Ordspråksboken 21
1 Konungars hjärtan äro i HERRENS hand såsom vattenbäckar: han leder dem varthelst han vill.
Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo.
2 Var man tycker sin väg vara den rätta, men HERREN är den som prövar hjärtan.
Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.
3 Att öva rättfärdighet och rätt, det är mer värt för HERREN än offer.
Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri.
4 Stolta ögon och högmodigt hjärta -- de ogudaktigas lykta är dem till synd.
Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti.
5 Den idoges omtanke leder allenast till vinning, men all fikenhet allenast till förlust.
Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi.
6 De skatter som förvärvas genom falsk tunga, de äro en försvinnande dunst och hasta till döden.
Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät.
7 De ogudaktigas övervåld bortrycker dem själva, eftersom de icke vilja göra vad rätt är.
Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on.
8 En oärlig mans väg är idel vrånghet, men en rättskaffens man handla redligt
Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia.
9 Bättre är att bo i en vrå på taket än att hava hela huset gemensamt med en trätgirig kvinna.
Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
10 Den ogudaktiges själ har lust till det onda; hans nästa finner ingen barmhärtighet hos honom.
Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään.
11 Straffar man bespottaren, så bliver den fåkunnige vis: och undervisar man den vise, så inhämtar han kunskap.
Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin.
12 Den Rättfärdige giver akt på den ogudaktiges hus, han störtar de ogudaktiga i olycka.
vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen.
13 Den som tillsluter sitt öra för den armes rop, han skall själv ropa utan att få svar.
Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman.
14 En hemlig gåva stillar vrede och en skänk i lönndom våldsammaste förbittring.
Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun.
15 Det är den rättfärdiges glädje att rätt skipa, men det är ogärningsmännens skräck.
Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko.
16 Den människa som far vilse ifrån förståndets väg, hon hamnar i skuggornas krets.
Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa.
17 Den som älskar glada dagar varder fattig; den som älskar vin och olja bliver icke rik.
Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi.
18 Den ogudaktige varder given såsom lösepenning för den rättfärdige, och den trolöse sättes i de redligas ställe.
Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä.
19 Bättre är att bo i ett öde land än med en trätgirig och besvärlig kvinna.
Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa.
20 Dyrbara skatter och salvor har den vise i sin boning, men en dåraktig människa förslösar sitt gods.
Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa.
21 Den som far efter rättfärdighet och godhet, han finner liv, rättfärdighet och ära.
Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
22 En vis man kan storma en stad full av hjältar och bryta ned det fäste som var dess förtröstan.
Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden.
23 Den som bevarar sin mun och sin tunga han bevarar sitt liv för nöd.
Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta.
24 Bespottare må den kallas, som är fräck och övermodig, den som far fram med fräck förmätenhet.
Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää.
25 Den lates begärelse för honom till döden, i det att hans händer icke vilja arbeta.
Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä:
26 Den snikne är alltid full av snikenhet; men den rättfärdige giver och spar icke.
Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä.
27 De ogudaktigas offer är en styggelse; mycket mer, när det frambäres i skändligt uppsåt.
Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.
28 Ett lögnaktigt vittne skall förgås; men en man som hör på får allt framgent tala.
Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua.
29 En ogudaktig man uppträder fräckt; men den redlige vandrar sina vägar ståndaktigt.
Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä.
30 Ingen vishet, intet förstånd, intet råd förmår något mot HERREN.
Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan.
31 Hästar rustas ut för stridens dag, men från HERREN är det som segern kommer.
Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta.
