Psaltaren 122

1 En visa Davids i högre choren. Jag glädes i det mig sagdt är, att vi skole gå in uti Herrans hus;

Matkalaulu; Daavidin virsi. Minä iloitsin, kun minulle sanottiin: "Menkäämme Herran huoneeseen".

2 Och att våre fötter skola stå i dinom portom, Jerusalem.

Meidän jalkamme saavat seisoa sinun porteissasi, Jerusalem;

3 Jerusalem är bygdt, att det skall vara en stad, der man tillsammankomma skall;

sinä Jerusalem, rakennettu kaupungiksi, johon kokoonnutaan yhteen,

4 Dit slägterna uppgå skola, nämliga Herrans slägter, till att predika Israels folke, till att tacka Herrans Namne.

jonne sukukunnat vaeltavat, Herran sukukunnat, niinkuin Israelille on säädetty, kiittämään Herran nimeä.

5 Ty der äro satte stolar till doms, Davids hus stolar.

Sillä siellä ovat tuomioistuimet, Daavidin huoneen istuimet.

6 Önsker Jerusalem lycko; dem gånge väl, som dig älska.

Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat.

7 Frid vare innan dina murar, och lycka i dina palats.

Rauha olkoon sinun muuriesi sisällä, olkoon onni sinun linnoissasi.

8 För mina bröders och fränders skull vill jag dig frid önska.

Veljieni ja ystävieni tähden minä sanon: olkoon sinulla rauha.

9 För Herrans vår Guds hus skull vill jag ditt bästa söka.

Herran, meidän Jumalamme, huoneen tähden minä tahdon etsiä sinun parastasi.