Nyingnam 21
1 Ngonu bunua alvbv doolakukv vpi kula vngyu toku. Ho koching bv sidakala bv durapla, Kos lo ngonu raplwk toku; logo nvnga ngonu Rodes lo vngchi toku, okv hokv ngv ngonu vngdavngrala Patara bv vngtoku.
Kuin siis tapahtui, että me laskimme ulos ja heistä luovuimme, menimme me kohdastansa Koon saareen, ja toisena päivänä Rodoon, ja sieltä Pataraan.
2 Ngonu hoka svpw go Poenesia bv vngjinvgo paatoku, vkvlvgabv ngonu hoka aalwk la vngdavngra toku.
Ja kuin me sieltä haahden löysimme, joka Phenikiaan hankitsi, siihen me astuimme, ja läksimme matkaan.
3 Ngonu Saipras bokpin am kaapa dukubv aato, okv vbvrikunamv yorko kiambv dulu la Sairia lo aatoku. Ngonu Taire gv svgambv vngto ogulvgavbolo svpwlo gvvnama hoka gvvpv dokubv.
Ja kuin Kypros rupesi näkymään ja me sen vasemmalle puolelle jättäneet olimme, purjehdimme me Syriaan ja tulimme Tyroon; sillä siellä piti se haaksi tyhjennettämän.
4 Ngonu hoka mvngjwngnv nyi meego kaapa minsu la okv bunua lvkobv alu kanwgo doobamto. Bunu Darwknv Dow gv jwkrw lokv Paulnyi Jerusalem bv vngma bvkv vla minto.
Ja kuin me löysimme opetuslapsia, niin me olimme siellä seitsemän päivää. Ja ne sanoivat Paavalille hengen kautta, ettei hänen pitänyt Jerusalemiin menemän.
5 Vbvritola bunua lvkobv ngonugv doobam namgv dwv vngnya kunamv, ngonu vngyu tokula okv atugv lamtv bv vngtoku. Bunu mvnwng gv, nywng kuu mvnwng ngv lvkin gobv, ngonua lvkobv pamtv agum bv vnglintoku, hoka ngonu mvnwng ngv isi agum lo lvbwng kumpv tokula kumbam toku.
Ja tapahtui, kuin me ne päivät olimme viettäneet, niin me läksimme matkaan, ja he saattivat kaikki meitä vaimoin ja lasten kanssa ulos kaupungista, ja me lankesimme rannassa polvillemme ja rukoilimme.
6 Vbvrikunamv ngonu asakv alv bvkv vmi sopi kula, okv ngonu svpwlo aatoku okv bunu naam bv vngkur nyatoku.
Ja sittekuin me toinen toistamme tervehdimme, niin me astuimme haahteen; vaan he palasivat kotiansa.
7 Ngonu atugv svpwlo vngdungla, Taire lokv Ptolimais lo dulin toku, hokaku ngonu mvngjwngnv vdwa alvbv raami solaku okv bunua lvkobv alu logo bv dooming gvvto.
Mutta me päätimme meidän purjehdusretkemme, tulimme Tyrosta Ptolemaidaan, tervehdimme veljiä ja olimme päivän heidän tykönänsä.
8 Alu gonv nga ngonu vnglaku okv Kaisaria lo vngchi kunam. Hoka ngonu ebenjelist Pilips gv naam lo dooto, hv Jerusalem lo nyi kanwgo riduryanv gubv darlin kunam lokv akonv.
Toisena päivänä läksimme me matkaan, jotka Paavalin kanssa olimme, ja tulimme Kesareaan, ja menimme Philippus evankelistan huoneeseen, (joka oli yksi niistä seitsemästä, ) ja jäimme hänen tykönsä.
9 Ninyi gvlo nyibu vngmadvnv Pwknvyarnv gv doina japgo yanv umvnyijar api go dooto.
Ja hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, jotka ennustivat.
10 Ngonu hoka alu mvngchikgo dookunamv Agabas vnam nyijwk go Judia lokv aalwk toku.
Ja että me olimme siellä monta päivää, tuli alas Juudeasta propheta, Agabus nimeltä.
11 Hv ngonu dookulo aato, Paul gv hok am naala, hv atugv lvpa laak lo um leelwk sutola okv minto, “So svbv Darwknv Dowv mindo: Soogv hok atua Jerusalem lo Jius nyi vdwv vbv leeri, okv bunu ninyia Jentail nyi vdwgv laak lo laklwk riku.”
Kuin hän tuli meidän tykömme, otti hän Paavalin vyön, sitoi jalkansa ja kätensä, ja sanoi: näin sanoo Pyhä Henki: sen miehen, jonka tämä vyö on, pitää Juudalaiset niin Jerusalemissa sitoman ja antaman ylön pakanain käsiin.
12 Vdwlo ngonu sum tvvpanamgola, hoka ngonu la kvvbi vdwv Paulnyi Jerusalem bv vngma bvkv vla kumla minto.
Mutta kuin me sen kuulimme, rukoilimme sekä me että muut, jotka siinä olivat, ettei hänen pitänyt Jerusalemiin menemän.
13 Vbvritola hv mirwksito, “Nonu ogubv svbv kapnyarinya la ngoogv haapok ka mvngdwk modunv? Ngo Jerusalem mvngchik lo leemwng koodubv mvngma vbvritola hoka ngo Ahtu Jisu gv lvgabv sidubv mvngta dunv.”
Niin Paavali vastasi: mitä te teette, että te itkette ja raskautatte minun sydäntäni? Sillä minä olen valmis, en ainoasti sidottaa, mutta myös kuolemaan Jerusalemissa, Herran Jesuksen nimen tähden.
14 Ngonu ninyia mintap nyumato, vkvlvgabv ngonu topu tokula, “Ahtu gv mvngnam bv rila kuka.”
Ja ettei hän antanut itsiänsä puhuttaa ylitse, niin me siihen tyydyimme, sanoen: tapahtukoon Herran tahto!
15 Kochingso hoka meego ripikula, ngonu atugv yikungyira nga mvgemvrap tokula okv Jerusalem bv vngtoku.
Ja niiden päiväin jälkeen tulimme me valmiiksi ja menimme ylös Jerusalemiin.
16 Kaisaria lokv lvbwlaksu meego ngonua vngming gvvto okv ngonugv lvkobv naam doojiku ninyigv naam bv ngonua vnggv toku—Mnason, Saipras lokv, hv kvvlogv lokv mvngjwng nvgobv rinv.
Ja tulivat muutamat opetuslapset Kesareasta meidän kanssamme ja toivat vanhan opetuslapsen Kypristä, nimeltä Mnason, joka meitä piti huoneesensa ottaman.
17 Vdwlo ngonu Jerusalem lo vngchi tokudw, mvngjwngnv nyi vdwv mvngpu nyala ngonua alvbv aamuto.
Vaan kuin me tulimme Jerusalemiin, niin veljet mielellänsä meidät ottivat vastaan.
18 Logo nvnga Paul Jemsnyi kaabv ngonua lvkobv vngming gvvtoku; okv gvrja nyi nyigagatv vdwv mvnwng ngv lvkobv rinya kunam.
Toisena päivänä meni Paavali meidän kanssamme Jakobin tykö, ja kaikki vanhimmat olivat läsnä.
19 Paul bunu mvnwng nga alvbv kaarwk sito okv ninyigv lokv Pwknvyarnv oguaingbv Jentail vdwgv pingkolo ripvkudw um mvnwng nga bunua mimpa jitoku.
Kuin hän heitä oli tervehtinyt, jutteli hän järjestänsä, mitä Jumala oli hänen virkansa kutta pakanain seassa tehnyt.
20 Hvkv gvlo tvvronam kochingso, bunu mvnwng ngv Pwknvyarnvnyi hartv nyatoku. Vbvrikunamv bunu minto, “Achiboru Paul, no kaakw tvka vdwnvgo hejarhejar Jius nyi vdwv mvngjwng nvbv rinya dukunv, okv bunu mvnwng ngv achialv bv Pvbv ngaka mvnggap nyadunv.
Mutta kuin he nämät kuulivat, kunnioittivat he Herraa ja sanoivat hänelle: sinä näet, rakas veli, kuinka monta tuhatta Juudalaista ovat uskoneet, ja ne kaikki lain puolesta kiivaat ovat.
21 Bunu vbv chimpa duku no Jius nyi mvnwng nga Jentail vdwgv mooku lo rinv doonv vdwa Moses gv Pvbv nga topu dukubv tamsar duku, bunua umvuu vdwa ayakmvu kuma dvbv okv Jius vdwgv krimklu gv ridungdodung nga riming gvvku madubv minduku vla tvvpa nyapvku.
Mutta he ovat sinusta kuulleet, että sinä opetat luopumista Moseksesta kaikille Juudalaisille, jotka pakanain seassa asuvat, sanoen ettei heidän pidä ympärileikkaaman lapsiansa eikä säätyin jälkeen vaeltaman.
22 Bunu noogv so aalwk nama tvvpa rungriku. Vbvrikunamv ngonu ogugo risv ngvkudw? Vbvritola, ogugo rinam ngaka?
Mikä siis on? Kaiketi pitää kansan tuleman kokoon; sillä heidän pitää saaman tietää sinun tulleeksi.
23 Ngonu nam svbv risv go vla mvngdunv. So sika nyi api go milvminsu tvla dopvnv.
Niin tee siis se, mitä me sinulle sanomme. Meillä on tässä neljä miestä, joilla on lupaus päällänsä.
24 Bunua lvkobv vngnyika okv mvdurridur kolo aapwng minggv laka okv bunugv rijo minjo nga joji tvka; vbvrikubolo bunu bunugv dwmw am mwkga sito. Vbvrila mvnwng ngv chinriku bunugv nam minam lo ogu jvjv go dokumanyi vla, vbvritola bunu nonua Moses gv Pvbv lo doobwng dvnvnyi vla chiya rikunv.
Ota ne tykös, ja puhdista itses heidän kanssansa, ja kuluta jotakin heidän tähtensä, että he ajelisivat päänsä, ja siitä he kaikki ymmärtäisivät, ettei se mitään ole, mitä he sinusta kuulleet ovat, mutta että sinäkin vaellat, niinkuin sinä olisit lain pitävä.
25 Vbvritola Jentail mvngjwngnv vdwa yugwngmvrwng lo lwknam dvnamtvngnam okv oyi ngaka okv oksarnam svnwngsvmin ngaka dvku madubv, okv bunua yoomur minsu madubv ngonu mimpv kunv vla bunua siti lo lvkla pau pvkunv.”
Mutta niistä, jotka uskoivat pakanoista, olemme me kirjoittaneet ja päättäneet, ettei heidän tarvitse näistä mitään pitää, vaan että he niitä välttäisivät, jotka epäjumalille ovat uhratut, ja verta, läkähtynyttä ja salavuoteutta.
26 Vkvlvgabv Paul logo nvnga nyi vdwa vnggv laku, bunua mvdurridur kolo lvkobv rimutoku. Vbvrikunamv hv Pwknvyarnvnaam lo vngtoku okv bunu mvnwng gv lvgabv mvdurridur kunama vdw lonyi bunu akinakinv risvmvsv ngvdw um minggo jito.
Silloin Paavali otti ne miehet tykönsä ja puhdisti itsensä toisena päivänä heidän kanssansa, ja meni templiin, ja ilmoitti, että puhdistuksen päivät olivat täytetyt, siihenasti kuin jokaisen edestä heidän seassansa uhri oli uhrattu.
27 Vbvritola vdwlo alu lokkanwv vngnya tvku namv, Asia mooku lokv Jius nyi meego Paulnyi Pwknvyarnvnaam lo kaapa toku. Bunu nyitwng nga nvngyak nvngpak la okv Paulnyi naatung toku.
Mutta kuin jo lähes seitsemän päivää kulunut oli, näkivät hänen Juudalaiset, jotka Asiasta olivat, templissä ja kehoittivat kaiken kansan, paiskasivat kätensä hänen päällensä,
28 Bunu goknyato, “Israel gv nyi vdwa!” “Ridurto! So nyi angv si mooku lo vngkarla nyi mvnwng lo Israel nyi vdwa okv Moses gv Pvbv aka okv so Pwknvyarnvnaam am miyakaya la tamsar sargonv. Okv vjak hv Jentail meegoka Pwknvyarnvnaam so aagvla darwknv naam am darwk madubv mvdu!”
Huutain: Israelin miehet, auttakaat! Tämä on se mies, joka kaikkia kaikissa paikoissa opettaa vastoin tätä kansaa ja lakia ja tätä siaa. Ja vieläkin hän on vienyt Grekiläisiäkin templiin, ja riivasi tämän pyhän sian.
29 (Bunu svbv minam si ogulvgavbolo bunu Epesus lokv Tropimusnyi Paul gv lvkobv pamtv lo ridubv kaato, okv bunu mvngtoku Paulnyi Pwknvyarnvnaam lo aagv pvnv vla.)
(Sillä he olivat ennen nähneet Trophimon Ephesosta hänen kanssansa kaupungissa, ja he luulivat, että Paavali oli hänen templiin vienyt.)
30 Tvvbwktvlo kumanam lokv pamtv mvnwng lo dupwng toku, okv nyi vdwv lvkin gobv jokbam nyala, Paulnyi naatungto, okv ninyia Pwknvyarnvnaam agum bv tunglin nyato. Okv Pwknvyarnvnaam gv agi vdwa vjakpigobv koktum nyatoku.
Niin koko kaupunki nosti metelin, ja väki juoksi kokoon; ja he ottivat Paavalin kiinni ja riepoittivat hänen ulos templistä, ja kohta ovet suljettiin.
31 Nyitwng ngv Paulnyi mvki dubv gwngto, vbvrikunamv Roman sipai kamandar lo yunying ngv aatoku Jerusalem mvnwng lo yalungyachung bv ridu vla.
Ja kuin he tahtoivat hänen tappaa, niin ylimmäinen sotajoukon päämies sai sanan, että koko Jerusalem oli kehoitettu.
32 Vjakpigobv kamandar angv nyigam meego okv sipai twnggo naalaila nyitwng apam lo juklu toku. Vdwlo nyitwng ngv ninyia sipai atwng am kaapa tokudw, bunu Paulnyi jvngkumato.
Se otti kohta sotaväkeä ja sadanpäämiehiä, ja tuli juosten heidän tykönsä. Mutta kuin he näkivät sodanpäämiehen ja sotaväen, lakkasivat he Paavalia hosumasta.
33 Kamandar angv Paul dokubv aato, okv ninyia naatung toku, okv ninyia jaako sonyi go leedu kubv milin toku. Vbvrikunamv hv tvvkato, “So nyi si yvvla, okv ninyi ogugo ripvla?”
Kuin päämies lähestyi, otti hän hänen kiinni ja käski sitoa kaksilla kahleilla, ja kysyi, kuka hän oli, eli mitä hän oli tehnyt?
34 Nyitwng apam lokv meegonv ogugo goknyato, kvvbi vdwv aku subv goknyato. Hoka ho vkvnv abwkalo kuma bv rikunamv Kamandar angv kaabwk nyumato ogugo ripvnvdw, vkvlvgabv hv ninyigv nyi vdwa Paulnyi sipai naam lo vnggv dukubv minto.
Mutta kansasta huusi yksi sitä, toinen tätä. Koska ei hän oikein taitanut ymmärtää huminan tähden, käski hän hänen vietää leiriin.
35 Bunu ninyia baatunglo vngchi minggv toku, okv vbvrikunamv sipai vdwv ninyia jootoku vkvlvgavbolo nyitwng ngv iki svrv bv rinyato.
Ja kuin hän astumien eteen tuli, kannettiin hän sotamiehiltä kansan väkivallan tähden;
36 Bunu mvnwng ngv ninyigv kochingbv aaming gvvtola, “Ninyia mvkito!” vla goknyato.
Sillä paljo kansaa noudatti häntä, huutain: ota pois häntä!
37 Sipai vdwv Paulnyi sipai naam arwngbv aagv tvvrilo, hv kamandar anga minto: “Ngo nam gaam lo gamgo minla ridw?” “No Grik gaambv minto, no minyure?” Vla kamandar angv tvvkato.
Ja kuin Paavali oli leiriin tulemallansa, sanoi hän sodanpäämiehelle: onko minulla lupa sinulle jotakin sanoa? Hän sanoi: taidatkos Grekan kielen?
38 “Vbvrikunamv no kvvlo kvcho gv Ijipt nyi ako yalungyachung dula hejar api alvmanv nyi go rigvla chukrimooku lo riram la ramgvnv angv mai?”
Etkös sinä siis ole Egyptin mies, joka ennen näitä päiviä kapinan nostit ja veit korpeen neljätuhatta murhamiestä?
39 Paul mirwksito, “Ngo Jius nyi ngv, Silisia gv Tarsus lo bvngnamv, Pamtv kai nvlo doonv ngv. Ayala nga nyi vdwa gaam japmu labv.”
Niin Paavali sanoi: minä olen Juudalainen Tarsin, kuuluisan kaupungin asuvainen Kilikiasta. Minä rukoilen sinua, salli minun puhua kansalle.
40 Kamandar angv ninyia japdubv jitoku, vkvlvgabv Paul baatung lo dakpv tvla ninyigv laakv nyi vdwa choi bvkv vla minto. Vdwlo bunu choi bv dooto kudw, Paul bunua Hebru gaambv japtoku:
Ja kuin hän salli, niin Paavali seisoi astuttavilla ja viittasi kädellänsä kansalle. Kuin suuri vaikeneminen tuli, puhutteli hän heitä Hebrean kielellä ja sanoi:
