Psaltaren 61

1 En Psalm Davids, till att föresjunga på strängaspel. Hör, Gud, mitt rop, och akta uppå mina bön.

Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin virsi. Kuule, Jumala, minun huutoni, huomaa minun rukoukseni.

2 Härnedre på jordene ropar jag till dig, när mitt hjerta i ångest är: För mig dock uppå en hög klippo.

Maan ääristä minä sinua huudan, kun sydämeni nääntyy. Saata minut kalliolle, joka on minulle liian korkea.

3 Ty du äst min tillflykt; ett starkt torn för mina fiendar.

Sillä sinä olet minun turvapaikkani, vahva torni vihollista vastaan.

4 Jag vill bo uti dine hyddo till evig tid, och min tröst hafva under dina vingar. (Sela)

Suo minun asua sinun majassasi iankaikkisesti, turvautua sinun siipiesi suojaan. (Sela)

5 Ty du, Gud, hörer mina löften; du lönar dem väl, som ditt Namn frukta.

Sillä sinä, Jumala, kuulet minun lupaukseni, sinä annat perinnön niille, jotka sinun nimeäsi pelkäävät.

6 Du gifver Konungenom långt lif, att hans år vara ifrå slägte till slägte;

Sinä lisäät kuninkaalle päiviä päiviin; hänen vuotensa jatkukoot polvesta polveen.

7 Att han må evigliga för Gudi sittandes blifva. Bevisa honom godhet och trohet, att de bevara honom;

Hallitkoon hän iankaikkisesti Jumalan kasvojen edessä; säädä armo ja totuus häntä varjelemaan.

8 Så vill jag lofsjunga dino Namne evinnerliga, att jag må betala mina löften dageliga.

Niin minä veisaan iankaikkisesti sinun nimesi kiitosta, täytän lupaukseni päivästä päivään.