Psaltaren 119
1 Saliga äro de vilkas väg är ostrafflig, de som vandra efter HERRENS lag.
Autuaat ne, joiden tie on nuhteeton, jotka Herran laissa vaeltavat!
2 Saliga äro de som taga hans vittnesbörd i akt, de som av allt hjärta söka honom,
Autuaat ne, jotka ottavat vaarin hänen todistuksistaan, jotka etsivät häntä kaikesta sydämestänsä,
3 de som icke göra vad orätt är, utan vandra på hans vägar.
jotka eivät vääryyttä tee, vaan vaeltavat hänen teillään!
4 Du har givit befallningar, för att de skola hållas med all flit.
Sinä olet asetuksesi säätänyt, että niitä tarkasti noudatettaisiin.
5 O att mina vägar vore rätta, så att jag hölle dina stadgar!
Oi, jospa minun vaellukseni olisi vakaa, niin että noudattaisin sinun käskyjäsi!
6 Då skulle jag icke komma på skam, när jag skådade på alla dina bud.
Silloin minä en joudu häpeään, kun katselen kaikkia sinun käskyjäsi.
7 Jag vill tacka dig av uppriktigt hjärta, när jag får lära din rättfärdighets rätter.
Minä kiitän sinua vilpittömällä sydämellä, kun opin sinun vanhurskautesi oikeudet.
8 Dina stadgar vill jag hålla; övergiv mig icke så helt och hållet.
Minä noudatan sinun käskyjäsi, älä minua peräti hylkää.
9 Huru skall en yngling bevara sin väg obesmittad? När han håller sig efter ditt ord.
Kuinka voi nuorukainen pitää tiensä puhtaana? Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi.
10 Jag söker dig av allt mitt hjärta; låt mig icke fara vilse från dina bud.
Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni, älä salli minun eksyä pois sinun käskyistäsi.
11 Jag gömmer ditt tal i mitt hjärta, för att jag icke skall synda mot dig.
Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan.
12 Lovad vare du, HERRE! Lär mig dina stadgar.
Kiitetty ole sinä, Herra, opeta minulle käskysi.
13 Med mina läppar förtäljer jag alla din muns rätter.
Huulillani minä julistan kaikki sinun suusi oikeudet.
14 Jag fröjdar mig över dina vittnesbörds väg såsom över alla skatter.
Minä iloitsen sinun todistustesi tiestä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
15 Jag vill begrunda dina befallningar och skåda på dina stigar.
Minä tutkistelen sinun asetuksiasi ja katselen sinun polkujasi.
16 Jag har min lust i dina stadgar, jag förgäter icke ditt ord.
Minä iloitsen sinun käskyistäsi enkä sinun sanaasi unhota.
17 Gör väl mot din tjänare, så att jag får leva, då vill jag hålla ditt ord.
Tee palvelijallesi hyvin, että minä eläisin ja noudattaisin sinun sanaasi.
18 Öppna mina ögon, så att jag kan skåda undren i din lag.
Avaa minun silmäni näkemään sinun lakisi ihmeitä.
19 Jag är en främling på jorden; fördölj icke dina bud för mig.
Minä olen muukalainen maan päällä; älä salaa minulta käskyjäsi.
20 Min själ är sönderkrossad av ständig trängtan efter dina rätter.
Minun sieluni hiukeaa ikävöidessäni alati sinun oikeuksiasi.
21 Du näpser de fräcka, de förbannade, dem som fara vilse från dina bud.
Sinä nuhtelet julkeita, kirotuita, jotka poikkeavat pois sinun käskyistäsi.
22 Tag bort ifrån mig smälek och förakt, ty jag tager i akt dina vittnesbörd.
Poista minun päältäni häväistys ja ylenkatse, sillä minä otan sinun todistuksistasi vaarin.
23 Ja, furstar sitta och lägga råd mot mig, men din tjänare begrundar dina stadgar;
Ruhtinaatkin istuvat ja pitävät neuvoa minua vastaan, mutta palvelijasi tutkistelee sinun käskyjäsi.
24 ja, dina vittnesbörd äro min lust, de äro mina rådgivare.
Sinun todistuksesi ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
25 Min själ ligger nedtryckt i stoftet; behåll mig vid liv efter ditt ord.
Minun sieluni on vaipunut tomuun; virvoita minua sanasi jälkeen.
26 Jag förtäljde om mina vägar, och du svarade mig; lär mig dina stadgar.
Minä kerron vaellukseni, ja sinä vastaat minulle; opeta minulle käskysi.
27 Lär mig att förstå dina befallningars väg, så vill jag begrunda dina under.
Saata minut ymmärtämään asetustesi tie, niin minä tutkistelen sinun ihmeitäsi.
28 Min själ gråter av bedrövelse; upprätta mig efter ditt ord.
Minun sieluni itkee murheesta; vahvista minua sanasi jälkeen.
29 Låt lögnens väg vara fjärran ifrån mig, och förunna mig din undervisning.
Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle lakisi.
30 Jag har utvalt sanningens väg, dina rätter har jag ställt framför mig.
Minä olen valinnut totuuden tien, olen asettanut eteeni sinun oikeutesi.
31 Jag håller mig till dina vittnesbörd; HERRE, låt mig icke komma på skam.
Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra, älä anna minun joutua häpeään.
32 Jag vill löpa dina buds väg, ty du tröstar mitt hjärta.
Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, sillä sinä avarrat minun sydämeni.
33 Visa mig, HERRE, dina stadgars väg, så vill jag taga den i akt intill änden.
Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti.
34 Giv mig förstånd, så vill jag taga din lag i akt och hålla den av allt hjärta.
Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni.
35 Led mig på dina buds stig, ty till den har jag behag.
Anna minun vaeltaa sinun käskyjesi polkua, sillä sitä minä halajan.
36 Böj mitt hjärta till dina vittnesbörd, och låt det icke vika av till orätt vinning.
Anna minun sydämeni taipua sinun todistuksiisi, ei väärän voiton puoleen.
37 Vänd bort mina ögon, så att de icke se efter fåfänglighet; behåll mig vid liv på dina vägar.
Käännä silmäni pois turhuutta katselemasta, anna minun saada virvoitus sinun teilläsi.
38 Uppfyll på din tjänare ditt tal, ty det leder till din fruktan.
Anna palvelijallesi toteutua lupauksesi, joka on annettu sinua pelkääville.
39 Vänd bort ifrån mig den smälek som jag fruktar; ty dina rätter äro goda.
Poista minusta häväistys, jota pelkään, sillä sinun oikeutesi ovat hyvät.
40 Se, jag längtar efter dina befallningar; behåll mig vid liv genom din rättfärdighet.
Katso, minä ikävöitsen sinun asetuksiasi; virvoita minua vanhurskaudellasi.
41 Din nåd komme över mig, HERRE, din frälsning efter ditt tal;
Tulkoon minulle sinun armosi, Herra, sinun apusi, sinun lupauksesi jälkeen,
42 Så kan jag giva den svar, som smädar mig; ty jag förtröstar på ditt ord.
että minä voisin vastata herjaajalleni; sillä sinun sanaasi minä turvaan.
43 Ryck icke sanningens ord så helt och hållet bort ifrån min mun, ty jag hoppas på dina domar.
Älä ota peräti pois minun suustani totuuden sanaa, sillä sinun oikeuteesi minä panen toivoni.
44 Så vill jag hålla din lag beständigt, ja, alltid och evinnerligen.
Minä tahdon alati noudattaa sinun lakiasi, aina ja iankaikkisesti.
45 Låt mig gå fram på rymlig plats, ty jag begrundar dina befallningar.
Silloin minä vaellan avaralla paikalla; sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.
46 Jag vill tala om dina vittnesbörd inför konungar, och jag skall icke komma på skam.
Minä puhun sinun todistuksistasi kuningasten edessä, enkä häpeään joudu.
47 Jag vill hava min lust i dina bud, ty de äro mig kära;
Minä iloitsen sinun käskyistäsi, jotka ovat minulle rakkaat.
48 jag vill lyfta mina händer upp till dina bud, ty de äro mig kära, och jag vill begrunda dina stadgar.
Minä kohotan käteni sinun käskyjesi puoleen, jotka ovat minulle rakkaat, ja tutkistelen sinun säädöksiäsi.
49 Tänk på ordet till din tjänare, eftersom du har givit mig hopp.
Muista sana, jonka olet palvelijallesi puhunut, sillä sinä olet antanut minulle toivon.
50 Det är min tröst i mitt lidande att ditt tal behåller mig vid liv.
Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa.
51 De fräcka bespotta mig övermåttan; likväl viker jag icke ifrån din lag.
Julkeat pilkkaavat minua kovin, mutta sinun laistasi minä en poikkea.
52 Jag tänker på dina domar i forna tider, HERRE, och jag varder tröstar.
Herra, minä ajattelen sinun tuomioitasi, tuomioitasi hamasta ikiajoista asti, ja minä saan lohdutuksen.
53 Glödande harm griper mig för de ogudaktigas skull, därför att de övergiva din lag.
Minut valtaa palava vihastus jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.
54 Dina stadgar äro lovsånger för mig i det hus där jag dväljes.
Sinun käskysi ovat minun ylistysvirteni minun muukalaisuuteni majassa.
55 Jag tänker om natten på ditt namn, HERRE, och jag håller din lag.
Yöllä minä ajattelen sinun nimeäsi, Herra, ja minä noudatan sinun lakiasi.
56 Detta har blivit mig beskärt: att jag får taga dina befallningar i akt.
Tämä on minun osakseni suotu: että otan vaarin sinun asetuksistasi.
57 Min del är HERREN; jag har beslutit att hålla dina ord.
Herra on minun osani; minä olen päättänyt noudattaa sinun sanojasi.
58 Jag bönfaller inför dig av allt hjärta; var mig nådig efter ditt tal.
Minä etsin sinun mielisuosiotasi kaikesta sydämestäni; ole minulle armollinen lupauksesi mukaan.
59 Jag betänker mina vägar och vänder mina fötter till dina vittnesbörd.
Minä tutkin teitäni, ja käännän askeleeni sinun todistustesi puoleen.
60 Jag skyndar mig och dröjer icke att hålla dina bud.
Minä riennän viivyttelemättä noudattamaan sinun käskyjäsi.
61 De ogudaktigas snaror omgiva mig, men jag förgäter icke din lag.
Jumalattomain paulat piirittävät minua, mutta minä en unhota sinun lakiasi.
62 Mitt i natten står jag upp för att tacka dig för din rättfärdighets rätter.
Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista.
63 Jag sluter mig till alla dem som frukta dig och till dem som hålla dina befallningar.
Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka sinua pelkäävät ja noudattavat sinun asetuksiasi.
64 Jorden är full av din nåd, o HERRE; lär mig dina stadgar.
Maa on täynnä sinun laupeuttasi, Herra; opeta minulle käskysi.
65 Du gör din tjänare gott, HERRE, efter ditt ord.
Sinä osoitat palvelijallesi hyvyyttä sanasi jälkeen, Herra.
66 Lär mig gott förstånd och kunskap, ty jag tror på dina bud.
Opeta minulle hyvä ymmärrys ja tieto, sillä sinun käskyihisi minä panen uskallukseni.
67 Förrän jag fick lida, for jag vilse, men nu håller jag mig vid ditt tal.
Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin, mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi.
68 Du är god och gör vad gott är; lär mig dina stadgar.
Sinä olet hyvä, ja hyvin sinä teet; opeta minulle käskysi.
69 De fräcka hopspinna lögn mot mig, men jag vill av allt hjärta taga dina befallningar i akt.
Julkeat tahraavat minua valheillansa, mutta minä otan sinun asetuksistasi vaarin kaikesta sydämestäni.
70 Deras hjärtan äro okänsliga såsom fett, men jag har min lust i din lag.
Heidän sydämensä on turta kuin ihra, mutta minä iloitsen sinun laistasi.
71 Det var mig gott att jag vart tuktad, så att jag fick lära mig dina stadgar.
Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin: niin minä opin sinun käskysi.
72 Din muns lag är mig bättre än tusentals stycken guld och silver.
Sinun suusi laki on minulle kalliimpi kuin tuhannet kappaleet kultaa ja hopeata.
73 Dina händer hava gjort och berett mig; giv mig förstånd, så att jag kan lära dina bud.
Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet; anna minulle ymmärrys oppiakseni sinun käskysi.
74 De som frukta dig skola se mig och glädjas, ty jag hoppas på ditt ord.
Sinua pelkääväiset näkevät minut ja iloitsevat, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.
75 HERRE, jag vet att dina domar äro rättfärdiga, och att du har tuktat mig i trofasthet.
Herra, minä tiedän, että sinun tuomiosi ovat vanhurskaat, ja uskollisuudessasi sinä olet minut nöyryyttänyt.
76 Din nåd vare min tröst, såsom du har lovat din tjänare.
Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niinkuin sinä olet palvelijallesi luvannut.
77 Din barmhärtighet komme över mig, så att jag får leva; ty din lag är min lust.
Tulkoon minulle sinun laupeutesi, että minä eläisin; sillä sinun lakisi on minun iloni.
78 På skam komme de fräcka, ty de hava gjort mig orätt utan sak; men jag vill begrunda dina befallningar.
Joutukoot julkeat häpeään, sillä he sortavat minua syyttä; minä tutkistelen sinun asetuksiasi.
79 Till mig må de vända sig, som frukta dig, och de om känna dina vittnesbörd.
Kääntykööt minun puolelleni ne, jotka sinua pelkäävät ja jotka sinun todistuksesi tuntevat.
80 Mitt hjärta vare ostraffligt i dina stadgar, så att jag icke kommer på skam.
Pysyköön sydämeni vakaana sinun käskyissäsi, etten minä häpeään joutuisi.
81 Min själ trängtar efter din frälsning, jag hoppas på ditt ord.
Sinun apuasi minun sieluni ikävöitsee, sinun sanaasi minä panen toivoni.
82 Mina ögon trängta efter ditt tal, och jag säger: »När vill du trösta mig?»
Minun silmäni ikävöitsevät sinun sanaasi; minä kysyn: "Milloin lohdutat minua?"
83 Ty jag är såsom en vinlägel i rök, men jag förgäter icke dina stadgar.
Sillä minä olen kuin nahkaleili savussa, mutta sinun käskyjäsi minä en unhota.
84 Huru få äro icke din tjänares dagar! När vill du hålla dom över mina förföljare?
Kuinka harvat ovat palvelijasi päivät! Milloin sinä tuomitset minun vainoojani?
85 De fräcka gräva gropar för mig, de som icke leva efter din lag.
Julkeat kaivavat minulle kuoppia, ne, jotka eivät elä sinun lakisi mukaan.
86 Alla dina bud äro sanning; utan sak förföljer man mig; hjälp mig.
Kaikki sinun käskysi ovat todet; syyttä he minua vainoavat; auta minua.
87 De hava så när fördärvat mig på jorden, fastän jag icke har övergivit dina befallningar.
He ovat minut miltei tuhonneet tässä maassa, mutta minä en ole hyljännyt sinun asetuksiasi.
88 Behåll mig vid liv efter din nåd, så vill jag hålla din muns vittnesbörd.
Virvoita minua armosi jälkeen, niin minä noudatan sinun suusi todistuksia.
89 Evinnerligen, HERRE, står ditt ord fast i himmelen.
Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaissa.
90 Från släkte till släkte varar din trofasthet; du har grundat jorden, och den består.
Sinun uskollisuutesi kestää polvesta polveen, sinä perustit maan, ja se pysyy.
91 Till att utföra dina rätter består allt än i dag, ty allting måste tjäna dig.
Sinun järjestyksesi mukaan ne pysyvät vielä tänä päivänä, sillä ne kaikki ovat sinun palvelijoitasi.
92 Om din lag icke hade varit min lust, så hade jag förgåtts i mitt elände.
Ellei sinun lakisi olisi ollut minun iloni, olisin menehtynyt kurjuuteeni.
93 Aldrig skall jag förgäta dina befallningar, ty genom dem har du behållit mig vid liv.
En minä ikinä unhota sinun asetuksiasi, sillä niillä sinä minua virvoitat.
94 Jag är din, fräls mig; ty jag begrundar dina befallningar.
Sinun omasi minä olen, pelasta minut, sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.
95 På mig vakta de ogudaktiga för att förgöra mig; men jag aktar på dina vittnesbörd.
Jumalattomat väijyvät minua, tuhotakseen minut, mutta minä tarkkaan sinun todistuksiasi.
96 På all annan fullkomlighet har jag sett en ände, men ditt bud är omätligt i vidd.
Kaikella täydellisellä on rajansa-sen olen nähnyt-mutta sinun käskysi ovat ylen avarat.
97 Huru kär har jag icke din lag! Hela dagen begrundar jag den.
Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen.
98 Visare än mina fiender äro, göra mig dina bud, ty de tillhöra mig för evig tid.
Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti.
99 Jag är klokare än alla mina lärare, ty jag begrundar dina vittnesbörd.
Minä olen kaikkia opettajiani taitavampi, sillä minä tutkistelen sinun todistuksiasi.
100 Jag är förståndigare än de gamle, ty jag tager dina befallningar i akt.
Minä olen ymmärtäväisempi kuin vanhat, sillä minä otan vaarin sinun asetuksistasi.
101 Jag avhåller mina fötter ifrån alla onda vägar, för att jag må hålla ditt ord.
Minä pidätän jalkani kaikilta pahoilta teiltä, noudattaakseni sinun sanaasi.
102 Jag viker icke ifrån dina rätter, ty du undervisar mig.
Minä en poikkea sinun oikeuksistasi, sillä sinä neuvot minua.
103 Huru ljuvt för min tunga är icke ditt tal! Det är ljuvare än honung för min mun.
Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa makeammat minun suussani.
104 Av dina befallningar får jag förstånd; därför hatar jag alla lögnens vägar.
Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä.
105 Ditt ord är mina fötters lykta och ett ljus på min stig.
Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.
106 Jag har svurit och hållit det: att taga din rättfärdighets rätter i akt.
Minä olen vannonut ja tahdon sen täyttää: noudattaa sinun vanhurskautesi oikeuksia.
107 Jag är storligen plågad; HERRE, behåll mig vid liv efter ditt ord.
Minä olen kovin vaivattu; Herra, virvoita minua sanasi jälkeen.
108 Låt min muns frivilliga offer behaga dig, HERRE, och lär mig dina rätter.
Kelvatkoot sinulle, Herra, minun suuni vapaaehtoiset uhrit, ja opeta minulle oikeutesi.
109 Jag bär min själ alltid i min hand, men jag förgäter icke din lag.
Minun henkeni häälyy alati kämmenelläni, mutta sinun lakiasi minä en unhota.
110 De ogudaktiga lägga ut snaror för mig, men jag far icke vilse från dina befallningar.
Jumalattomat virittävät pauloja minun eteeni, mutta sinun asetuksistasi minä en eksy.
111 Jag har dina vittnesbörd till min eviga arvedel, ty de äro mitt hjärtas fröjd.
Sinun todistuksesi ovat minun ikuinen perintöosani, sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
112 Jag har böjt mitt hjärta till att göra efter dina stadgar, alltid och intill änden.
Minä olen taivuttanut sydämeni pitämään sinun käskysi, aina ja loppuun asti.
113 Jag hatar dem som halta på båda sidor, men din lag har jag kär.
Kaksimielisiä minä vihaan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.
114 Du är mitt beskärm och min sköld; jag hoppas på ditt ord.
Sinä olet minun suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä panen toivoni.
115 Viken bort ifrån mig, I onde; jag vill taga min Guds bud i akt.
Luopukaa minusta, te pahantekijät, minä tahdon ottaa Jumalani käskyistä vaarin.
116 Uppehåll mig efter ditt tal, så att jag får leva, och låt mig icke komma på skam med mitt hopp.
Tue minua lupauksesi jälkeen, että minä eläisin, äläkä anna minun joutua toivossani häpeään.
117 Stöd mig, så att jag varder frälst, så vill jag alltid se med lust på dina stadgar.
Vahvista minua, että minä pelastuisin, niin minä katselen alati sinun käskyjäsi.
118 Du aktar för intet alla som fara vilse från dina stadgar, ty förgäves är deras svek.
Sinä hylkäät kaikki, jotka sinun käskyistäsi eksyvät, sillä heidän kavaluutensa on turha.
119 Du förkastar såsom slagg alla ogudaktiga på jorden; därför har jag dina vittnesbörd kära.
Kaikki maan jumalattomat sinä heität pois niinkuin kuonan; sentähden minä rakastan sinun todistuksiasi.
120 Av fruktan för dig ryser mitt kött, och jag rädes för dina domar.
Sinun peljättävyytesi edessä minun ruumiini vapisee, ja minä pelkään sinun tuomioitasi.
121 Jag övar rätt och rättfärdighet; du skall icke överlämna mig åt mina förtryckare.
Minä teen oikeuden ja vanhurskauden, älä jätä minua sortajaini käsiin.
122 Tag dig an din tjänares sak, och låt det gå honom väl; låt icke de fräcka förtrycka mig.
Ole palvelijasi puolusmies hänen parhaaksensa, älä salli julkeain minua sortaa.
123 Mina ögon trängta efter din frälsning och efter din rättfärdighets tal.
Minun silmäni hiueten halajavat sinun apuasi ja sinun vanhurskaita lupauksiasi.
124 Gör med din tjänare efter din nåd, och lär mig dina stadgar.
Tee palvelijallesi armosi jälkeen ja opeta minulle käskysi.
125 Jag är din tjänare; giv mig förstånd, så att jag kan känna dina vittnesbörd.
Minä olen sinun palvelijasi, anna minulle ymmärrys, että minä sinun todistuksesi tuntisin.
126 Det är tid för HERREN att handla, ty de hava gjort din lag om intet.
On aika Herran tehdä tekonsa: he ovat rikkoneet sinun lakisi.
127 Därför har jag dina bud kära mer än guld, jag, mer än fint guld.
Sentähden minä rakastan sinun käskyjäsi enemmän kuin kultaa, enemmän kuin puhtainta kultaa.
128 Därför håller jag alla dina befallningar i allo för rätta, men alla lögnens vägar hatar jag.
Sentähden minä vaellan kaikessa suoraan, kaikkien sinun asetuksiesi mukaan; kaikkia valheen teitä minä vihaan.
129 Underbara äro dina vittnesbörd, därför tager min själ dem i akt.
Ihmeelliset ovat sinun todistuksesi, sentähden minun sieluni ottaa niistä vaarin.
130 När dina ord upplåtas, giva de ljus och skänka förstånd åt de enfaldiga.
Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.
131 Jag spärrar upp min mun och flämtar, ty jag längtar ivrigt efter dina bud.
Minä avaan suuni ja huohotan, sillä minä halajan sinun käskyjäsi.
132 Vänd dig till mig och var mig nådig, såsom rätt är mot dem som hava ditt namn kärt.
Käänny minun puoleeni, ole minulle armollinen, niinkuin on oikein niitä kohtaan, jotka sinun nimeäsi rakastavat.
133 Gör mina steg fasta genom ditt tal, och låt ingen orätt varda mig övermäktig.
Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden minua hallita.
134 Förlossa mig från människors förtryck, så vill jag hålla dina befallningar.
Päästä minut ihmisten sorrosta, niin minä noudatan sinun asetuksiasi.
135 Låt ditt ansikte lysa över din tjänare, och lär mig dina stadgar.
Kirkasta kasvosi palvelijallesi ja opeta minulle käskysi.
136 Vattenbäckar rinna ned från mina ögon, därför att man icke håller din lag.
Minun silmistäni vuotavat kyynelvirrat, kun sinun lakiasi ei noudateta.
137 HERRE, du är rättfärdig, och dina domar äro rättvisa.
Sinä olet vanhurskas, Herra, ja sinun tuomiosi ovat oikeat.
138 Du har påbjudit dina vittnesbörd i rättfärdighet och i stor trofasthet.
Sinä olet säätänyt todistuksesi vanhurskaudessa ja suuressa uskollisuudessa.
139 Jag förtäres av nitälskan, därför att mina ovänner förgäta dina ord.
Minun kiivauteni kuluttaa minut, sillä minun vihamieheni unhottavat sinun sanasi.
140 Ditt tal är väl luttrat, och din tjänare har det kärt.
Sinun sanasi on hyvin koeteltu, ja sinun palvelijasi rakastaa sitä.
141 Jag är ringa och föraktad, men jag förgäter icke dina befallningar.
Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta minä en unhota sinun asetuksiasi.
142 Din rättfärdighet är en evig rättfärdighet, och din lag är sanning.
Sinun vanhurskautesi on iankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakisi on totuus.
143 Nöd och trångmål hava träffat mig, men dina bud äro min lust.
Hätä ja ahdistus ovat minut saavuttaneet, mutta sinun käskysi ovat minun iloni.
144 Dina vittnesbörd äro rättfärdiga evinnerligen; giv mig förstånd, så att jag får leva.
Sinun todistuksesi ovat iankaikkisesti vanhurskaat; anna minulle ymmärrys, että minä eläisin.
145 Jag ropar av allt hjärta, svara mig, HERRE; jag vill taga dina stadgar i akt.
Kaikesta sydämestäni minä huudan; vastaa minulle, Herra. Minä tahdon ottaa sinun käskyistäsi vaarin.
146 Jag ropar till dig, fräls mig, så vill jag hålla dina vittnesbörd.
Minä huudan sinua, pelasta minut, niin minä noudatan sinun todistuksiasi.
147 Jag kommer tidigt i morgongryningen och ropar; jag hoppas på dina ord.
Jo ennen aamun valkenemista minä huudan, sinun sanoihisi minä panen toivoni.
148 Mina ögon hasta före nattens väkter till att begrunda ditt tal.
Jo ennen yön vartiohetkiä minun silmäni tutkistelevat sinun puhettasi.
149 Hör min röst efter din nåd; HERRE, behåll mig vid liv efter dina rätter.
Kuule minun ääneni armosi jälkeen; Herra, virvoita minua oikeutesi mukaan.
150 Nära äro de som jaga efter skändlighet, de som äro långt ifrån din lag.
Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi.
151 Nära är ock du, HERRE, och alla dina bud äro sanning.
Lähellä olet sinä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat todet.
152 Längesedan vet jag genom dina vittnesbörd att du har stadgat dem för evig tid.
Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi.
153 Se till mitt lidande och rädda mig, ty jag förgäter icke din lag.
Katso minun kurjuuttani ja pelasta minut, sillä minä en unhota sinun lakiasi.
154 Utför min sak och förlossa mig; behåll mig vid liv efter ditt tal.
Aja minun asiani ja lunasta minut, virvoita minua lupauksesi jälkeen.
155 Frälsning är långt borta från de ogudaktiga, ty de fråga icke efter dina stadgar.
Kaukana on pelastus jumalattomista, sillä he eivät kysy sinun käskyjäsi.
156 HERRE, din barmhärtighet är stor; behåll mig vid liv efter dina rätter.
Herra, sinun armahtavaisuutesi on suuri, virvoita minua oikeutesi mukaan.
157 Mina förföljare och ovänner äro många, men jag viker icke ifrån dina vittnesbörd.
Monta on minulla vainoojaa ja vihamiestä, mutta sinun todistuksistasi minä en poikkea.
158 När jag ser de trolösa, känner jag leda vid dem, därför att de icke hålla sig vid ditt tal.
Minä näen uskottomat, ja minua iljettää, sillä he eivät noudata sinun sanaasi.
159 Se därtill att jag har dina befallningar kära; HERRE, behåll mig vid liv efter din nåd.
Huomaa, että minä rakastan sinun asetuksiasi. Herra, virvoita minua armosi jälkeen.
160 Summan av ditt ord är sanning, och alla din rättfärdighets rätter vara evinnerligen.
Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti.
161 Furstar förfölja mig utan sak, men mitt hjärta fruktar för dina ord.
Ruhtinaat vainoavat minua syyttä, mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojasi.
162 Jag fröjdar mig över ditt tal såsom den som vinner stort byte.
Minä riemuitsen sinun puheestasi, niinkuin suuren saaliin saanut.
163 Jag hatar lögnen, den skall vara mig en styggelse; men din lag har jag kär.
Valhetta minä vihaan ja inhoan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.
164 Jag lovar dig sju gånger om dagen för din rättfärdighets rätter.
Seitsemästi päivässä minä ylistän sinua sinun vanhurskautesi oikeuksien tähden.
165 Stor frid äga de som hava din lag kär, och intet finnes, som bringar dem på fall.
Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule.
166 Jag väntar efter din frälsning, HERRE, och jag gör efter dina bud.
Minä odotan sinulta pelastusta, Herra, ja täytän sinun käskysi.
167 Min själ håller dina vittnesbörd, och jag har dem storligen kära.
Minun sieluni noudattaa sinun todistuksiasi, ja suuresti minä niitä rakastan.
168 Jag håller dina befallningar och vittnesbörd, ty du känner alla mina vägar.
Minä noudatan sinun asetuksiasi ja sinun todistuksiasi, sillä kaikki minun tieni ovat sinun edessäsi.
169 HERRE, mitt rop komme inför ditt ansikte; giv mig förstånd efter ditt ord.
Herra, suo minun valitukseni tulla sinun kasvojesi eteen, anna minulle ymmärrys sanasi jälkeen.
170 Min bön komme inför ditt ansikte; rädda mig efter ditt tal.
Tulkoon minun anomiseni sinun kasvojesi eteen, pelasta minut lupauksesi mukaan.
171 Mina läppar må flöda över av lov, ty du lär mig dina stadgar.
Vuodattakoot minun huuleni ylistystä, sillä sinä opetat minulle käskysi.
172 Min tunga sjunge om ditt ord, ty alla dina bud äro rättfärdiga.
Minun kieleni veisatkoon sinun lupauksistasi, sillä kaikki sinun käskysi ovat vanhurskaat.
173 Din hand vare mig till hjälp, ty jag har utvalt dina befallningar.
Sinun kätesi olkoon minun apuni, sillä minä olen valinnut sinun asetuksesi.
174 Jag längtar efter din frälsning, HERRE, och din lag är min lust.
Minä ikävöitsen pelastusta sinulta, Herra, ja sinun lakisi on minun iloni.
175 Låt min själ leva, så skall hon lova dig; och låt dina rätter hjälpa mig.
Saakoon minun sieluni elää ja ylistää sinua, ja sinun oikeutesi minua auttakoot.
176 Om jag far vilse, så uppsök din tjänare såsom ett förlorat får, ty jag förgäter icke dina bud. Alfabetisk psalm; se Poesi i Ordförkl. Se Själ i Ordförkl.
Minä olen eksyksissä kuin kadonnut lammas; etsi palvelijaasi, sillä minä en unhota sinun käskyjäsi.
