2 Tuʻi 15
1 ʻI he taʻu ʻe uofulu ma fitu ʻo Selopoami ko e tuʻi ʻo ʻIsileli, naʻe kamata pule ki Siuta ʻa ʻAsalia ko e foha ʻo ʻAmasia.
Jerobeamin Israelin kuninkaan seitsemäntenä vuonna kolmattakymmentä tuli Asaria Amatsian Juudan kuninkaan poika kuninkaaksi.
2 Naʻe hongofulu ma ono taʻu ʻene motuʻa ʻi heʻene hoko ki he pule, pea naʻe pule ia ʻi he taʻu ʻe nimangofulu ma ua ʻi Selūsalema. Pea ko e hingoa ʻo ʻene faʻē ko Sekolia ʻo Selūsalema.
Ja kuudentoistakymmenen ajastaikainen oli hän tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi kaksi vuotta kuudettakymmentä Jerusalemissa; hänen äitinsä kutsuttiin Jekolja Jerusalemista.
3 Pea naʻe fai lelei ia ʻi he ʻao ʻo Sihova; ʻo fakatatau ki he meʻa kotoa pē naʻe fai ʻe heʻene tamai ko ʻAmasia;
Ja hän teki mitä Herralle hyvästi kelpasi, kaiketi niinkuin hänen isänsä Amatsia tehnyt oli,
4 Ka ko e ngaahi potu māʻolunga naʻe ʻikai liʻaki: naʻe feilaulau mo tutu ʻae meʻa namu kakala ʻe he kakai ʻi he ngaahi potu māʻolunga.
Paitsi sitä ettei he luopuneet korkeuksista; sillä kansa uhrasi ja suitsutti vielä korkeuksilla.
5 Pea naʻe taaʻi ʻe Sihova ʻae tuʻi, pea naʻa ne kilia ai ʻo aʻu ki he ʻaho ʻo ʻene mate; pea naʻa ne nofo ʻi he fale mavahe. Pea naʻe pule ʻa Sotami ko e foha ʻoe tuʻi ki he fale pea naʻe fakamaau ʻe ia ʻae kakai ʻoe fonua.
Ja Herra vaivasi kuningasta, niin että hän oli spitalissa kuolemapäiväänsä asti, ja asui erinäisessä huoneessa. Mutta Jotam kuninkaan poika hallitsi huoneen ja tuomitsi kansaa maalla.
6 Pea ko hono toe ʻoe ngaahi ngāue ʻa ʻAsalia mo ia kotoa pē naʻa ne fai, ʻikai ʻoku tohi ia ʻi he tohi fakamatala ki he ngaahi tuʻi ʻo Siuta?
Mitä enempi Asariasta sanomista on, ja kaikista, mitä hän tehnyt on: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa?
7 Ko ia, naʻe mohe ʻa ʻAsalia mo ʻene ngaahi tamai; pea naʻa nau tanu ia mo ʻene ngaahi tamai ʻi he Kolo ʻo Tevita: pea naʻe fetongi ia ʻi he pule ʻe Sotami ko hono foha.
Ja Asaria nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin isäinsä tykö Davidin kaupunkiin; ja hänen poikansa Jotam tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
8 ʻI hono tolungofulu ma valu ʻoe taʻu ʻo ʻAsalia ko e tuʻi ʻo Siuta, naʻe pule ʻa Sakalia ko e foha ʻo Selopoami ki ʻIsileli ʻi Samēlia ʻi he māhina ʻe ono.
Asarian Juudan kuninkaan kahdeksantena vuonna neljättäkymmentä oli Sakaria Jerobeamin poika Israelin kuningas kuusi kuukautta Samariassa,
9 Pea naʻe fai ʻe ia ʻaia naʻe kovi ʻi he ʻao ʻo Sihova, ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe heʻene ngaahi tamai: naʻe ʻikai mahuʻi ia mei he ngaahi angahala ʻa Selopoami ko e foha ʻo Nipati, ʻaia naʻa ne fakaangahalaʻi ʻa ʻIsileli.
Ja hän teki pahaa Herran edessä, niinkuin hänen isänsäkin tehneet olivat, ja ei luopunut Jerobeamin Nebatin pojan synneistä, joka Israelin saatti syntiä tekemään.
10 Pea naʻe lapasi ia ʻe Salumi ko e foha ʻo Sepesi, ʻo ne taaʻi ia ʻi he ʻao ʻoe kakai, pea ne tāmateʻi ia, pea naʻa ne fetongi ia ʻi he pule.
Ja Sallum Jabeksen poika teki liiton häntä vastaan, ja löi hänen kansan edessä, ja tappoi hänen, ja tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
11 Pea ko hono toe ʻoe ngaahi ngāue ʻa Sakalia, vakai, kuo tohi ia ʻi he tohi fakamatala ki he ngaahi tuʻi ʻo ʻIsileli.
Mitä enempi Sakariasta sanomista on: katso, se on kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa.
12 Ko e folofola eni ʻa Sihova ʻaia naʻe folofolaʻaki kia Sehu ʻo pehē, “ʻE nofo ho ngaahi foha ki he nofoʻa fakatuʻi ʻo ʻIsileli ʻo aʻu ki hono fā ʻoe toʻutangata. Pea naʻe hoko ia ʻo pehē pe.”
Tämä on Herran sana, jonka hän Jehulle puhunut oli, sanoen: sinun poikas pitää istuman Israelin istuimella neljänteen polveen asti; ja se tapahtui niin.
13 ʻI hono tolungofulu ma hiva ʻoe taʻu ʻo ʻUsaia ko e tuʻi ʻo Siuta, naʻe kamata pule ʻa Salumi ko e foha ʻo Sepesi; pea naʻe pule ia ʻi he māhina kātoa ʻe taha ʻi Samēlia.
Ussian Juudan kuinkaan yhdeksäntenä vuonna neljättäkymmentä tuli Sallum Jabeksen poika kuninkaaksi, ja hallitsi kuukauden Samariassa.
14 He naʻe ʻalu hake ʻa Minehemi ko e foha ʻo Kati, mei Tilisa, pea haʻu ia ki Samēlia, ʻo ne taaʻi ʻa Salumi ko e foha ʻo Sepesi ʻi Samēlia, ʻo ne tāmateʻi ia, pea naʻa ne fetongi ia ʻi he pule.
Sillä Menahem Gadin poika meni ylös Tirsasta ja tuli Samariaan, ja löi Sallumin Jabeksen pojan Samariassa, tappoi hänen ja tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
15 Ka ko hono toe ʻoe ngaahi ngāue ʻa Salumi, mo ʻene fai ʻae lapa, vakai, kuo tohi ia ʻi he tohi fakamatala ki he ngaahi tuʻi ʻo ʻIsileli.
Mitä enempi Sallumista sanomista on ja hänen liitostansa, jonka hän teki: katso, se on kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa.
16 Pea naʻe toki taaʻi ʻe Minehemi ʻa Tifisa, mo ia kotoa pē naʻe ʻi ai, mo hono ngaahi potu ngataʻanga, ʻo aʻu ki Tilisa: koe meʻa ʻi he ʻikai te nau fakaava ia kiate ia, ko ia naʻa ne taaʻi ai ia; pea ko e kau fefine feitama kotoa pē naʻe ʻi ai naʻa ne hae hake.
Silloin löi Menahem Tipsan ja kaikki jotka siellä olivat, ja löi heidän rajansa Tirsasta, ettei he häntä tahtoneet päästää sisälle, ja kaikki heidän raskaat vaimonsa repäisi hän rikki.
17 ʻI hono tolungofulu ma hiva ʻoe taʻu ʻo ʻAsalia ko e tuʻi ʻo Siuta naʻe kamata pule ki ʻIsileli ʻa Minehemi ko e foha ʻo Kati, pea naʻe pule ia ʻi he taʻu ʻe hongofulu ʻi Samēlia.
Asarian Juudan kuninkaan yhdeksäntenä vuonna neljättäkymmentä tuli Menahem Gadin poika Israelin kuninkaaksi ja oli kymmenen vuotta Samariassa,
18 Pea naʻe fai ʻe ia ʻae kovi ʻi he ʻao ʻo Sihova; ʻi hono ngaahi ʻaho kotoa pē naʻe ʻikai te ne liʻaki ʻae ngaahi angahala ʻa Selopoami ko e foha ʻo Nipati, ʻaia naʻa ne fakaangahalaʻi ʻa ʻIsileli.
Ja teki pahaa Herran edessä, ja ei luopunut elinaikanansa Jerobeamin Nebatin pojan synneistä, joka Israelin saatti syntiä tekemään.
19 Pea naʻe haʻu ʻa Puli ko e tuʻi ʻo ʻAsilia ke tauʻi ʻae fonua: pea naʻe ʻatu ʻe Minehemi kia Puli ʻae taleniti siliva ʻe taha afe, koeʻuhi ke na kau taha ke fakatuʻumaʻu ʻae puleʻanga ʻi hono nima.
Ja Phul Assyrian kuningas tuli maakuntaan, ja Menahem antoi Phulille tuhannen leiviskää hopiaa, että hän olis pitänyt hänen kanssansa ja vahvistanut häntä valtakuntaan.
20 Pea naʻe pule ʻe Minehemi ke ʻomi ʻae ngaahi paʻanga mei ʻIsileli, ʻio, mei he kau tangata ongoongo mo koloaʻia, ʻi he tangata taki taha kotoa pē ko e sikeli siliva ʻe nimangofulu, ke foaki ki he tuʻi ʻo ʻAsilia. Ko ia, naʻe toe ʻalu ai ʻae tuʻi ʻo ʻAsilia, pea naʻe ʻikai nofomaʻu ia ʻi he fonua.
Ja Menahem pani hopiaveron voimallisten päälle Israelissa, että itsekukin heistä antais viisikymmentä hopiasikliä Assyrian kuninkaalle. Niin meni Assyrian kuningas kotia jälleen ja ei jäänyt maalle.
21 Pea ko hono toe ʻoe ngaahi ngāue ʻa Minehemi, mo ia kotoa pē naʻa ne fai, ʻikai ʻoku tohi ia ʻi he tohi fakamatala ki he ngaahi tuʻi ʻo ʻIsileli?
Mitä enempi Menahemista sanomista on, ja kaikista mitä hän tehnyt on: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?
22 Pea naʻe mohe ʻa Minehemi mo ʻene ngaahi tamai; pea naʻe fetongi ia ʻi he pule ʻe Pikaia ko hono foha.
Ja Menahem nukkui isäinsä kanssa; ja Pekahja hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
23 ʻI hono nimangofulu taʻu ʻo ʻAsalia ko e tuʻi ʻo Siuta naʻe kamata pule ki ʻIsileli ʻi Samēlia ʻa Pikaia ko e foha ʻo Minehemi pea naʻe pule ia ʻi he taʻu ʻe ua.
Viidentenäkymmenentenä Asarian Juudan kuninkaan vuonna tuli Pekahja Menahemin poika Israelin kuninkaaksi ja oli kaksi vuotta Samariassa,
24 Pea naʻe fai ʻe ia ʻae kovi ʻi he ʻao ʻo Sihova: naʻe ʻikai te ne liʻaki ʻae ngaahi angahala ʻa Selopoami ko e foha ʻo Nipati, ʻaia naʻa ne fakaangahalaʻi ʻa ʻIsileli.
Ja teki pahaa Herran edessä; ei hän luopunut Jerobeamin Nebatin pojan synneistä, joka Israelin saatti syntiä tekemään.
25 Ka naʻe te u lapa kiate ia ʻa Peka ko e foha ʻo Limalia ko ʻene ʻeikitau ʻe taha ʻaʻana, ʻo ne taaʻi ia ʻi Samēlia, ʻi he potu tapu ʻoe fale ʻoe tuʻi, fakataha mo ʻAakopi mo ʻEliia, pea mo e kau tangata Kiliati ʻe toko nimangofulu: pea naʻa ne tāmateʻi ia, pea ne fetongi ia ʻi he pule.
Ja Peka Remaljan poika hänen päämiehensä, kapinoitsi häntä vastaan ja löi hänen kuoliaaksi kuninkaan huoneen salissa, Samariassa, Argobin ja Arjen kanssa, ja viisikymmentä miestä hänen kanssansa Gileadin lapsista. Ja kuin hän oli hänen tappanut, tuli hän kuninkaaksi hänen siaansa.
26 Pea ko hono toe ʻoe ngaahi ngāue ʻa Pikaia, mo ia kotoa pē naʻa ne fai, vakai, kuo tohi ia ʻi he tohi fakamatala ki he ngaahi tuʻi ʻo ʻIsileli.
Mitä enempi Pekahjasta sanomista on ja kaikista mitä hän tehnyt on: katso, se on kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa.
27 ʻI hono nimangofulu ma ua ʻoe taʻu ʻo ʻAsalia ko e tuʻi ʻo Siuta, naʻe kamata pule ʻa Peka ko e foha ʻo Limalia ki ʻIsileli ʻi Samēlia, pea naʻe pule ia ʻi he taʻu ʻe uofulu,
Asarjan Juudan kuninkaan toisena vuonna kuudettakymmentä tuli Peka Remaljan poika Israelin kuninkaaksi, ja hallitsi Samariassa kaksikymmentä vuotta,
28 Pea naʻe fai ʻe ia ʻae kovi ʻi he ʻao ʻo Sihova: naʻe ʻikai liʻaki ʻe ia ʻae ngaahi angahala ʻa Selopoami ko e foha ʻo Nipati, ʻaia naʻa ne fakaangahalaʻi ʻa ʻIsileli.
Ja teki pahaa Herran edessä, ei hän luopunut Jerobeamin Nebatin pojan synneistä, joka saatti Israelin syntiä tekemään.
29 Naʻe haʻu ʻa Tekilati-Pilesa ko e tuʻi ʻo ʻAsilia, ʻi he ngaahi ʻaho ʻo Peka ko e tuʻi ʻo ʻIsileli, ʻo ne kapasia ʻa Isoni mo ʻEpeli-Petemeaka, mo Sanoa, mo Ketesi, mo Hasoa, mo Kiliati, mo Kāleli, ʻae fonua kotoa pē ʻo Nafitali, pea naʻe fetuku pōpula ʻakinautolu ki ʻAsilia.
Pekan Israelin kuninkaan aikana tuli Tiglat Pilesser Assyrian kuningas, ja otti Gijonin, Abelbetmaekan, Janoan, Kedeksen, Hasorin, Gileadin, Galilean ja kaiken Naphtalin maan, ja vei heidät Assyriaan.
30 Pea naʻe fai ʻae lapa ʻe Hosea ko e foha ʻo Ela kia Peka ko e foha ʻo Limalia, ʻo ne taaʻi ia, pea ne tāmateʻi ia, pea ne fetongi ia ʻi he pule, ʻi hono uofulu ʻoe taʻu ʻo Sotami ko e foha ʻo ʻUsaia.
Ja Hosea Elan poika nosti kapinan Pekaa Remaljan poikaa vastaan ja löi hänen kuoliaaksi, ja tuli kuninkaaksi hänen siaansa kahdentenakymmenentenä Jotamin Ussian pojan vuonna.
31 Pea ko hono toe ʻoe ngaahi ngāue ʻa Peka mo ia kotoa pē naʻa ne fai, vakai, kuo tohi ia ʻi he tohi fakamatala ki he ngaahi tuʻi ʻo ʻIsileli.
Mitä enempi Pekasta sanomista on, ja kaikista mitä hän tehnyt on: katso, se on kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa.
32 ʻI hono ua ʻoe taʻu ʻo Peka ko e foha ʻo Limalia ko e tuʻi ʻo ʻIsileli, naʻe kamata pule ki Siuta ʻa Sotami ko e foha ʻo ʻUsaia.
Toisena Pekan Remaljan pojan Israelin kuninkaan vuonna tuli Jotam, Ussian Juudan kuninkaan poika, kuninkaaksi.
33 Naʻe uofulu ma nima ʻae taʻu ʻo ʻene motuʻa ʻi heʻene kamata pule, pea naʻe pule ia ʻi he taʻu ʻe hongofulu ma ono ʻi Selūsalema. Pea ko e hingoa ʻo ʻene faʻē ko Silusa, ko e ʻofefine ʻo Satoki.
Ja viiden ajastaikainen kolmattakymmentä oli hän tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi kuusitoistakymmentä ajastaikaa Jerusalemissa; hänen äitinsä nimi oli Jerusa Zadokin tytär.
34 Pea naʻe fai ʻe ia ʻae lelei ʻi he ʻao ʻo Sihova: naʻe fai ia ʻo hangē ko ia kotoa pē naʻe fai ʻe heʻene tamai ko ʻUsaia.
Ja hän teki mitä Herralle hyvästi kelpasi, kaiken sen jälkeen, kuin hänen isänsä Ussia tehnyt oli,
35 Ka naʻe ʻikai siʻaki ʻae ngaahi potu māʻolunga: naʻe kei feilaulau mo tutu meʻa namu kakala ʻe he kakai ʻi he ngaahi potu māʻolunga. Naʻe langa ʻe ia ʻae matapā māʻolunga ʻoe fale ʻo Sihova.
Paitsi ettei he luopuneet korkeuksista; sillä kansa uhrasi ja suitsutti vielä korkeuksilla; hän rakensi Herran huoneen ylimmäisen portin.
36 Pea ko hono toe ʻoe ngaahi ngāue ʻa Sotami, mo ia kotoa pē naʻa ne fai, ʻikai kuo tohi ia ʻi he tohi fakamatala ki he ngaahi tuʻi ʻo Siuta?
Mitä enempi Jotamista sanomista on, ja kaikista mitä hän tehnyt on: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa?
37 ʻI he ngaahi ʻaho ko ia naʻe kamata ueʻi ʻe Sihova ʻa Lisini ko e tuʻi ʻo Silia, mo Peka ko e foha ʻo Limalia ke na tauʻi ʻa Siuta.
Silloin rupesi Herra lähettämään Juudalle Retsinin Syyrian kuninkaan ja Pekan Remaljan pojan.
38 Pea naʻe mohe ʻa Sotami mo ʻene ngaahi tamai, pea naʻe tanu ia mo ʻene ngaahi tamai ʻi he Kolo ʻo Tevita, ko ʻene tamai: pea naʻe fetongi ia ʻi he pule ʻe hono foha ko ʻAhasi.
Ja Jotam nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin isäinsä tykö, isänsä Davidin kaupunkiin; ja Ahas hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
