Job 5
1 Nämn mig en, hvad gäller, om du någon finner; och se dig om någorstäds efter en helig.
"Huuda vain! Onko ketään, joka sinulle vastaisi, ja kenenkä pyhän puoleen kääntyisit?
2 Men en dåra dräper väl vreden, och en ovisan dödar nitet.
Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus.
3 Jag såg en dåra väl rotad, och jag bannade straxt hans huse:
Minä näin mielettömän juurtuvan, mutta äkkiä sain huutaa hänen asuinsijansa kirousta.
4 Hans barn skola vara fjerran ifrå helsone, och skola varda sönderkrossade i porten, der ingen hjelpare är.
Hänen lapsensa ovat onnesta kaukana, heitä poljetaan portissa, eikä auttajaa ole.
5 Hans säd skall den hungrige uppäta, och de väpnade skola taga henne; och hans gods skola de törstige utsupa.
Ja minkä he ovat leikanneet, syö nälkäinen-ottaa sen vaikka orjantappuroista-ja janoiset tavoittelevat heidän tavaraansa.
6 Förty vedermödan går icke upp af jordene, och olyckan växer icke upp af åkrenom;
Sillä onnettomuus ei kasva tomusta, eikä vaiva verso maasta,
7 Utan menniskan varder född till olycko, såsom foglarna till att flyga.
vaan ihminen syntyy vaivaan, ja kipinät, liekin lapset, lentävät korkealle.
8 Dock vill jag nu tala om Gud, och handla om honom;
Mutta minä ainakin etsisin Jumalaa ja asettaisin asiani Jumalan eteen,
9 Som gör mägtig ting, de der icke ransakas kunna; och under, som icke räknas kunna;
hänen, joka tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää,
10 Den der regn gifver på jordena, och låter vatten komma på markena;
joka antaa sateen maan päälle ja lähettää vettä vainioille,
11 Den der upphöjer de nedriga, och upphjelper de förtryckta.
että hän korottaisi alhaiset ja surevaiset kohoaisivat onneen.
12 Han gör deras anslag, som listige äro till intet, att deras hand intet kan uträtta.
Hän tekee kavalain hankkeet tyhjiksi, niin ettei mikään menesty heidän kättensä alla,
13 Han begriper de visa i deras listighet, och gör de klokas råd till galenskap;
hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa; ovelain juonet raukeavat:
14 Att de om dagen löpa i mörkrena, och famla om middagen såsom om nattena.
päivällä he joutuvat pimeään ja hapuilevat keskipäivällä niinkuin yöllä.
15 Och han hjelper den fattiga ifrå svärdet, och ifrå deras mun; och utu dens väldigas hand;
Mutta köyhän hän pelastaa heidän suunsa miekasta, auttaa väkevän kädestä.
16 Och är dens fattigas tröst, att orättfärdigheten måste hålla sin mun till.
Ja niin on vaivaisella toivo, mutta vääryyden täytyy sulkea suunsa.
17 Si, salig är den menniska, den Gud straffar; derföre förkasta icke dens Allsmägtigas tuktan.
Katso, autuas se ihminen, jota Jumala rankaisee! Älä siis pidä halpana Kaikkivaltiaan kuritusta.
18 Ty han sargar, och läker; han slår, och hans hand helar.
Sillä hän haavoittaa, ja hän sitoo; lyö murskaksi, mutta hänen kätensä myös parantavat.
19 Utaf sex bedröfvelser frälsar han dig, och i den sjunde kommer intet ondt vid dig.
Kuudesta hädästä hän sinut pelastaa, ja seitsemässä ei onnettomuus sinua kohtaa.
20 I dyr tid frälsar han dig ifrå döden, och i stridene ifrå svärdsens hand.
Nälänhädässä hän vapahtaa sinut kuolemasta ja sodassa miekan terästä.
21 Han skall skyla dig för tungones gissel, att du icke skall frukta för förderf, då det kommer.
Kielen ruoskalta sinä olet turvassa, etkä pelkää, kun hävitys tulee.
22 Uti förderf och hunger skall du le, och icke frukta för vilddjuren i landena;
Hävitykselle ja kalliille ajalle sinä naurat, etkä metsän petoja pelkää.
23 Utan ditt förbund skall vara med stenom på markene; och vilddjuren i landena skola hålla frid med dig.
Sillä kedon kivien kanssa sinä olet liitossa, ja metsän pedot elävät rauhassa sinun kanssasi.
24 Och du skall förnimma, att din hydda hafver frid, och skall försörja dina boning, och icke synda;
Saat huomata, että majasi on rauhoitettu, ja kun tarkastat asuinsijaasi, et sieltä mitään kaipaa.
25 Och skall förnimma, att din säd skall varda mycken, och dine efterkommande såsom gräs på jordene;
Ja saat huomata, että sinun sukusi on suuri ja vesasi runsaat kuin ruoho maassa.
26 Och skall i ålderdomen komma till grafva, såsom en hvetekärfve införd varder, i rättom tid.
Ikäsi kypsyydessä sinä menet hautaan, niinkuin lyhde korjataan ajallansa.
27 Si, det hafve vi ransakat, och det är så; hör dertill, och rätta dig derefter.
Katso, tämän olemme tutkineet, ja niin se on; kuule se, ja ota sinäkin siitä vaari."
