Psaltaren 48

1 En sång, en psalm av Koras söner. Stor är HERREN och högt lovad, i vår Guds stad, på sitt heliga berg.

Koran lasten Veisu-Psalmi. Suuri on Herra, ja sangen kiitettävä, meidän Jumalamme kaupungissa, pyhällä vuorellansa.

2 Skönt höjer det sig, hela jordens fröjd, berget Sion längst uppe i norr, den store konungens stad.

Zionin vuori on kauniilla paikalla, koko maan ilo, pohjan puolella, suuren kuninkaan kaupunki.

3 Gud har i dess palatser gjort sig känd såsom ett värn.

Jumala on tunnettu huoneessansa, että hän sen varjelia on.

4 Ty se, konungarna församlade sig, tillhopa drogo de fram.

Sillä katso, kuninkaat olivat kokoontuneet, ja ynnä menivät ohitse.

5 De sågo det, då häpnade de; de förskräcktes, de flydde.

He ihmettelivät, kuin he tämän näkivät: he hämmästyivät, ja kiiruhtivat pois,

6 Bävan grep dem där, ångest lik en barnaföderskas.

Vavistus on heidät siellä käsittänyt, ahdistus niinkuin synnyttäväisen.

7 Så krossar du Tarsis-skepp med östanvinden.

Sinä särjet haahdet meressä itätuulella.

8 Såsom vi hade hört, så fingo vi se det, i HERREN Sebaots stad, i vår Guds stad; Gud håller den vid makt till evig tid. (Sela)

Niinkuin me kuulimme, niin me sen näemme Herran Zebaotin kaupungissa, meidän Jumalamme kaupungissa: Jumala sen vahvistaa ijankaikkisesti, (Sela)

9 Vi tänka, o Gud, på din nåd, när vi stå i ditt tempel.

Jumala! me odotamme sinun hyvyyttäs sinun templissäs.

10 Såsom ditt namn, o Gud, så når ock ditt lov intill jordens ändar; din högra hand är full av rättfärdighet.

Jumala! niinkuin sinun nimes on, niin myös on sinun kiitokses hamaan maailman ääreen: sinun oikia kätes on täynnä vanhurskautta.

11 Sions berg glädje sig, Juda döttrar fröjde sig, för dina domars skull.

Riemuitkaan Zionin vuori, ja Juudan tyttäret iloitkaan sinun oikeuttes tähden.

12 Gån omkring Sion och vandren runt därom, räknen dess torn;

Menkäät Zionin ympäri ja piirittäkäät häntä: lukekaat hänen torninsa.

13 given akt på dess murar, skriden genom dess palatser, så att I kunnen förtälja därom för ett kommande släkte.

Turvatkaat hänen muurinsa, vahvistakaat hänen salinsa, että te sitä juttelisitte tulevaisille sukukunnille.

14 Ty sådan är Gud, vår Gud, alltid och evinnerligen; intill döden skall han ledsaga oss.

Sillä tämä Jumala on meidän Jumalamme aina ja ijankaikkisesti: hän johdattaa meitä kuolemaan asti.