Ordspråksboken 29
1 Den som får mycken tillrättavisning, men förbliver hårdnackad, han varder oförtänkt krossad utan räddning.
Kuritusta saanut mies, joka niskurina pysyy, rusennetaan äkisti, eikä apua ole.
2 När de rättfärdiga växa till, gläder sig folket, men när den ogudaktige kommer till välde, suckar folket.
Hurskaitten enentyessä kansa iloitsee, mutta jumalattoman hallitessa kansa huokaa.
3 Den som älskar vishet gör sin fader glädje; men den som giver sig i sällskap med skökor förstör vad han äger.
Viisautta rakastavainen on isällensä iloksi, mutta porttojen seuratoveri hävittää varansa.
4 Genom rättvisa håller en konung sitt land vid makt; men den som utpressar gärder, har fördärvar det.
Oikeudella kuningas pitää maan pystyssä, mutta verojen kiskoja sen hävittää.
5 Den man som smickrar sin nästa han breder ut ett nät för han fötter.
Mies, joka lähimmäistään liehakoitsee, virittää verkon hänen askeleilleen.
6 En ond människas överträdelse bliver henne en snara, men den rättfärdige får jubla och glädjas.
Pahalle miehelle on oma rikos paulaksi, mutta vanhurskas saa riemuita ja iloita.
7 Den rättfärdige vårdar sig om de armas sak, men den ogudaktige förstår intet.
Vanhurskas tuntee vaivaisten asian, mutta jumalaton ei siitä mitään ymmärrä.
8 Bespottare uppvigla staden, men visa män stilla vreden.
Pilkkaajat kaupungin villitsevät, mutta viisaat hillitsevät vihan.
9 När en vis man vill gå till rätta med en oförnuftig man, då vredgas denne eller ler, och har ingen ro.
Viisas mies kun käräjöi hullun miehen kanssa, niin tämä reutoo ja nauraa eikä asetu.
10 De blodgiriga hata den som är ostrafflig, men de redliga söka skydda hans liv.
Murhamiehet vihaavat nuhteetonta, oikeamielisten henkeä he väijyvät.
11 Dåren släpper all sin vrede lös, men den vise stillar den till slut.
Tyhmä purkaa kaiken sisunsa, mutta viisas sen viimein tyynnyttää.
12 Den furste som aktar på lögnaktigt tal, hans tjänare äro alla ogudaktiga.
Hallitsija, joka kuuntelee valhepuheita, saa palvelijoikseen pelkkiä jumalattomia.
13 Den fattige och förtryckaren få leva jämte varandra; av HERREN få bådas ögon sitt ljus.
Köyhä ja sortaja kohtaavat toisensa; kumpaisenkin silmille Herra antaa valon.
14 Den konung som dömer de armas rätt. hans tron skall bestå evinnerligen.
Kuninkaalla, joka tuomitsee vaivaisia oikein, on valtaistuin iäti vahva.
15 Ris och tillrättavisning giver vishet, men ett oupptuktat barn drager skam över sin moder.
Vitsa ja nuhde antavat viisautta, mutta kuriton poika on äitinsä häpeä.
16 Där de ogudaktiga växa till, där växer överträdelsen till, men de rättfärdiga skola se deras fall med lust.
Kun jumalattomat lisääntyvät, lisääntyy rikos, mutta vanhurskaat saavat nähdä, kuinka he kukistuvat.
17 Tukta din son, så skall han bliva dig till hugnad och giva ljuvlig spis åt din själ.
Kurita poikaasi, niin hän sinua virvoittaa ja sielullesi herkkuja tarjoaa.
18 Där profetia icke finnes, där bliver folket tygellöst; men säll är den som håller lagen.
Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi; autuas se, joka noudattaa lakia.
19 Med ord kan man icke tukta en tjänare ty om han än förstår, så rättar han sig icke därefter.
Ei ota palvelija sanoista ojentuakseen: hän kyllä ymmärtää, mutta ei tottele.
20 Ser du en man som är snar till att tala, det är mer hopp om en dåre än om honom.
Näet miehen, kärkkään puhumaan-enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
21 Om någon är för efterlåten mot sin tjänare i hans ungdom, så visar denne honom på sistone förakt.
Jos palvelijaansa nuoresta pitäen hemmottelee, tulee hänestä lopulta kiittämätön.
22 En snarsticken man uppväcker träta, och den som lätt förtörnas begår ofta överträdelse.
Pikavihainen mies nostaa riidan, ja kiukkuinen tulee rikkoneeksi paljon.
23 En människas högmod bliver henne till förödmjukelse, men den ödmjuke vinner ära.
Ihmisen alentaa hänen oma ylpeytensä, mutta alavamielinen saa kunnian.
24 Den som skiftar rov med en tjuv hatar sitt eget liv; när han hör edsförpliktelsen, yppar han intet.
Joka käy osille varkaan kanssa, se sieluansa vihaa; hän kuulee vannotuksen, mutta ei ilmaise mitään.
25 Människofruktan har med sig snaror, men den som förtröstar på HERREN, han varder beskyddad.
Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu.
26 Många söka en furstes ynnest, men av HERREN får var och en sin rätt.
Hallitsijan suosiota etsivät monet, mutta Herralta tulee miehelle oikeus.
27 En orättfärdig man är en styggelse för de rättfärdiga, och den som vandrar i redlighet är en styggelse för den ogudaktige.
Vääryyden mies on vanhurskaille kauhistus, ja oikean tien kulkija on kauhistus jumalattomalle.
