Psaltaren 67

1 För sångmästaren, med strängaspel; en psalm, en sång. Gud vare oss nådig och välsigne oss, han låte sitt ansikte lysa och ledsaga oss, (Sela)

Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala olkoon meille armollinen, ja siunatkoon meitä! hän valistakoon kasvonsa aina meidän päällemme, (Sela)

2 för att man på jorden må känna din väg, bland alla hedningar din frälsning.

Että me maan päällä tuntisimme sinun ties, ja kaikkein pakanain seassa sinun autuutes.

3 Folken tacke dig, o Gud, alla folk tacke dig.

Sinua, Jumala, kansat kiittäköön: sinua kaikki kansat kiittäköön.

4 Folkslagen glädje sig och juble, ty du dömer folken rätt, och du leder folkslagen på jorden. (Sela)

Kansat iloitkaan ja riemuitkaan, ettäs kansat oikein tuomitset, ja hallitset kansat maan päällä, (Sela)

5 Folken tacke dig, o Gud, alla folk tacke dig.

Sinua, Jumala, kansat kiittäköön: sinua kaikki kansat kiittäköön.

6 Jorden har givit sin gröda. Gud, vår Gud, välsigne oss.

Maa antaa hedelmänsä; siunatkoon meitä Jumala, meidän Jumalamme.

7 Gud välsigne oss, och alla jordens ändar frukte honom.

Siunatkoon meitä Jumala, ja kaikki maailma peljätköön häntä.