Psaltaren 97
1 HERREN är nu konung! Därför fröjde sig jorden; havsländerna glädje sig, så många som de äro.
Herra on kuningas, siitä maa iloitkaan: olkoon saaret riemuiset, niin monta kuin heitä on.
2 Moln och töcken omgiva honom, rättfärdighet och rätt äro hans trons fäste.
Pilvet ja pimeys ovat hänen ympärillänsä: vanhurskaus ja tuomio ovat hänen istuimensa vahvistus.
3 Eld går framför honom och förbränner hans ovänner runt omkring.
Tuli käy hänen edellänsä ja polttaa ympärillä hänen vihollisensa.
4 Hans ljungeldar lysa upp jordens krets; jorden ser det och bävar.
Hänen leimauksensa välkkyvät maan piirin päällä: maa näkee sen ja vapisee.
5 Bergen smälta såsom vax för HERREN, för hela jordens Herre.
Vuoret sulavat niinkuin vedenvaha Herran edessä, koko maailman Herran edessä.
6 Himlarna förkunna hans rättfärdighet, och alla folk se hans ära.
Taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, ja kaikki kansat näkevät hänen kunniansa.
7 Alla de skola komma på skam, som dyrka beläten, de som berömma sig av avgudar. Alla gudar skola tillbedja honom.
Hävetkäät kaikki, jotka kuvia palvelevat, ja kerskaavat epäjumalista: kumartakaat häntä kaikki enkelit.
8 Sion hör det och gläder sig, och Juda döttrar fröjda sig för dina domars skull, HERRE.
Zion kuulee sen ja iloitsee, ja Juudan tyttäret ovat riemuissansa, Herra, sinun hallituksestas.
9 Ty du, HERRE, är den Högste över hela jorden; du är högt upphöjd över alla gudar.
Sillä sinä, Herra, olet Korkein kaikissa maakunnissa: sinä olet sangen suuresti korotettu kaikkein jumalain ylitse.
10 I som älsken HERREN, haten det onda. Han bevarar sina frommas själar, ur de ogudaktigas hand räddar han dem.
Te kuin Herraa rakastatte, vihatkaat pahaa! hän kätkee pyhäinsä sielut: jumalattomain käsistä hän heitä pelastaa.
11 Ljus är utsått för den rättfärdige och glädje för de rättsinniga.
Vanhurskaalle koittaa valkeus, ja ilo hurskaille sydämille,
12 Glädjens, I rättfärdige, i HERREN, och prisen hans heliga namn.
Vanhurskaat iloitkaat Herrassa, kiittäkäät hänen pyhyytensä muistoksi.
