Metiu 5
1 Jisu nyipam vdwa kaatokula okv moodw putungbv chaato, hoka nw dootungto,
Kun hän näki kansanjoukot, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä.
2 okv ninyigv lvbwlaksu vdwv ninyia dooyumto, okv bunua tamsar raptoku:
Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi:
3 “Yvvbunudw yalu lo heema do vla chindunv; bunu mvngpuv, Nyidomooku gv Karv ngv bunu gvngv!
"Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.
4 “Yvvbunudw tinggw dunv, bunu mvngpuv; Pwknvyarnv bunua maare!
Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.
5 “Yvvbunudw nyanyak dunv, bunu mvngpuv; bunu Pwknvyarnv ogugo milv pvdw um naarwk sireku!
Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.
6 “Yvvbunudw Pwknvyarnv gv mvngnam a kaiyachokbv rinwng dunv bunu mvngpuv; Pwknvyarnv bunua mvngnam mvnwngnga nyumchi more!
Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan.
7 “Yvvbunudw kvvbi ajina aya mvngpa dunv bunu mvngpuv; Pwknvyarnv bunua aya mvngpare!
Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden.
8 “Haapok darwknv vdwv mvngpuv; bunu Pwknvyarnvnyi kaapare!
Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.
9 “Yvvbunudw sarsopoyo gv lvgabv ridunv, bunu mvngpuv; Pwknvyarnv bunua ninyigv umvuu bv minre!
Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.
10 “Yvvbunudw Pwknvyarnv gv mvngnama rigv rila mvdwkmvku nama paadunv hv bunu mvngpuv; Nyidomooku gv Karv ngv bunu gvngvku!
Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.
11 “Nonuno mvngpuv vdwlo nyi vdwv nonua nyarjikaula okv mvdwkmvku la okv nonuno gvlo mvvnamrunam a mvvlwk rulwk la mvrekudw, ogulvgavbolo nonuno ngoogv nyi bv rinam lvkwngbv.
Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.
12 Mvngpula okv sakpu yalaka, nonugv lvgabv kairungnv rijo lakmu kaanam go nyidomooku aotv vvpv jipvnv. Nonua richo dakcho yanv krim gv nyijwk vdwaka mvdwkmvku nyatoku.
Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.
13 “Nonuno nyia opi mvnwng gv lvgabv alu jvbv ridunv. Vbvritola aluv vdwlo tinama nyemu kubolo, um lvkodv tidukubv mvnyu kuma. Hv anyung kaamanvgobv ridu kunv, vkvlvgabv um ora dukunv okv nyi vdwv um chaajap chariap mvdukunv.
Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.
14 “Nonuno nyiamooku mvnwng gv lvgabv loung jvbv ridunv. Moodw putunglo pamtv mvnama vvsi nyuma dunv.
Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä;
15 Yvvka mvdurupuma vmv baanu gvrila bati akonv takmam madunv; vbvmabvya hv um ungka kolo vvdin gvrila naam gv nyi mvnwngnga loung ungka modunv.
eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville.
16 Hvkv aingbv nonuno nyi vdwgv kaagialo loung bv unglaka, vkvlvgabv nyi vdwv nonugv alvbv rinama kaapa gvrila, nyidomooku lo doonv nonugv Abunyi hartv reku.
Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.
17 “Ngam Moses gv Pvbv ngala nyijwk vdwgv tamsar nama rila ria dubv aapvnvgo vla mvngma bvka. Ngo bunu gvnga ria dubv aama, vbvritola bunugv tamsar nama jvjvbv rilin modubv aapvnv.
Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.
18 Mvngpa laka nyido ngvla kvdwv vdwlo nyemabv doobwng redw, Pvbv gv gaam akor chargoka rilaria nyumare—ogumvnwng gv nyeri loka nyemare.
Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.
19 Vkvlvgabv so Pvbv gv gaam minam akin guka yvvdw tvvma gvrila ajin haka vbv rigv bolo hv Pwknvyarnv gv Karv lo miangyachok nvgobv rire. Kvvbi gaam gunvlo, yvvdw Pvbv gaama tvvgvrila ridula ajin haka vbv rimu bolo, hv Pwknvyarnv gv Karv lo kainvgobv rireku.
Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.
20 Ngo nonua mindunv, nonu Pvbv tamsarnv vdwa okv Parisis vdwa alvyala Pwknvyarnv gv mvnglwkbv ribolo Pwknvyarnv gv Karv lo aalare.
Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan.
21 “Nonuno tvvdu krim nyi vdwa minto, ‘Gwngrw gwma bvka; yvvdw gwngrw gwrinv um hinching chingmure.’
Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä tapa', ja: 'Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion'.
22 Vbvritola vjak ngo nonua mindunv: yvvdw ninyigv achiboru a haachi dunv um hinching chingmure, yvvdw ninyigv achiborua ‘Noogv alvnamv ogu anyung kaama!’ Vla mindunv um kvba lo boolwkre, okv yvvdw ninyigv achiborua anyung kaamanv pvchanvno vla minv ngv vmv maatarbv guku uyumooku lo vngyare. (Geenna g1067)
Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen. (Geenna g1067)
23 Vkvlvgabv no vdwlo noogv Pwknvyarnvnyi amin jise nga yugwnglo jitv rinyi hoka no achiboru gv nam rinying nama mvngpa bolo,
Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan,
24 noogv amina hoka yugwng hoka kayupila baapubv noogv achiboru gvlo vngla alvbv sarsopoyo dukubv rimisipikula aakur lakula noogv amina Pwknvyarnvnyi jilaka.
niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi.
25 “Nam akonv rinyingla kort lo kvba japdubv vnggv rinyi, no kort lo vngtv madvbv baapubv yalung nga japdarjapa minsu laka. No hoka aaku bolo hv nam jwngkadakanv gvlo jilwk reku, hv nam pulis lo laklwkre okv nam patwk tumlwk reku.
Suostu pian sopimaan riitapuolesi kanssa, niin kauan kuin vielä olet hänen kanssaan tiellä, ettei riitapuolesi vetäisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle, ja ettei sinua pantaisi vankeuteen.
26 Ngo nonua mindunv, no hoka noogv aje nga dornyama dvdvlo doobwng reku.
Totisesti minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennenkuin maksat viimeisenkin rovon.
27 “Nonuno tvvtoku, ‘Nyimv nyilo bv rimur minsu mabvkv’ vla minam a.
Te olette kuulleet sanotuksi: 'Älä tee huorin'.
28 Vbvritola vjak ngo nonua mindunv: yvv akonv mvvga anga doogvkargv daloka vla kaabiu dunv hv ninyigv haapok lo ninyia lvkobv rimur roku.
Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.
29 Vkvlvgabv noogv nyikbik nyikkv naam kaamur moduboloka, um koolinla ora tvka! Hv alvyare noogv ayak aba gonv kaama namv, ayak mvnwngnga uyumooku bolo orlwk komam svnga. (Geenna g1067)
Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin. (Geenna g1067)
30 Noogv laak lakbik angv nam rimur gvdubolo, um palin gvrila ora tvka! Hv achialvbv alvyare noogv laak gunv kaama namv, ayak mvnwngnga uyumooku bolo vngmam svnga. (Geenna g1067)
Ja jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi menee helvettiin. (Geenna g1067)
31 “Sika vbvka minto, ‘Yvv akonv atubogv nywng nga burbolo burdukunv vla mvnwngnga chimpa modubv siti go ninyia jirung laka.’
On sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan'.
32 Vbvritola vjak ngo nonua mindunv: nyi akonv ninyigv nywng nga nyilo rinying koma gvrila kvvbi rimur lokv burdunv, okv nywng ngv kvvbi nyilu go naakubolo nyilu naachonam angv ninyia rimur modukunv; okv yvv ho nyimv anga nywngbv naaya dunv hvvka rimurlo aata dunv.
Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hyljätyn, tekee huorin.
33 “Nonuno krim gv svbv minam haka tvvnyato, ‘Noogv milv nama topu mabvka, vbvritola noogv ridubv vla Ahtu gvlo milv nama rito laka.’
Vielä olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä vanno väärin', ja: 'Täytä Herralle valasi'.
34 Vbvritola ngo vjak nonua mindunv: vdwlo nonu milvnam go minredw, ogugo mintak nvyoka. Nyidomooku a mintak nvyoka, tv Pwknvyarnv gv dogingngv;
Mutta minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin,
35 sichingmooku haka mintak nvyoka si ninyigv lvpa gv lvnu kongv, Jerusalem haka mintak mabvka so si kainv Dvbv gv pamtv ngv.
Älkääkä maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta, älkää myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki;
36 Noogv dumpo haka mintakla milv yoka, ogulvgavbolo no dwmw sogo nyika yapung yakia dubv mvnyu mare.
Äläkä vanno pääsi kautta, sillä et sinä voi yhtäkään hiusta tehdä valkeaksi etkä mustaksi;
37 ‘Vkv vmalo maakv’ vse nga minda tvka-um lvvbo yadubv noogv minammv Alvmanv Angv gvlokv aadunv.
vaan olkoon teidän puheenne: 'On, on', tahi: 'ei, ei'. Mitä siihen lisätään, se on pahasta.
38 “Okv nonuno tvvpado svbv minam a, ‘Nyik kvlwk v nyik ngurv go, okv hijung kvlwk v hijung ngurv go.’
Te olette kuulleet sanotuksi: 'Silmä silmästä ja hammas hampaasta'.
39 Vbvritola ngo vjak nonua mindunv: nonua rimur nvnga mvrwkrirwk siyoka. Nyi gonv nam moobik tanga svbiak bolo, ninyia noogv moochi tangaka svbiak dvmu laka.
Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin;
40 Okv nyi gonv noogv jvkoklaklwk ka dvrit laila kort lo nam kvba mintv bolo, ninyia noogv jvkoklaklwk haka jitam yalaka.
ja jos joku tahtoo sinun kanssasi käydä oikeutta ja ottaa ihokkaasi, anna hänen saada vaippasikin;
41 Okv sipai akonv nam yikungyira nga lvtw akin go gvji labvkv vla minbolo, no lvtw anyigo gvji laka.
ja jos joku pakottaa sinua yhden virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.
42 Vdwlo nam nyi gunv ogugo kooridw, ninyia jirung laka; vdwlo nyi gonv nam ogugo narlabvkv vrinyi, um no ninyia narrwk silaka.
Anna sille, joka sinulta anoo, äläkä käännä selkääsi sille, joka sinulta lainaa pyytää.
43 “Nonuno tvvpa nyado svbv minam a, ‘Ajin a paklaka, nyiru nvnga kaanwng mabv rilaka.’
Te olette kuulleet sanotuksi: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi'.
44 Vbvritola vjak ngo nonua mindunv: nam nyirunv vdwa paklaka okv nam mvdwkmvkunv vdwgv lvgabv kumlaka
Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat,
45 vbv rigvrikula nonuno nyidomooku lo doonv nonugv Pwknvyarnv Abu gv umvuu bv ridu kubv. Nw tarwkbaknv nyi majeka okv tarwkbaknv nyi jeka ninyigv doonyi a bunu gvlo nyika jimudu. Okv alvbv rinv haka okv alvmabv rinv jeka doochar a sarlu jimudu.
että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.
46 Nonuno nonua paknv nga pakmwng bolo, ogulvgabv Pwknvyarnv nam aya nga jidubv? Lampu naaria nvngvka um risu gvrila!
Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin?
47 Okv nonu noogv ajin vdwa gaam raamwng bolo, um no alvnvgo ripv mvngsu duai? Mvngjwng manv vdwvka um rinyadu!
Ja jos te osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin?
48 No rilakriku runglaka—noogv Abu nyido tolo doonv gv rilak rikunam aingbv!
Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on."
