< 1 Tuʻi 13 >

1 Pea vakai, naʻe haʻu ha tangata ʻoe ʻOtua mei Siuta ko e meʻa ʻi he folofola ʻa Sihova, ʻo ne hoko atu ki Peteli: pea naʻe tuʻu ʻa Selopoami ʻi he veʻe feilaulauʻanga ke ʻatu ʻae meʻa namu kakala.
Ja katso, Juudasta Beeteliin tuli Herran käskystä Jumalan mies, juuri kun Jerobeam seisoi alttarin ääressä polttamassa uhreja.
2 Pea naʻa ne ui ki he feilaulauʻanga ʻi he folofola ʻa Sihova, ʻo pehē, “ʻE feilaulauʻanga, ʻe feilaulauʻanga! ʻOku pehē ʻe Sihova; Vakai ʻe fanauʻi ha tamasiʻi ki he fale ʻo Tevita, ko Sosaia ʻa hono hingoa; pea te ne ʻohake ʻiate koe ʻae kau taulaʻeiki ʻoe ngaahi potu māʻolunga ʻakinautolu ʻoku tutu meʻa namu kakala ʻiate koe, pea ʻe tutu ʻiate koe ʻae ngaahi hui ʻoe tangata.”
Ja hän huusi alttaria kohti Herran käskystä ja sanoi: "Alttari, alttari, näin sanoo Herra: Katso, Daavidin suvusta on syntyvä poika, nimeltä Joosia. Hän on teurastava sinun päälläsi uhrikukkulapapit, jotka polttavat uhreja sinun päälläsi, ja sinun päälläsi tullaan polttamaan ihmisten luita."
3 Pea naʻa ne tuku ʻae fakaʻilonga ʻi he ʻaho pe ko ia, ʻo ne pehē, “Ko hono fakaʻilonga eni kuo folofolaʻaki ʻe Sihova; Vakai, ʻe mahaehae ʻae feilaulauʻanga, pea ʻe lilingi atu ʻae efuefu ʻaia ʻoku ʻi ai.”
Ja hän antoi sinä päivänä ennusmerkin, sanoen: "Ennusmerkki siitä, että Herra on puhunut, on tämä: alttari halkeaa, ja tuhka, joka on sen päällä, hajoaa".
4 Pea ʻi heʻene fanongo ʻae tuʻi ko Selo-Poami ki he lea ʻae tangata ʻoe ʻOtua, ʻaia naʻa ne kalanga ʻaki ki he feilaulauʻanga ʻi Peteli, naʻa ne mafao atu hono nima mei he feilaulauʻanga, ʻo ne pehē, “Puke ia.” Pea ko hono nima, ʻaia naʻa ne mafao atu kiate ia, naʻe mate ia, pea naʻe ʻikai ai te ne faʻa toʻo mai ia kiate ia.
Kun kuningas Jerobeam kuuli Jumalan miehen sanan, jonka hän huusi alttaria kohti Beetelissä, ojensi hän kätensä alttarilta ja sanoi: "Ottakaa hänet kiinni". Silloin hänen kätensä, jonka hän oli ojentanut häntä vastaan, kuivettui, eikä hän enää voinut vetää sitä takaisin.
5 Naʻe mahaehae foki ʻae feilaulauʻanga, pea naʻe lilingi ʻae efuefu mei he feilaulauʻanga, ʻo fakatatau mo e fakaʻilonga ʻaia naʻe tuku ʻe he tangata ʻoe ʻOtua ʻi he folofola ʻa Sihova.
Ja alttari halkesi ja tuhka hajosi alttarilta, niinkuin Jumalan mies Herran käskystä oli ennusmerkin antanut.
6 Pea naʻe pehēange ʻe he tuʻi ki he tangata ʻoe ʻOtua, “Fakakolekole eni ki he fofonga ʻo Sihova ko ho ʻOtua, pea ke kole koeʻuhi ko au, ke toe fakamoʻui ʻa hoku nima.” Pea naʻe kole ʻe he tangata ʻoe ʻOtua ʻi he ʻao ʻo Sihova, pea naʻe toe fakamoʻui ʻae nima ʻoe tuʻi kiate ia, ʻo hangē ko ʻene teʻeki liliu.
Silloin kuningas puhkesi puhumaan ja sanoi Jumalan miehelle: "Lepytä Herraa, Jumalaasi, ja rukoile minun puolestani, että minä voisin vetää käteni takaisin". Ja Jumalan mies lepytti Herraa; niin kuningas voi vetää kätensä takaisin, ja se tuli entiselleen.
7 Pea naʻe pehē ʻe he tuʻi ki he tangata ʻoe ʻOtua, “Ke ta ō mo au ki ʻapi, pea ke fakamālōlō ai, pea te u foaki ha totongi kiate koe.”
Ja kuningas puhui Jumalan miehelle: "Tule minun kanssani kotiini virkistämään itseäsi; minä annan sinulle lahjan".
8 Pea naʻe pehē ʻe he tangata ʻoe ʻOtua ki he tuʻi, “Kapau te ke ʻomi kiate au hono vaeua ʻo ho fale, ka ʻe ʻikai te u ʻalu mo koe, pea ʻe ʻikai te u kai ha mā pe inu ha vai ʻi he potu ni;
Mutta Jumalan mies sanoi kuninkaalle: "Vaikka antaisit minulle puolet linnastasi, en minä tulisi sinun kanssasi. Tässä paikassa en minä syö leipää enkä juo vettä.
9 He naʻe fekauʻi au ʻe he folofola ʻa Sihova, ʻo pehē, ʻoua naʻa kai ha mā, pe inu ha vai, pe te ke toe liliu mai ʻi he hala naʻa ke ʻalu ai.”
Sillä niin käski minua Herra sanallansa, sanoen: Älä syö leipää, älä juo vettä äläkä palaa samaa tietä, jota olet tullut."
10 Ko ia naʻa ne ʻalu ai ʻi he hala kehe, ʻo ʻikai [te ne ]liliu atu ʻi he hala naʻa ne haʻu ai ki Peteli.
Ja hän meni toista tietä eikä palannut samaa tietä, jota oli tullut Beeteliin.
11 Ka ko eni, naʻe ai ha motuʻa palōfita naʻe nofo ʻi Peteli; pea naʻe ʻalu ange ʻa hono ngaahi foha ʻo tala kiate ia ʻae ngaahi ngāue naʻe fai ʻe he tangata ʻoe ʻOtua ʻi he ʻaho ko ia ʻi Peteli: ko e ngaahi lea naʻa ne lea ʻaki ki he tuʻi, naʻa nau fakahā ia foki ki heʻenau tamai.
Mutta Beetelissä asui vanha profeetta; ja hänen poikansa tuli ja kertoi hänelle kaiken, mitä Jumalan mies sinä päivänä oli tehnyt Beetelissä ja mitä hän oli puhunut kuninkaalle. Kun he olivat kertoneet sen isällensä,
12 Pea naʻe pehē ʻe he ʻenau tamai kiate kinautolu, ‘Naʻa ne ʻalu ʻi he hala fē?” He kuo mamata ʻe hono ngaahi foha ki he hala naʻe ʻalu ai ʻae tangata ʻoe ʻOtua, ʻaia naʻe haʻu mei Siuta.
kysyi heidän isänsä heiltä, mitä tietä hän oli mennyt. Ja hänen poikansa olivat nähneet, mitä tietä Juudasta tullut Jumalan mies oli lähtenyt.
13 Pea naʻa ne pehē ki hono ngaahi foha, ʻAi ʻae hekaʻanga ki he ʻasi. Pea naʻa nau ʻai ʻae hekaʻanga ki he ʻasi, pea naʻa ne heka ki ai,
Silloin hän sanoi pojilleen: "Satuloikaa minulle aasi". Ja kun he olivat satuloineet hänelle aasin, istui hän sen selkään
14 Pea ne muimui ia ki he tangata ʻoe ʻOtua, pea naʻa ne maʻu atu ia lolotonga ʻene nofo ʻi he lolo ʻoke: pea naʻa ne pehē kiate ia, “Ko koe ia ʻae tangata ʻoe ʻOtua ʻaia naʻe haʻu mei Siuta?” Pea naʻa ne pehē mai, “Ko au.”
ja lähti Jumalan miehen jälkeen ja tapasi hänet istumassa tammen alla. Ja hän kysyi häneltä: "Sinäkö olet se Juudasta tullut Jumalan mies?" Hän vastasi: "Minä".
15 Pea naʻa ne toki pehē kiate ia, “Ke ta ō mo au ki ʻapi, pea ke kai ha meʻakai.”
Hän sanoi hänelle: "Tule kanssani minun kotiini syömään".
16 Pea naʻa ne pehē, “ʻE ʻikai te u faʻa foki atu mo koe, pe ʻalu mo koe: pea ʻe ʻikai te u kai ha meʻakai pe inu ha vai mo koe ʻi he potu ni:
Hän vastasi: "En voi palata enkä tulla sinun kanssasi, en voi syödä leipää enkä juoda vettä sinun kanssasi tässä paikassa,
17 He naʻe tala mai ʻi he folofola ʻa Sihova, ʻE ʻikai te ke kai ha mā pe inu ha vai ʻi ai, pe te ke toe liliu atu ke ʻalu ʻi he hala naʻa ke omi ai.”
sillä minulle on tullut sana, Herran sana: 'Älä syö leipää äläkä juo vettä siellä, älä myöskään tule takaisin samaa tietä, jota olet mennyt'".
18 Pea naʻe pehē ʻe ia kiate ia, “Ko e palōfita foki au ʻo hangē ko koe; pea naʻe lea mai ha ʻāngelo kiate au ʻi he fekau ʻa Sihova, ʻo pehē, ‘Toe ʻomi ia mo koe ki ho fale, koeʻuhi ke ne kai ha meʻakai mo inu ha vai.’” Ka naʻa ne loi kiate ia.
Hän sanoi hänelle: "Minäkin olen profeetta niinkuin sinä, ja enkeli on puhunut minulle Herran käskystä, sanoen: 'Vie hänet kanssasi takaisin kotiisi syömään leipää ja juomaan vettä'". Mutta sen hän valhetteli hänelle.
19 Ko ia naʻa ne foki atu mo ia, mo ne kai ʻae meʻakai ʻi hono fale, mo ne inu vai.
Niin tämä palasi hänen kanssansa ja söi leipää ja joi vettä hänen kodissaan.
20 Pea naʻe hoko ʻo pehē, lolotonga ʻena nofo ʻi he keinangaʻanga, naʻe hoko mai ʻae folofola ʻa Sihova ki he palōfita naʻe fakafoki mai ia:
Mutta heidän istuessaan pöydässä tuli Herran sana profeetalle, joka oli tuonut hänet takaisin.
21 Pea naʻa ne ui ki he tangata ʻoe ʻOtua ʻaia naʻe haʻu mei Siuta, ʻo pehē, “ʻOku pehē ʻe Sihova, Koeʻuhi kuo ke talangataʻa ki he folofola ʻa Sihova, pea kuo ʻikai te ke fai ʻae fekau ʻaia naʻe fekau kiate koe ʻe Sihova ko ho ʻOtua,
Ja hän huusi Juudasta tulleelle Jumalan miehelle, sanoen: "Näin sanoo Herra: Koska sinä olet niskoitellut Herran käskyä vastaan etkä ole noudattanut sitä määräystä, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antoi,
22 Ka kuo ke toe foki ki mui, pea kuo ke kai ʻae meʻakai mo inu ʻae vai ʻi he potu, ʻaia naʻe pehē ai kiate koe, ‘ʻOua naʻa ke kai ha meʻakai, pe inu ha vai;’ ʻe ʻikai hoko ho ʻangaʻanga ki he fonua loto ʻo hoʻo ngaahi tamai.”
vaan olet palannut syömään leipää ja juomaan vettä siinä paikassa, josta sinulle oli sanottu: 'Älä siellä syö leipää äläkä juo vettä', niin älköön sinun ruumiisi tulko isiesi hautaan".
23 Pea naʻe hoko ʻo pehē, hili ʻa ʻene kai ʻae meʻakai pea hili mo ʻene inu, naʻa ne ʻai ʻae hekaʻanga ki he ʻasi, maʻae palōfita naʻa ne fakafoki mai.
Ja kun hän oli syönyt leipää ja juonut, satuloi hän aasin profeetalle, jonka hän oli tuonut takaisin.
24 Pea ʻi heʻene ʻalu, naʻe fetaulaki mai kiate ia ha laione ʻi he hala, ʻo ne tāmateʻi ia: pea naʻe tō hifo ʻa hono ʻangaʻanga ʻi he hala pea naʻe tuʻu ofi ki ai ʻae ʻasi, pea naʻe tuʻu foki ʻae laione ʻo ofi atu ki he ʻangaʻanga.
Kun tämä oli lähtenyt, kohtasi hänet leijona tiellä ja tappoi hänet. Ja hänen ruumiinsa oli pitkänään tiellä, ja aasi seisoi hänen vieressään, ja leijona seisoi ruumiin ääressä.
25 Pea vakai, naʻe ʻalu atu ai ha kau tangata, ʻonau mamata ki he ʻangaʻanga naʻe lī ʻi he hala, pea mo e laione naʻe tuʻu ofi atu ki he ʻangaʻanga: pea naʻa nau omi ʻo tala ia ʻi he kolo ʻaia naʻe nofo ai ʻae motuʻa palōfita.
Ja katso, siitä kulki ohitse miehiä, ja he näkivät ruumiin pitkänään tiellä ja leijonan seisomassa ruumiin ääressä. He menivät ja puhuivat siitä kaupungissa, jossa vanha profeetta asui.
26 Pea ʻi heʻene fanongo ki ai ʻae palōfita ʻaia naʻe fakafoki mai ia mei he hala, naʻe pehē ʻe ia, “Ko e tangata ʻoe ʻOtua ia, ʻaia naʻe talangataʻa ki he folofola ʻa Sihova: ko ia kuo tukuange ai ia ki he laione, ʻaia kuo maumauʻi ia, mo tāmateʻi ia, ʻo hangē ko e folofola ʻa Sihova, ʻaia naʻa ne folofolaʻaki kiate ia.”
Kun profeetta, joka oli palauttanut hänet tieltä, kuuli sen, sanoi hän: "Se on se Jumalan mies, joka niskoitteli Herran käskyä vastaan. Sentähden Herra on antanut hänet leijonalle, ja se on ruhjonut ja tappanut hänet sen Herran sanan mukaan, jonka hän oli hänelle puhunut."
27 Pea naʻe lea ia ki hono ngaahi foha, ʻo pehē, “ʻAi ʻae hekaʻanga ki he ʻasi maʻaku.” Pea naʻa nau ʻai ʻae hekaʻanga.
Ja hän puhui pojilleen, sanoen: "Satuloikaa minulle aasi". Ja he satuloivat.
28 Pea naʻa ne ʻalu ʻo ʻilo ʻa hono ʻangaʻanga kuo lī ʻi he hala, pea tutuʻu ʻae ʻasi mo e laione ʻo vāofi mo e ʻangaʻanga: naʻe ʻikai keina ʻe he laione ʻae ʻangaʻanga, pe [te ne ]haehae ʻae ʻasi.
Ja hän lähti ja löysi hänen ruumiinsa, joka oli pitkänään tiellä, ja aasin ja leijonan seisomasta ruumiin ääressä; leijona ei ollut syönyt ruumista eikä myöskään ruhjonut aasia.
29 Pea naʻe toʻo hake ʻe he palōfita ʻae ʻangaʻanga ʻoe tangata ʻoe ʻOtua, ʻo ne fakaheka ia ki he ʻasi, ʻo ne toe ʻomi ia: pea naʻe haʻu ʻae motuʻa palōfita ki he kolo, ke ne tēngihia ia pea ke fai hono putu.
Niin profeetta otti Jumalan miehen ruumiin, pani sen aasin selkään ja vei sen takaisin; ja vanha profeetta tuli kaupunkiin pitämään valittajaisia ja hautaamaan häntä.
30 Pea naʻa ne tuku hono sino ki hono faʻitoka ʻoʻona; pea naʻa nau tēngihia ia, ʻo pehē, “ʻOiauē! ʻA hoku kāinga!”
Ja hän pani ruumiin omaan hautaansa; ja he pitivät valittajaiset hänelle ja huusivat: "Voi, minun veljeni!"
31 Pea naʻe hoko ʻo pehē, hili ʻa ʻene tanu ia, naʻa ne lea ki hono ngaahi foha, ʻo pehē, “ʻO kau ka mate au, te mou toki tanu au ʻi he fonua loto ʻaia kuo tanu ai ʻae tangata ʻoe ʻOtua; tuku fakataha ʻa hoku ngaahi hui mo hono ngaahi hui:”
Ja kun hän oli haudannut hänet, sanoi hän pojilleen näin: "Kun minä kuolen, niin haudatkaa minut siihen hautaan, johon Jumalan mies on haudattu, ja pankaa minun luuni hänen luittensa viereen.
32 Koeʻuhi ko e lea naʻa ne kalanga ʻaki ʻi he folofola ʻa Sihova ki he feilaulauʻanga ʻi Peteli, pea ki he ngaahi fale kotoa pē ʻi he ngaahi potu māʻolunga, ʻaia ʻoku ʻi he ngaahi kolo ʻo Samelia, ʻe hoko moʻoni ia ʻo fai.
Sillä toteutuva on sana, jonka hän Herran käskystä huusi Beetelissä olevaa alttaria vastaan ja kaikkia Samarian kaupungeissa olevia uhrikukkulatemppeleitä vastaan."
33 Kae hili ʻae meʻa ni naʻe ʻikai tafoki ʻa Selopoami mei hono hala kovi, ka naʻa ne toe fakanofo ʻae kau taulaʻeiki mei he kau tuʻa ʻoe kakai, ki he ngaahi potu māʻolunga: ko ia fulipē naʻe loto ki ai, naʻa ne fakanofo ia ʻo ne hoko ki he faʻahinga taulaʻeiki ʻoe ngaahi potu māʻolunga.
Ei tämänkään jälkeen Jerobeam kääntynyt pahalta tieltään, vaan teki taas uhrikukkulapapeiksi kaikenkaltaisia miehiä kansan keskuudesta. Kuka vain halusi, sen hän vihki papin virkaan, ja niin siitä tuli uhrikukkulapappi.
34 Pea naʻe hoko ʻae meʻa ni ko e angahala ki he fale ʻo Selopoami, ke motuhi ai ia, pea ke fakaʻauha ia mei he funga ʻo māmani.
Ja tällä tavalla tämä tuli synniksi Jerobeamin suvulle ja syyksi siihen, että se hävitettiin ja hukutettiin maan päältä.

< 1 Tuʻi 13 >