1 Krönikeboken 16

1 Sedan de hade fört Guds ark ditin, ställde de den i tältet som David hade slagit upp åt den, och framburo därefter brännoffer och tackoffer inför Guds ansikte.

Kun he olivat tuoneet Jumalan arkin ja asettaneet sen majaan, jonka Daavid oli sille pystyttänyt, uhrasivat he polttouhreja ja yhteysuhreja Jumalan edessä.

2 När David hade offrat brännoffret och tackoffret, välsignade han folket i HERRENS namn.

Ja kun Daavid oli uhrannut polttouhrin ja yhteysuhrit, siunasi hän kansan Herran nimeen.

3 Och åt var och en av alla israeliterna, både man och kvinna, gav han en kaka bröd, ett stycke kött och en druvkaka.

Ja hän jakoi kaikille israelilaisille, sekä miehille että naisille, kullekin leipäkakun, kappaleen lihaa ja rypälekakun.

4 Och han förordnade vissa leviter till att göra tjänst inför HERRENS ark, för att de skulle prisa, tacka och lova HERREN, Israels Gud:

Ja hän asetti Herran arkin eteen leeviläisiä palvelemaan ja kunnioittamaan, kiittämään ja ylistämään Herraa, Israelin Jumalaa:

5 Asaf såsom anförare, näst efter honom Sakarja, och vidare Jegiel, Semiramot, Jehiel, Mattitja, Eliab, Benaja, Obed-Edom och Jegiel med psaltare och harpor; och Asaf skulle slå cymbaler.

Aasafin johtajaksi, toiseksi Sakarjan, sitten Jegielin, Semiramotin, Jehielin, Mattitjan, Eliabin, Benajan, Oobed-Edomin ja Jegielin soittamaan harpuilla ja kanteleilla, Aasafin helistäessä kymbaaleja

6 Men prästerna Benaja och Jahasiel skulle beständigt stå med sina trumpeter framför Guds förbundsark.

ja pappien, Benajan ja Jahasielin, soittaessa yhtämittaa torvia Jumalan liitonarkin edessä.

7 På den dagen var det som David först fastställde den ordningen att man genom Asaf och hans bröder skulle tacka HERREN på detta sätt:

Silloin, sinä päivänä, ensi kerran Daavid asetti Aasafin ja hänen veljensä kiittämään Herraa näin:

8 "Tacken HERREN, åkallen hans namn, gören hans gärningar kunniga bland folken.

"Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.

9 Sjungen till hans ära, lovsägen honom, talen om alla hans under.

Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.

10 Berömmen eder av hans heliga namn; glädje sig av hjärtat de som söka HERREN.

Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.

11 Frågen efter HERREN och hans makt, söken hans ansikte beständigt.

Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.

12 Tänken på de underbara verk som han har gjort, på hans under och hans muns domar,

Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,

13 I Israels, hans tjänares, säd, I Jakobs barn, hans utvalda.

te Israelin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.

14 Han är HERREN, vår Gud; över hela jorden gå hans domar.

Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.

15 Tänken evinnerligen på hans förbund, intill tusen släkten på vad han har stadgat,

Muistakaa hänen liittonsa iankaikkisesti, hamaan tuhansiin polviin, sana, jonka hän on säätänyt,

16 på det förbund han slöt med Abraham och på hans ed till Isak.

liitto, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja hänen lisakille vannomansa vala.

17 Han fastställde det för Jakob till en stadga, för Israel till ett evigt förbund;

Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.

18 han sade: 'Åt dig vill jag giva Kanaans land, det skall bliva eder arvedels lott.'

Hän sanoi: 'Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne'.

19 Då voren I ännu en liten hop, I voren ringa och främlingar därinne.

Teitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja te olitte muukalaisia siellä.

20 Och de vandrade åstad ifrån folk till folk ifrån ett rike bort till ett annat.

Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.

21 Han tillstadde ingen att göra dem skada, han straffade konungar för deras skull:

Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:

22 'Kommen icke vid mina smorda, och gören ej mina profeter något ont.'

'Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni'.

23 Sjungen till HERRENS ära, alla länder, båden glädje var dag, förkunnen hans frälsning.

Veisatkaa Herralle, kaikki maa, julistakaa päivästä päivään hänen pelastustekojansa.

24 Förtäljen bland hedningarna hans ära, bland alla folk hans under.

Ilmoittakaa pakanain seassa hänen kunniaansa, hänen ihmeitänsä kaikkien kansojen seassa.

25 Ty stor är HERREN och högt lovad, och fruktansvärd är han mer än alla gudar.

Sillä Herra on suuri ja sangen ylistettävä, hän on peljättävä yli kaikkien jumalain.

26 Ty folkens alla gudar äro avgudar, men HERREN är den som har gjort himmelen.

Sillä kaikki kansojen jumalat ovat epäjumalia, mutta Herra on tehnyt taivaat.

27 Majestät och härlighet äro inför hans ansikte, makt och fröjd i hans boning.

Kirkkaus ja kunnia on hänen kasvojensa edessä, väkevyys ja riemu hänen asuinsijassaan.

28 Given åt HERREN, I folkens släkter, given åt HERREN ära och makt;

Antakaa Herralle, te kansojen sukukunnat, antakaa Herralle kunnia ja väkevyys.

29 given åt HERREN hans namns ära, bären fram skänker och kommen inför hans ansikte, tillbedjen HERREN i helig skrud.

Antakaa Herralle hänen nimensä kunnia, tuokaa lahjoja ja tulkaa hänen kasvojensa eteen, kumartakaa Herraa pyhässä kaunistuksessa.

30 Bäven för hans ansikte, alla länder; se, jordkretsen står fast och vacklar icke.

Vaviskaa hänen kasvojensa edessä, kaikki maa. Maan piiri pysyy lujana, se ei horju.

31 Himmelen vare glad, och jorden fröjde sig, och bland hedningarna säge man: 'HERREN är nu konung!'

Iloitkoot taivaat, ja riemuitkoon maa; ja sanottakoon pakanain seassa: 'Herra on kuningas!'

32 Havet bruse och allt vad däri är, marken glädje sig och allt som är därpå;

Pauhatkoon meri ja kaikki, mitä siinä on; ihastukoot kedot ja kaikki, mitä niissä on,

33 ja, då juble skogens träd inför HERREN, ty han kommer för att döma jorden.

riemuitkoot silloin metsän puut Herran edessä, sillä hän tulee tuomitsemaan maata.

34 Tacken HERREN, ty han är god, ty hans nåd varar evinnerligen,

Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

35 och sägen: 'Fräls oss, du vår frälsnings Gud, församla oss och rädda oss från hedningarna, så att vi få prisa ditt heliga namn och berömma oss av ditt lov.'

Ja sanokaa: 'Pelasta meidät, sinä pelastuksemme Jumala, kokoa ja vapahda meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskaisimme sinun ylistyksestäsi'.

36 Lovad vare HERREN, Israels Gud, från evighet till evighet!" Och allt folket sade: "Amen", och lovade HERREN.

Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen." Ja kaikki kansa sanoi: "Amen", ja ylisti Herraa.

37 Och han gav där, inför HERRENS förbundsark, åt Asaf och hans bröder uppdraget att beständigt göra tjänst inför arken, var dag med de för den dagen bestämda sysslorna.

Ja hän asetti Aasafin ja hänen veljensä sinne Herran liitonarkin eteen tekemään vakituista palvelusta arkin edessä, kunakin päivänä sen päivän palveluksen,

38 Men Obed-Edom och deras bröder voro sextioåtta; och Obed-Edom, Jedituns son, och Hosa gjorde han till dörrvaktare.

mutta Oobed-Edomin ja heidän veljensä, yhteensä kuusikymmentä kahdeksan, nimittäin Oobed-Edomin, Jeditunin pojan, ja Hoosan, ovenvartijoiksi.

39 Och prästen Sadok och hans bröder, prästerna, anställde han inför HERRENS tabernakel, på offerhöjden i Gibeon,

Ja pappi Saadokin ja hänen veljensä, papit, hän asetti Herran asumuksen eteen, uhrikukkulalle, joka on Gibeonissa,

40 för att de beständigt skulle offra åt HERREN brännoffer på brännoffersaltaret, morgon och afton, och göra allt vad som var föreskrivet i HERRENS lag, den som han hade givit åt Israel;

uhraamaan polttouhreja Herralle polttouhrialttarilla, aina aamuin ja illoin, kaikki niinkuin on kirjoitettuna Herran laissa, jonka hän on antanut Israelille.

41 och jämte dem Heman och Jedutun och de övriga namngivna utvalda, på det att de skulle tacka HERREN, därför att hans nåd varar evinnerligen.

Ja heidän kanssaan olivat Heeman ja Jedutun ynnä muut valitut, nimeltä mainitut, kiittämässä Herraa siitä, että hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

42 Och hos dessa, nämligen Heman och Jedutun, förvarades trumpeter och cymbaler åt dem som skulle spela, så ock andra instrumenter som hörde till gudstjänsten. Och Jedutuns söner gjorde han till dörrvaktare.

Näiden, Heemanin ja Jedutunin, hallussa oli torvet ja kymbaalit soittajia varten ynnä muut soittimet Jumalan virttä varten. Ja Jedutunin pojat vartioivat ovia.

43 Sedan gick allt folket hem, var och en till sitt; men David vände om för att hälsa sitt husfolk.

Sitten kaikki kansa lähti kukin kotiinsa, ja Daavid kääntyi takaisin tervehtimään perhettänsä.