Psaltaren 5
1 För sångmästaren, till Nehilót; en psalm av David. Lyssna till mina ord, HERRE; förnim min suckan.
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, perimisestä. Herra, ota minun sanani korviis, havaitse minun puheeni.
2 Akta på mitt klagorop, du min konung och min Gud; ty till dig vill jag ställa min bön.
Ota vaari minun huudostani, minun Kuninkaani ja minun Jumalani; sillä sinua minä rukoilen.
3 HERRE, bittida hör du nu min röst, bittida frambär jag mitt offer till dig och skådar efter dig.
Herra kuultele varhain minun ääntäni: varhain hankitsen minä itseni sinun tykös, ja siitä otan vaarin.
4 Ty du är icke en Gud som har behag till ogudaktighet; den som är ond får icke bo hos dig.
Sillä et sinä ole se Jumala, jolle jumalatoin meno kelpaa: joka paha on, ei se pysy edessäs.
5 De övermodiga bestå icke inför dina ögon; du hatar alla ogärningsmän.
Öykkärit ei pysy sinun silmäis edessä: kaikkia pahantekiöitä sinä vihaat.
6 Du förgör dem som tala lögn; de blodgiriga och falska äro en styggelse för HERREN.
Sinä kadotat valhetteliat: Herra kauhistuu murhaajia ja viekkaita.
7 Men jag får gå in i ditt hus, genom din stora nåd; jag får tillbedja i din fruktan, vänd mot ditt heliga tempel.
Mutta minä menen sinun huoneeses sinun suuressa laupiudessas, ja kumarran sinun pyhään templiis päin sinun pelvossas.
8 HERRE, led mig genom din rättfärdighet, för mina förföljares skull; gör din väg jämn för mig.
Herra saata minua vanhurskaudessas, minun vihollisteni tähden: ojenna ties minun eteeni.
9 Ty i deras mun är intet visst, deras innersta är fördärv, en öppen grav är deras strupe, sin tunga göra de hal.
Sillä heidän suussansa ei ole mitään totuutta, heidän sisällyksensä on sydämen kipu; heidän kitansa on avoin hauta, ja kielellänsä he liehakoitsevat.
10 Döm dem, o Gud; må de komma på fall med sina anslag. Driv bort dem för deras många överträdelsers skull, eftersom de äro gensträviga mot dig.
Nuhtele heitä Jumala, että he lankeisivat ajatuksistansa: syökse heitä ulos heidän suurten ylitsekäymistensä tähden; sillä he ovat sinulle vastahakoiset.
11 Men låt alla dem glädjas, som taga sin tillflykt till dig; evinnerligen må de jubla, ty du beskärmar dem; i dig må de fröjda sig, som hava ditt namn kärt.
Iloitkaan kaikki, jotka sinuun uskaltavat, anna heidän riemuita ijankaikkisesti; sillä sinä varjelet heitä: iloitkaan sinussa ne, jotka sinun nimeäs rakastavat.
12 Ty du, HERRE, välsignar den rättfärdige; du betäcker honom med nåd såsom med en sköld.
Sillä sinä Herra siunaat vanhurskaita: sinä kaunistat heitä armollas niinkuin kilvellä.
