Psaltaren 52

1 En undervisning Davids, till att föresjunga; Då Doeg den Edomeen kom, och bebådade Saul, och sade: David är uti Ahimelechs hus kommen. Hvad högmodas du, tyrann, att du kan skada göra? efter dock Guds godhet ännu dagliga varar.

Veisuunjohtajalle; Daavidin mietevirsi, kun edomilainen Dooeg tuli ja ilmoitti Saulille, sanoen hänelle: "Daavid on mennyt Ahimelekin taloon". Miksi kerskaat pahuudestasi, sinä väkivaltainen? Jumalan armo pysyy alati.

2 Din tunga far efter skada, och skär med lögn, såsom en skarp rakoknif.

Sinun kielesi punoo turmiota, se on kuin terävä partaveitsi, sinä petoksen tekijä.

3 Du talar heldre ondt än godt, och heldre falskt än rätt. (Sela)

Sinä rakastat pahaa etkä hyvää, sinä puhut valhetta etkä totta. (Sela)

4 Du talar gerna allt det som till förderf tjenar, med falska tungo.

Sinä rakastat kaikkia surman sanoja, sinä kavala kieli.

5 Derföre skall ock Gud med allo förderfva dig, och sönderkrossa dig, och utu hyddone rycka dig, och utu de lefvandes lande utrota dig. (Sela)

Sentähden myös Jumala kukistaa sinut ainiaaksi, hän tarttuu sinuun ja raastaa sinut majastasi, repäisee sinut juurinesi elävien maasta. (Sela)

6 Och de rättfärdige skola det se, och frukta sig, och skola le åt honom.

Ja vanhurskaat näkevät sen ja pelkäävät, ja he nauravat häntä:

7 Si, det är den man, som icke höll Gud för sina tröst; utan förlät sig uppå sin stora rikedom, och var mägtig till att göra skada.

"Katso, siinä on mies, joka ei pitänyt Jumalaa turvanansa, vaan luotti suureen rikkauteensa ja röyhkeili häijyydessänsä".

8 Men jag skall blifva såsom ett grönt; oliveträ i Guds hus; jag förlåter mig på Guds godhet alltid och förutan ända.

Mutta minä olen kuin viheriöitsevä öljypuu Jumalan huoneessa, minä turvaan Jumalan armoon aina ja iankaikkisesti.

9 Jag tackar dig evinnerliga, ty du kan väl görat, och vill förbida ditt Namn, ty dine helige hafva der fröjd utinnan.

Minä kiitän sinua iäti, että sen teit, ja minä odotan sinun hurskaittesi edessä sinun nimeäsi, sillä se on hyvä.