Sakaria 10

1 Så beder nu af Herranom serlaregn, så skall Herren göra moln, och gifva eder regn nog till all växt på markene.

Rukoilkaa Herralta sadetta kevätsateen aikana: Herra tekee ukkospilvet ja antaa heille sadekuurot, antaa kasvit joka miehen pellolle.

2 Ty afgudarna tala icke annat än vedermödo, och spåmännerna se icke annat än lögn, och tala icke annat än fåfånga drömmar, och deras tröstning är intet; derföre gå de ville såsom får, och äro försmäktade, efter der är ingen herde.

Sillä kotijumalat puhuvat tyhjiä, ja tietäjät näkevät petosnäkyjä, puhuvat valheunia, lohduttelevat turhilla. Sentähden he saavat lähteä matkaan kuin lammaslauma ja kärsivät vaivaa, kun ei ole paimenta.

3 Min vrede hafver förgrymmat sig öfver herdarna, och jag skall hemsöka bockarna; ty Herren Zebaoth skall söka sin hjord, nämliga Juda hus, och skall tillrusta dem, såsom en väl tillpyntad häst till strids.

Paimenia kohtaan syttyy minun vihani, ja johtomiehiä minä rankaisen; sillä Herra Sebaot pitää huolen laumastansa, Juudan heimosta, ja asettaa sen ikäänkuin kunniaratsuksensa sodassa.

4 Hörn, nagle, stridsbåge och drifvare, skola alle bort ifrå dem komma;

Siitä on lähtevä kulmakivi, siitä kiinnityspaalu, siitä sotajousi, siitä lähtevät käskijät kaikki.

5 Och skola likväl ändå vara såsom hjeltar, de der träck trampa på gatomen i stridene, och skola strida; ty Herren skall vara med dem, att de resenärer skola till skam varda.

Ja he ovat niinkuin sankarit, jotka polkevat katujen lokaa sodassa. He sotivat, sillä Herra on heidän kanssansa; ja häpeään joutuvat hevosilla-ratsastajat.

6 Och jag skall stärka Juda hus, och hjelpa Josephs hus, och skall sätta dem åter in igen; ty jag förbarmar mig öfver dem, och de skola vara såsom de voro förra än jag fördref dem; ty jag, Herren deras Gud, vill höra dem.

Minä teen väkeväksi Juudan heimon ja autan Joosefin heimoa. Minä saatan heidät kotiin, sillä minä armahdan heitä, ja he tulevat olemaan, niinkuin en minä olisi heitä hyljännytkään. Sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa, ja kuulen heidän rukouksensa.

7 Och Ephraim skall vara såsom en hjelte, och deras hjerta skall gladt varda, lika som af vin; dertill skola deras barn se det, och fröjda sig, och deras hjerta gladt vara i Herranom.

Efraim on oleva niinkuin sankari, ja heidän sydämensä on iloitseva niinkuin viinistä. Heidän lapsensa näkevät sen ja iloitsevat; heidän sydämensä riemuitsee Herrassa.

8 Jag skall blåsa till dem, och församla dem; ty jag vill förlossa dem, och de skola förmera sig, såsom de sig tillförene förmerat hafva.

Minä olen viheltävä heille ja kokoava heidät, sillä minä lunastan heidät, ja he lisääntyvät, niinkuin lisääntyivät ennen.

9 Och jag skall så dem ibland folk, att de skola tänka uppå mig i fjerran landom, och skola med sin barn lefva och igenkomma.

Kun minä sirotan heidät kansojen sekaan, muistavat he minua kaukaisissa maissa; ja he lastensa kanssa saavat elää ja palata takaisin.

10 Ty jag vill låta dem igenkomma utur Egypti land, och skall församla dem utur Assyrien, och låta dem komma uti Gileads land och Libanon, och dem skull intet fattas.

Minä tuon heidät takaisin Egyptin maasta ja kokoan heidät Assurista; minä vien heidät Gileadin maahan ja Libanonille, eikä heille ole riittävästi tilaa.

11 Och han skall gå igenom det trånga hafvet, och slå böljorna i hafvena, att alla djupa floder skola uttorkade varda. Så skall då förnedradt varda det prål i Assyrien, och spiran uti Egypten skall återvända.

Hän käy ahdistuksen meren lävitse, hän lyö meren aaltoja, ja kaikki Niilivirran syvyydet kuivuvat, Assurin ylpeys painuu alas, ja Egyptin valtikka väistyy pois.

12 Jag skall stärka dem i Herranom, så att de skola vandra uti hans Namn, säger Herren.

Mutta heidät minä teen väkeviksi Herrassa, ja hänen nimensä on heidän kerskauksensa, sanoo Herra.