< Ordspråksboken 9 >
1 Visheten byggde sitt hus, och högg sju pelare;
Viisaus rakensi huoneensa, ja vuoli siihen seitsemän patsasta,
2 Och slagtade sin boskap, skänkte sitt vin, och tillredde sitt bord;
Ja teurasti teuraansa, sekoitti viinansa ja valmisti pöytänsä,
3 Och sände sina tjenarinnor ut, till att bjuda upp på stadsens palats:
Ja lähetti piikansa, korkeista kaupungin saleista kutsumaan:
4 Den fåkunnig är, han komme hit; och till de dårar sade hon:
Joka tyhmä on, hän tulkaan tänne; ja hulluille sanoi hän:
5 Kommer, äter af mitt bröd, och dricker af vinet, som jag skänker;
Tulkaat ja syökäät minun leivästäni, ja juokaat viinaa, jonka minä sekoitin.
6 Öfvergifver det galna väsendet, så fån I lefva; och går på förståndsens väg.
Hyljätkää hullu meno, niin te saatte elää, ja käykää ymmärryksen tiellä.
7 Hvilken som tuktar bespottaren, han får skam igen; och den som straffar en ogudaktigan, han varder försmädad.
Joka pilkkaajaa kurittaa, hän saa häpiän, ja joka jumalatointa nuhtelee, hän häväistään.
8 Straffa bespottaren intet, att han icke hatar dig; straffa den visa, han skall älska dig.
Älä rankaise pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi: nuhtele viisasta, ja hän rakastaa sinua.
9 Gif dem visa, så skall han ännu visare varda; lär den rättfärdiga, så växer han till i lärdom.
Anna viisaalle, niin hän viisaammaksi tulee: opeta vanhurskasta, niin hän opissaan etenee.
10 Vishetenes begynnelse är Herrans fruktan, och förstånd lärer hvad heligt är;
Viisauden alku on Herran pelko, ja pyhäin tieto on ymmärrys.
11 Ty igenom mig skola dine dagar månge varda, och dins lifs år dig flere varda.
Sillä minun kauttani sinun päiväs enennetään, ja ikäs vuodet lisätään.
12 Äst du vis, så äst du dig vis; äst du en bespottare, så måste du umgälla det allena.
Jos sinä olet viisas, niin sinä itselles viisas olet; mutta jos sinä olet pilkkaaja, niin sinä itse sen kannat.
13 Men en galen ostadig qvinna, full med sqvaller, och fåvitsk;
Hullu, huikentelevainen vaimo, mieletöin ei tiedä mitään,
14 Sitter i sins hus dörr, på en stol, högt uppe i stadenom;
Istuu huoneensa ovella, korkialla istuimella, ylimmäisessä siassa kaupungissa,
15 Till att bjuda alla de der framom gå, och rättelliga vandra på sinom vägom:
Että hän houkuttelis kaikkia, jotka siitä käyvät ohitse, ja tietänsä vaeltavat:
16 Den der fåkunnig är, han komme hit. Och till de dårar säger hon:
Se joka tyhmä on, hän tulkoon tänne; ja hullulle sanoo hän:
17 Stulet vatten är sött, och fördoldt bröd är lustigt.
Varastettu vesi on makia, ja salattu leipä suloinen;
18 Men han vet icke, att der äro de döde, och hennes gäster uti djupa helvetet. (Sheol )
Vaan ei hän tiedä, että siellä kuolleet ovat: hänen vieraansa ovat helvetin syvyydessä. (Sheol )