1 Samuela 22
1 Ko ia naʻe ʻalu mei ai ʻa Tevita, pea hao ʻo hoko atu ki he ʻana ʻo ʻAtulami: pea ʻi he fanongo ki ai ʻa hono ngaahi kāinga mo e fale kotoa pē ʻo ʻene tamai, naʻa nau ʻalu hifo ai kiate ia.
Ja David läksi sieltä ja pakeni Adullamin luolaan; kuin hänen veljensä ja kaikki isänsä huone sen kuulivat, tulivat he myös sinne hänen tykönsä.
2 Mo kinautolu kotoa pē naʻe mamahi, mo ia kotoa pē naʻe moʻua, mo ia kotoa pē naʻe loto mamahi, naʻa nau fakakātoa ʻakinautolu kiate ia; pea hoko ia ko e ʻeiki pule kiate kinautolu: pea naʻe ʻiate ia ʻae kau tangata ʻe toko fāngeau nai.
Ja kaikkinaiset miehet, jotka olivat vaivassa, ja jokainen, joka velassa oli, ja jokainen, jolla murheellinen sydän oli, kokosivat itsensä hänen tykönsä, ja hän oli heidän päämiehensä: että liki neljäsataa miestä oli hänen tykönänsä.
3 Pea naʻe ʻalu ai ʻa Tevita ki Misipa ʻo Moape: pea naʻe pehē ʻe ia ki he tuʻi ʻo Moape, “ʻOku ou kole kiate koe tuku ke haʻu ʻeku tamai mo ʻeku faʻē, ke nofo kiate koe, ke ʻoua ke u hoko ʻo ʻilo ʻaia ʻe fai ʻe he ʻOtua maʻaku.”
Ja David meni sieltä Mitspaan Moabilaisten maakuntaan ja sanoi Moabilaisten kuninkaalle: anna isäni ja äitini käydä ulos ja sisälle teidän tykönänne, siihenasti että minä saan tietää, mitä Jumala tekee minun kanssani.
4 Pea naʻa ne ʻomi ʻakinaua ki he ʻao ʻoe tuʻi ʻo Moape: pea naʻa nau nonofo mo ia ʻi he ngaahi ʻaho kotoa pē naʻe nofo ai ʻa Tevita ʻi he ʻana.
Ja hän johdatti heidät Moabilaisten kuninkaan eteen; ja he viipyivät hänen tykönänsä aina niinkauvan kuin David oli linnassa.
5 Pea naʻe pehē ʻe he palōfita ko Kata kia Tevita, “ʻOua naʻa ke nofo ʻi he ʻana; ʻalu, pea ke mole atu ki he fonua ʻo Siuta.” Pea naʻe ʻalu ʻa Tevita, pea hoko atu ki he vaoʻakau ʻo Halete.
Niin sanoi propheta Gad Davidille: älä ole siinä linnassa, mutta mene ja kulje Juudan maalle. Niin David meni ja tuli Haretin metsään.
6 Pea kuo fanongo ʻa Saula kuo ʻilo ʻa Tevita mo e kau tangata naʻe ʻiate ia (pea naʻe nofo ʻa Saula ʻi Kipea ʻi he lolo ʻakau ʻi Lama, naʻe ʻi hono nima hono tao, pea tuʻu takatakai kiate ia ʻa ʻene kau tamaioʻeiki kotoa pē).
Ja Saul kuuli, että David ja ne miehet, jotka hänen tykönänsä olivat, tulivat tiettäväksi. Ja Saul asui Gibeassa metsistössä Ramassa, ja hänen keihäänsä oli hänen kädessänsä, ja kaikki hänen palveliansa seisoivat hänen tykönänsä.
7 Pea naʻe pehē ʻe Saula ki heʻene kau tamaioʻeiki naʻe tuʻu takatakai ʻiate ia, “ʻAe kau Penisimani, mou tokanga mai; ʻe foaki koā ʻe he foha ʻo Sese kiate kimoutolu taki taha ʻae ngaahi ngoue, mo e ngoue vaine, pea ne ngaohi ʻakimoutolu kotoa pē ke ʻeiki ki he ngaahi toko afe, mo e ngaahi toko teau;
Niin sanoi Saul palvelioillensa, jotka seisoivat hänen tykönänsä: kuulkaat, te Jeminin lapset! antaako Isain poika teille kaikille pellot ja viinamäet, ja tekeekö hän teitä kaikkia tuhanten ja satain päämiehiksi?
8 koeʻuhi ke mou alea ai ke angatuʻu kotoa pē kiate au, pea ʻoku ʻikai ha tokotaha ʻoku fakahā kiate au kuo alea pau ʻa hoku foha mo e foha ʻo Sese, pea ʻoku ʻikai hamou tokotaha ʻoku ʻofa kiate au, pe fakahā kiate au, kuo langaʻi ʻe hoku foha ʻa ʻeku tamaioʻeiki ke angatuʻu kiate au, ke toitoi ʻo hangē ko ia ʻoku fai he ʻaho ni?”
Että te kaikki teitte liiton minua vastaan, ja ei ole yhtään, joka ilmoitti sen minun korvilleni että minun poikani on myös tehnyt liiton Isain pojan kanssa ja ei ole yhtäkään teistä, joka sitä panee pahaksensa minun tähteni, ja ei myös ilmoita sitä minun korvaini kuullen, että minun poikani on yllyttänyt palveliani minua vastaan, väijymään minua, niinkuin tänäpänä on nähtävä.
9 Pea naʻe toki lea ʻa Toeki ko e tangata ʻItomi, ʻaia kuo fakanofo ki he kau tamaioʻeiki ʻa Saula, ʻo ne pehē, “Naʻaku mamata ki he foha ʻo Sese, naʻe haʻu ia ki Nopi, kia ʻAhimeleki ko e foha ʻo ʻAhitupe.
Niin vastasi Doeg Edomilainen, joka seisoi Saulin palveliain tykönä, ja sanoi: minä näin Isain pojan tulevan Nobeen, Ahimelekin Akitobin pojan tykö.
10 Pea naʻa ne fehuʻi kia Sihova maʻana, ʻo ne ʻatu kiate ia ʻae meʻakai, mo ne ʻatu kiate ia ʻae heletā ʻa Kolaiate ko e tangata Filisitia.”
Hän kysyi Herralta neuvoa hänen tähtensä ja evästi hänen, ja antoi hänelle Philistealaisen Goljatin miekan.
11 Pea naʻe fekau leva ʻe he tuʻi ke ʻomi ʻa ʻAhimeleki ko e taulaʻeiki, ko e foha ʻo ʻAhitupe, mo e fale kotoa pē ʻo ʻene tamai, ʻae kau taulaʻeiki naʻe ʻi Nopi pea naʻa nau haʻu kotoa pē ki he tuʻi
Niin kuningas lähetti kutsumaan pappia Ahimelekia Akitobin poikaa ja kaikkea hänen isänsä huonetta, pappeja, jotka olivat Nobessa; ja he tulivat kaikki kuninkaan tykö.
12 Pea naʻe pehē ʻe Saula, “Ko eni, fanongo, ʻa koe ko e foha ʻo ʻAhitupe. Pea pehē ʻe ia, ʻE hoku ʻeiki ko au eni.”
Ja Saul sanoi: kuule sinä Akitobin poika. Hän sanoi: tässä minä olen, herrani.
13 Pea naʻe pehē ʻe Saula kiate ia, “Ko e hā kuo mou alea mo angatuʻu fakataha ai kiate au, ʻa koe mo e foha ʻo Sese, koeʻuhi ʻi hoʻo ʻatu kiate ia ʻae mā, mo e heletā, mo ke fehuʻi ki he ʻOtua koeʻuhi ko ia; koeʻuhi ke angatuʻu ia kiate au, mo toitoi, ʻo hangē ko ia ʻoku fai he ʻaho ni?”
Ja Saul sanoi hänelle: miksi te teitte liiton minua vastaan, sinä ja Isain poika, ettäs annoit hänelle leipää ja miekan ja kysyit Herralta neuvoa hänen tähtensä, yllyttääkses häntä minua väijymään, niinkuin tänäpänä on nähtävä.
14 Pea naʻe leaange ʻa ʻAhimeleki ki he tuʻi, ʻo ne pehē, “Pea ko hai ʻoku angatonu ʻi hoʻo kau tamaioʻeiki ʻo hangē ko Tevita, ʻaia ko e foha ʻi he fono ki he tuʻi, pea ʻoku ʻalu ʻi hoʻo fekau, pea ʻoku ongoongolelei ʻi ho fale?
Ahimelek vastasi kuningasta ja sanoi: kuka on kaikkein sinun palveliais seassa niinkuin David? Hän on uskollinen ja kuninkaan vävy, vaeltaa kuuliaisuudessas ja on kunniallinen sinun huoneessas.
15 He ko ʻeku kamata fehuʻi ia ki he ʻOtua koeʻuhi ko ia? Ke mamaʻo ia ʻiate au: ke ʻoua naʻa tuku kovi ʻe he tuʻi ha meʻa ʻe taha ki heʻene tamaioʻeiki, pe ki he fale kotoa pē ʻo ʻeku tamai: he naʻe ʻikai ʻilo ʻe hoʻo tamaioʻeiki ha meʻa siʻi ʻi he meʻa ni kotoa pē, [ha meʻa ]siʻi pe [ha meʻa ]lahi.”
Olenko minä vasta tänäpänä ruvennut kysymään Jumalalta neuvoa hänen tähtensä? Pois se minusta, älkään kuningas luulko senkaltaista palveliastansa ja kaikesta minun isäni huoneesta: sillä sinun palvelias ei tietänyt mitään kaikista näistä, pienistä eli suuresta.
16 Pea naʻe pehē ʻe he tuʻi, “ʻAhimeleki, ko e moʻoni te ke mate, ʻa koe, mo e fale kotoa pē ʻo hoʻo tamai.”
Kuningas sanoi: Ahimelek, sinun pitää totisesti kuoleman, sinun ja koko sinun isäs huoneen.
17 Pea naʻe pehē ʻe he tuʻi ki he kau tangata naʻe tuʻu takatakai ʻiate ia, “Mou hanga ʻo tāmateʻi ʻae kau taulaʻeiki ʻa Sihova: koeʻuhi kuo fekuki honau nima mo Tevita pea koeʻuhi naʻa nau ʻilo ʻene hola, pea naʻe ʻikai fakahā ia kiate au.” Ka naʻe ʻikai fie mafao atu honau nima ʻe he kau tamaioʻeiki ʻae tuʻi ke taaʻi ʻae kau taulaʻeiki ʻa Sihova.
Ja kuningas sanoi vartioillensa, jotka seisoivat hänen tykönänsä: kääntäkäät itsenne ja tappakaat Herran papit; sillä heidän kätensä on myös Davidin kanssa, ja koska he tiesivät hänen paenneen, niin ei he ilmoittaneet sitä minulle. Mutta kuninkaan palveliat ei tahtoneet satuttaa käsiänsä Herran pappeihin, lyödäksensä heitä.
18 Pea naʻe pehē ʻe he tuʻi kia Toeki, “Tafoki koe,” pea ke taaʻi ʻae kau taulaʻeiki. Pea naʻe tafoki ʻa Toeki ko e tangata ʻItomi, ʻo ne taaʻi ʻae kau taulaʻeiki, pea naʻe tāmateʻi ʻi he ʻaho ko ia ʻae tangata ʻe toko valungofulu ma toko nima, ʻaia naʻa nau ʻai ʻae ʻefoti ʻoe tupenu lelei.
Niin sanoi kuningas Doegille: käännä sinä itses ja lyö papit. Ja Doeg Edomilainen käänsi itsensä ja löi pappeja, ja tappoi sinä päivänä viisiyhdeksättäkymmentä miestä, jotka kantoivat liinaista päällisvaatetta.
19 Pea ko Nopi ko e kolo ʻoe kau taulaʻeiki, naʻa ne taaʻi ʻaki ʻae mata ʻoe heletā, ʻae kau tangata mo e kau fefine, ʻae fānau mo e tamaiki huhu, ʻae fanga pulu, mo e fanga ʻasi, mo e fanga sipi, ʻaki ʻae mata ʻoe heletā.
Ja hän löi Noben, pappein kaupungin, miekan terällä, sekä miehet että vaimot, lapset ja imeväiset, niin myös härjät, aasit ja lampaat, aina miekan terällä.
20 Pea ko e tokotaha ʻi he ngaahi foha ʻo ʻAhimeleki ko e foha ʻo ʻAhitupe, naʻe ui ko ʻApiata, naʻe hao ia, pea hola kia Tevita.
Ja yksi Ahimelekin Akitobin pojan poika Abjatar nimeltä, pääsi, ja pakeni Davidin tykö.
21 Pea naʻe fakahā ʻe ʻApiata kia Tevita ʻae tāmateʻi ʻe Saula ʻae kau taulaʻeiki ʻa Sihova.
Ja Abjatar ilmoitti Davidille, että Saul oli tappanut Herran papit.
22 Pea pehē ʻe Tevita kia ʻApiata, “Ne u ʻilo ia ʻi he ʻaho ʻaia naʻe ʻi ai ʻa Toeki ko e tangata ʻItomi, koeʻuhi te ne tala moʻoni ia kia Saula: kuo tupu ʻiate au ʻenau tāmateʻi ʻae kakai kotoa pē ʻoe fale ʻo hoʻo tamai.
Ja David sanoi Abjatarille: minä sen sinä päivänä kyllä tiesin, koska Doeg Edomilainen oli siellä, että hän sen Saulille oli totisesti ilmoittava. Minä olen siis vikapää koko isäs huoneen kuolemaan.
23 Ka ke nofo koe kiate au, pea ʻoua naʻa ke manavahē: he ko ia ʻoku ne kumi ʻeku moʻui, ʻoku ne kumi hoʻo moʻui: ka ʻi hoʻo ʻiate au te ke maluʻia ai.”
Pysy minun tykönäni ja älä pelkää: joka seisoo minun henkeni perään, hän myös seisoo sinun henkes perään; sillä sinä varjellaan minun tykönäni.
