Psaltaren 61

1 En Psalm Davids, till att föresjunga på strängaspel. Hör, Gud, mitt rop, och akta uppå mina bön.

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, kanteleilla. Kuule, Jumala, minun huutoni: ota vaari minun rukouksestani.

2 Härnedre på jordene ropar jag till dig, när mitt hjerta i ångest är: För mig dock uppå en hög klippo.

Maan äärestä minä huudan sinun tykös, koska minun sydämeni näännyksissä on: vie minua siis korkialle kalliolle.

3 Ty du äst min tillflykt; ett starkt torn för mina fiendar.

Sillä sinä olet minun turvani, vahva torni vihollisten edessä.

4 Jag vill bo uti dine hyddo till evig tid, och min tröst hafva under dina vingar. (Sela)

Minä tahdon asua sinun majassas ijankaikkisesti, ja uskaltaa sinun siipeis varjon alle, (Sela)

5 Ty du, Gud, hörer mina löften; du lönar dem väl, som ditt Namn frukta.

Sillä sinä, Jumala, kuulet minun lupaukseni, ja annat perinnön niille, jotka sinun nimeäs pelkäävät.

6 Du gifver Konungenom långt lif, att hans år vara ifrå slägte till slägte;

Sinä annat kuninkaalle pitkän ijän, että hänen vuotensa olisivat suvusta sukuun.

7 Att han må evigliga för Gudi sittandes blifva. Bevisa honom godhet och trohet, att de bevara honom;

Että hän alati pysyis Jumalan edessä: osoita hänelle laupiutta ja totuutta, jotka häntä varjelisivat.

8 Så vill jag lofsjunga dino Namne evinnerliga, att jag må betala mina löften dageliga.

Niin minä veisaan kiitosta sinun nimelles ijankaikkisesti, maksaakseni minun lupaustani päivä päivältä.