1 Mosebok 13

1 Så for då Abram upp utur Egypten med sine hustru, och med allt det han hade, och Lot ock med honom, söder ut.

Niin Abram vaelsi ylös Egyptistä emäntänsä ja kaiken kalunsa kanssa, ja Lot hänen kanssansa, etelään päin.

2 Och Abram var ganska rik på boskap, silfver och guld.

Ja Abramilla oli sangen paljo karjaa, hopiaa ja kultaa.

3 Och han for bätter fram ifrå sunnan allt intill BethEl, till det rummet, der han sitt tjäll tillförene haft hade, emellan BethEl och Ay.

Ja hän matkusti edespäin etelästä BetEliin asti, hamaan siihen paikkaan, jossa hänen majansa oli ennen ollut, BetElin ja Ain vaiheella:

4 Rätt på samma rum, der han tillförene hade byggt altaret. Och der predikade han Herrans namn.

Juuri siihen paikkaan, johon hän ennen alttarin oli rakentanut; ja Abram saarnasi siinä Herran nimestä.

5 Men Lot, som med Abram for, hade också får, och fä, och tjäll.

Mutta Lotilla, joka Abramia seurasi, oli myös lampaita, ja karjaa, ja majoja.

6 Och landet kunde icke fördragat, att de bodde tillhopa, förty deras håfvor voro stora, och kunde icke bo med hvarannan.

Ja ei heitä vetänyt maa yhdessä asumaan; sillä heillä oli paljo tavaraa, eikä taitaneet yhdessä asua.

7 Och var ju alltid träta emellan herdarna öfver Abrams boskap och herdarna öfver Lots boskap. Och bodde desslikes i den tiden de Cananeer och Phereseer der i landena.

Ja riita oli Abramin paimenien ja Lotin paimenien välillä: Ja siihen aikaan asuivat myös Kanaanealaiset ja Pheresiläiset maalla.

8 Då sade Abram till Lot: Käre, låtom icke vara träta emellan mig och dig, och emellan mina och dina herdar; ty vi äre bröder.

Niin Abram sanoi Lotille: älkään olko riita minun ja sinun välilläs, ja minun ja sinun paimentes välillä: sillä me olemme miehet veljekset.

9 Står icke allt landet dig öppet? Käre, skilj dig ifrå mig. Vill du till venstra handena, så vill jag till den högra; eller vill du till den högra, så vill jag till den venstra.

Eikö koko maa ole edessäs altis? eroita sinus minusta, jos sinä menet vasemmalle puolelle, minä menen oikialle, eli jos sinä menet oikialle, minä menen vasemmalle.

10 Då hof Lot sin ögon upp, och besåg den hela ängden vid Jordan. Förty, förra än Herren förderfvade Sodom och Gomorra, var hon vatturik, allt intill man kommer till Zoar, såsom en Herrans lustgård, lika som Egypti land.

Niin Lot nosti silmänsä, ja katseli kaiken Jordanin lakeuden; sillä se oli vedestä viljainen: ennen kuin Herra Sodoman ja Gomorran hukutti, oli se niinkuin Herran yrttitarha, niinkuin Egyptin maa, siihenasti kuin Zoariin tullaan.

11 Så utvalde sig Lot den hela ängden vid Jordan, och drog öster ut. Och så skildes den ene brodren ifrå den andra;

Ja Lot vallitsi itsellensä koko sen lakeuden Jordanin tykönä, ja matkusti itään päin: ja niin veljekset erkanivat toinen toisestansa:

12 Att Abram bodde i Canaans land, och Lot i samma ängdens städer, och slog sitt tjäll upp in mot Sodom.

Että Abram asui Kanaanin maalla, ja Lot asui lakeuden kaupungeissa, ja pani majansa Sodoman puoleen.

13 Men det folk i Sodom var ondt, och syndade svårliga emot Herran.

Mutta Sodoman kansa oli paha, ja rikkoi kovin Herraa vastaan.

14 Då nu Lot hade skilt sig ifrån Abram, sade Herren (till Abram): Häf upp din ögon, och se ifrå det rummet, der du nu bor, norr ut, söder ut, öster ut och vester ut.

Ja Herra sanoi Abramille, sitte kuin Lot oli eroittanut itsensä Abramista: nosta nyt silmäs ja katso siitä, kussas asut, pohjan puoleen, etelän puoleen, idän puoleen ja lännen puoleen.

15 Förty allt detta landet, som du ser, vill jag gifva dig och dine säd till evig tid.

Sillä kaiken sen maan, minkä sinä näet, annan minä sinulle, ja sinun siemenelles ijankaikkiseksi.

16 Och vill göra dina säd såsom stoftet på jordene. Kan en menniska räkna stoftet på jordene, så må hon ock räkna dina säd.

Ja teen sinun siemenes niinkuin tomun maan päällä: että jos joku taita lukea tomun maan päällä, niin hän myös taitaa sinun siemenes lukea.

17 Derföre upp, och drag genom landet, tvärs och ändalångs; förty dig vill jag gifva det.

Nouse ja vaella maata pitkin ja poikin: sillä sinulle minä sen annan.

18 Så tog Abram sitt tjäll upp, och kom och bodde vid den lunden Mamre, hvilken i Hebron är, och byggde dersammastädes Herranom ett altare.

Niin Abram siirsi majansa, ja tuli, ja asui Mamren lakeudella, joka on Hebronissa: ja rakensi siinä alttarin Herralle.