Job 36
1 Vidare sade Elihu:
Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:
2 Bida ännu litet, så att jag får giva dig besked, ty ännu något har jag att säga till Guds försvar.
"Maltahan vähän, niin julistan sinulle, sillä vielä on minulla Jumalan puolesta puhuttavaa.
3 Min insikt vill jag hämta vida ifrån, och åt min skapare vill jag skaffa rätt.
Minä noudan tietoni kaukaa ja osoitan Luojani oikeuden;
4 Ja, förvisso skola mina ord icke vara lögn; en man med fullgod insikt har du framför dig.
sillä totisesti, sanani eivät ole valhetta-mies, jolla on täydellinen tieto, on edessäsi.
5 Se, Gud är väldig, men han försmår dock ingen, han som är så väldig i sitt förstånds kraft.
Katso, Jumala on voimallinen, mutta ei halveksu ketään; väkevä on hänen ymmärryksensä voima.
6 Den ogudaktige låter han ej bliva vid liv, men åt de arma skaffar han rätt.
Hän ei pidä jumalatonta elossa, vaan hankkii kurjille oikeuden.
7 Han tager ej sina ögon från de rättfärdiga; de få trona i konungars krets, för alltid låter han dem sitta där i höghet.
Hän ei käännä silmiänsä pois hurskaista, vaan antaa heidän istua kuningasten kanssa valtaistuimella ikuisesti; he kohoavat korkealle.
8 Och om de läggas bundna i kedjor och fångas i eländets snaror,
Ja jos niinkin käy, että heidät kytketään kahleisiin, sidotaan kurjuuden köysillä,
9 så vill han därmed visa dem vad de hava gjort, och vilka överträdelser de hava begått i sitt högmod;
niin hän sillä ilmaisee heille, mitä he ovat tehneet ja mitä rikkoneet pöyhkeilemisellään,
10 han vill då öppna deras öra för tuktan och mana dem att vända om ifrån fördärvet.
avaa heidän korvansa nuhtelulle ja käskee heitä kääntymään pois vääryydestä.
11 Om de då höra på honom och underkasta sig, så få de framleva sina dagar i lycka och sina år i ljuvlig ro.
Jos he kuulevat ja alistuvat, niin saavat viettää päivänsä onnessa ja ikävuotensa ihanasti.
12 Men höra de honom ej, så förgås de genom vapen och omkomma, när de minst tänka det.
Mutta jos eivät kuule, niin he syöksyvät surman peitsiin ja menehtyvät ymmärtämättömyyteensä.
13 Ja, de som med gudlöst hjärta hängiva sig åt vrede och icke anropa honom, när han lägger dem i band,
Mutta jumalattomat pitävät vihaa, he eivät apua huuda, kun hän on heidät vanginnut.
14 deras själ skall i deras ungdom ryckas bort av döden, och deras liv skall dela tempelbolares lott.
Heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, heidän elämänsä loppuu niinkuin haureellisten pyhäkköpoikain.
15 Genom lidandet vill han rädda den lidande, och genom betrycket vill han öppna hans öra.
Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta ja avaa hänen korvansa ahdistuksella.
16 Så sökte han ock draga dig ur nödens gap, ut på en rymlig plats, där intet trångmål rådde; och ditt bord skulle bliva fullsatt med feta rätter.
Sinutkin houkutteli ahdingosta pois avara tila, jossa ei ahtautta ollut, ja lihavuudesta notkuvan ruokapöydän rauha.
17 Men nu bär du till fullo ogudaktighetens dom; ja, dom och rättvisa hålla dig nu fast.
Ja niin kohtasi sinua kukkuramäärin jumalattoman tuomio; tuomio ja oikeus on käynyt sinuun kiinni.
18 Ty vrede borde ej få uppegga dig under din tuktans tid, och huru svårt du än har måst plikta, borde du ej därav ledas vilse.
Älköön kärsimyksen polte houkutelko sinua pilkkaamaan, älköönkä lunastusmaksun suuruus viekö sinua harhaan.
19 Huru kan han lära dig bedja, om icke genom nöd och genom allt som nu har prövat din kraft?
Voiko huutosi auttaa ahdingosta tahi kaikki voimasi ponnistukset?
20 Du må ej längta så ivrigt efter natten, den natt då folken skola ryckas bort ifrån sin plats.
Älä halaja yötä, joka siirtää kansat sijoiltansa.
21 Tag dig till vara, så att du ej vänder dig till vad fördärvligt är; sådant behagar dig ju mer än att lida.
Varo, ettet käänny vääryyteen, sillä se on sinulle mieluisampi kuin kärsimys.
22 Se, Gud är upphöjd genom sin kraft. Var finnes någon mästare som är honom lik?
Katso, Jumala on korkea, valliten voimassansa; kuka on hänen kaltaisensa opettaja?
23 Vem har föreskrivit honom hans väg, och vem kan säga: »Du gör vad orätt är?»
Kuka määrää hänen tiensä, ja kuka sanoo: 'Sinä teit väärin'?
24 Tänk då på att upphöja hans gärningar, dem vilka människorna besjunga
Muista sinäkin ylistää hänen töitänsä, joiden kiitosta ihmiset veisaavat;
25 och som de alla skåda med lust, de dödliga, om de än blott skönja dem i fjärran.
kaikki ihmiset ihailevat niitä, kuolevaiset katselevat niitä kaukaa.
26 Ja, Gud är för hög för vårt förstånd, hans år äro flera än någon kan utrannsaka.
Katso, Jumala on suuri, emme häntä käsitä, hänen vuottensa luku on ilman määrää.
27 Se, vattnets droppar drager han uppåt, och de sila ned såsom regn, där hans dimma går fram;
Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat virtanaan sadetta,
28 skyarna gjuta dem ut såsom en ström, låta dem drypa ned över talrika människor.
jota pilvet vuodattavat, valuttavat ihmisjoukkojen päälle.
29 Ja, kan någon fatta molnens utbredning, braket som utgår från hans hydda?
Kuka ymmärtää pilvien leviämiset, kuka hänen majansa jyrinän?
30 Se, sitt ljungeldsljus breder han ut över molnen, och själva havsgrunden höljer han in däri.
Katso, hän levittää niiden päälle leimauksensa ja peittää meren pohjat.
31 Ty så utför han sina domar över folken; så bereder han ock näring i rikligt mått.
Sillä niin hän tuomitsee kansat, niin hän antaa runsaan ravinnon.
32 I ljungeldsljus höljer han sina händer och sänder det ut mot dem som begynna strid.
Hän peittää molemmat kätensä leimauksilla ja lähettää ne ahdistajan kimppuun.
33 Budskap om honom bär hans dunder; själva boskapen bebådar hans antåg.
Hänet ilmoittaa hänen jylinänsä, jopa karjakin hänen tulonsa."
