Psaltaren 41

1 För sångmästaren; en psalm av David.

Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Autuas se, joka vaivaista holhoo! Hänet Herra pelastaa pahana päivänä.

2 Säll är den som låter sig vårda om den arme; honom skall HERREN hjälpa på olyckans dag.

Herra varjelee häntä ja pitää hänet hengissä, ja maassa ylistetään hänen onneansa, etkä sinä anna häntä alttiiksi hänen vihollistensa raivolle.

3 HERREN skall bevara honom och behålla honom vid liv, han skall prisas säll i landet. Icke skall du överlämna honom åt hans fienders vilja!

Herra tukee häntä tautivuoteessa; hänen sairasvuoteensa sinä peräti muutat.

4 HERREN skall på sjukbädden stå honom bi; vid hans krankhet förvandlar du alldeles hans läger.

Minä sanoin: "Herra, ole minulle armollinen, paranna minun sieluni, sillä minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan".

5 Så säger jag då: HERRE; var du mig nådig; hela du min själ, ty jag har syndat mot dig.

Minun viholliseni puhuvat minusta pahaa: "Milloinka hän kuolee ja hänen nimensä katoaa?"

6 Mina fiender tala vad ont är mot mig: »När skall han dö och hans namn förgås?»

Ja jos joku tulee minua katsomaan, puhuu hän petosta; hänen sydämensä kerää häijyyttä itseensä, hän menee ulos kadulle ja purkaa sitä.

7 Kommer någon och besöker mig, så talar han falskhet; hans hjärta samlar åt honom vad ondskefullt är; sedan går han ut och talar därom.

Kaikki minun vihamieheni minusta keskenään kuiskuttelevat ja hankitsevat minulle pahaa:

8 De som hata mig tassla alla med varandra mot mig; de tänka ut mot mig det som är mig till skada.

"Jokin parantumaton paha on häneen tarttunut, ja siitä, missä hän makaa, hän ei enää nouse".

9 »Ohjälplig ofärd har drabbat honom, han som ligger där skall icke mer stå upp.»

Ystävänikin, johon minä luotin, joka minun leipääni söi, nostaa kantapäänsä minua vastaan.

10 Ja, också min vän, som jag litade på, han som åt mitt bröd, lyfter nu mot mig sin häl.

Mutta sinä, Herra, armahda minua ja auta minut ylös, pystyyn, niin minä sen heille maksan.

11 Men du, HERRE, var mig nådig och upprätta mig, så vill jag vedergälla dem.

Siitä minä tiedän sinun mielistyneen minuun, ettei minun viholliseni saa minusta riemuita.

12 Att du har behag till mig, det vet jag därav att min fiende icke får jubla över mig.

Minun nuhteettomuuteni tähden sinä minua tuet ja annat minun seisoa kasvojesi edessä ainiaan.

13 Ty mig uppehåller du, för min ostrafflighets skull, och låter mig stå inför ditt ansikte evinnerligen. Lovad vare HERREN, Israels Gud, från evighet till evighet! Amen, Amen.

Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen. Amen.