Job 18
1 Då svarade Bildad af Suah, och sade:
Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
2 När viljen I göra en ända på att tala? Akter dock till; sedan vilje vi tala.
"Kuinka kauan te asetatte sanoille ansoja? Tulkaa järkiinne, sitten puhelemme.
3 Hvi varde vi aktade ( för dig ) såsom oskälig djur, och äre så orene för edor ögon?
Miksi meitä pidetään elukkain veroisina, olemmeko teidän silmissänne tylsät?
4 Vill du brista för hätskhets skull? Menar du, att för dina skull skall jorden öfvergifven varda, och hälleberget utaf sitt rum försatt varda?
Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi-sinunko tähtesi jätettäisiin maa autioksi ja kallio siirtyisi sijaltansa?
5 Och skall dens ogudaktigas ljus utslockna, och gnistan af hans eld skall intet lysa.
Ei, jumalattomain valo sammuu, eikä hänen tulensa liekki loista.
6 Ljuset i hans hyddo skall varda till mörker, och hans lykta öfver honom skall utsläckt varda.
Valo pimenee hänen majassansa, ja hänen lamppunsa sammuu hänen päänsä päältä.
7 Hans håfvors tillgångar skola varda trånga, och hans anslag skall fela honom;
Hänen väkevät askeleensa supistuvat ahtaalle, ja hänen oma neuvonsa kaataa hänet maahan.
8 Ty han är med sina fötter förd i snarona, och vandrar i nätet.
Sillä hänen omat jalkansa vievät hänet verkkoon, hän käyskentelee katetun pyyntihaudan päällä.
9 En snara skall hålla hans häl, och de törstige skola få fatt på honom.
Paula tarttuu hänen kantapäähänsä, ansa käy häneen kiinni;
10 Hans snara är lagd på jordene, och hans gildre på hans stig.
hänelle on maahan kätketty pyydys, polulle häntä varten silmukka.
11 På alla sidor skola hastig förfärelse förskräcka honom, så att han icke skall veta hvartut han skall.
Kauhut peljättävät häntä kaikkialta ja ajavat häntä kintereillä kiitäen.
12 Hunger skall blifva hans håfvor, och uselhet skall blifva honom tillredd, och hänga vid honom.
Nälkäiseksi käy hänen vaivansa, ja turmio vartoo hänen kaatumistaan.
13 Hans huds starkhet skall förtärd varda, och hans starkhet skall dödsens Förste förtära.
Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa, hänen jäseniänsä kalvaa kuoleman esikoinen.
14 Hans tröst skall utrotas utu hans hyddo, och de skola drifva honom till förskräckelsens Konung.
Hänet temmataan pois majastansa, turvastansa; hänet pannaan astumaan kauhujen kuninkaan tykö.
15 Uti hans hyddo skall intet blifva; öfver hans palats skall svafvel strödt varda.
Hänen majassansa asuu outoja, hänen asuinpaikallensa sirotetaan tulikiveä.
16 Nedantill skola hans rötter förtorkas, och ofvanuppå afskäras hans säd.
Alhaalta kuivuvat hänen juurensa, ylhäältä kuihtuvat hänen oksansa.
17 Hans åminnelse skall förgås i landena, och skall intet namn hafva på gatone.
Hänen muistonsa katoaa maasta, eikä hänen nimeänsä kadulla mainita.
18 Han skall fördrifven varda ifrå ljusena i mörkret, och af jordene bortkastad varda.
Hänet sysätään valosta pimeyteen ja karkoitetaan maan piiristä.
19 Han skall ingen barn hafva, och ingen barnabarn i sin folk; honom skall ingen qvar blifva i hans slägt.
Ei sukua, ei jälkeläistä ole hänellä kansansa seassa, eikä ketään jää jäljelle hänen asuntoihinsa.
20 De som efter honom komma, skola gifva sig öfver hans dag; och dem, som för honom äro, skall fruktan uppå komma.
Lännen asujat hämmästyvät hänen tuhopäiväänsä, idän asujat valtaa vavistus.
21 Detta är dens orättfärdigas boning; och detta är rummet till honom, som intet vet af Gudi.
Näin käy väärintekijän huoneelle, näin sen asuinpaikalle, joka ei Jumalasta välitä."
