo hoʻomou fanga manu sino.
Ja vaikka te minulle uhraisitte polttouhria ja ruokauhria, en minä kuitenkaan ota niitä otolliseksi, enkä katso teidän lihavaa kiitosuhrianne.
23 Hiki ke mamaʻo ʻiate au ʻae longoaʻa ʻo hoʻomou hiva; he ʻe ʻikai te u fanongo ki he mālie ʻo hoʻomou ngaahi meʻa faiva.
Vie pois minun edestäni sinun virtes jyrinä; sillä en minä voi sinun kanteleittes laulua kuunnella.
24 Ka ʻe tuku ʻae fakamaau ke tafe hangē ko e vai, pea mo e angatonu hangē ko e vaitafe mālohi.
Mutta oikeus pitää julistettaman niinkuin vesi, ja vanhurskaus niinkuin väkevä virta.
25 “Kuo mou hifo ʻaki ʻae ngaahi feilaulau mo e ngaahi hifo kiate au, ʻi he taʻu ʻe fāngofulu ʻi he toafa, ʻe fale ʻo ʻIsileli?
Oletteko te, Israelin huone, minulle teurasuhria ja ruokauhria tehneet neljänäkymmenenä vuotena korvessa?
26 Ka kuo mou fua ʻae fale fehikitaki ʻo homou Moloke mo Kiuni, ko hoʻomou ongo tamapua, ko e fetuʻu ʻo homou ʻotua, ʻaia naʻa mou ngaohi moʻomoutolu.
Te kannoitte teidän Melekinne majoja, ja teidän epäjumalainne kuvia, teidän jumalainne tähteä, jotka te itse teillenne tehneet olitte.
27 Ko ia te u pule ke mou ʻalu pōpula kituʻa Tamasikusi:” ʻoku pehē ʻa Sihova, ʻaia ko hono huafa, ko e ʻOtua ʻoe ngaahi kautau.
Niin minä siis annan teidän tästä edemmä Damaskua viedä, sanoo Herra, jonka nimi on Jumala Zebaot.
