2 Mosebok 19
1 Uti tredje månadenom, sedan Israels barn utgångne voro utur Egypti land, kommo de på denna dagen in uti den öknen Sinai;
Kolmantena kuukautena Israelin lasten lähtemisestä Egyptin maalta, tulivat he sinä päivänä Sinain korpeen.
2 Förty de voro utdragne ifrå Rephidim, och ville in uti den öknen Sinai, och lägrade sig der i öknene, tvärtemot berget.
Sillä he olivat lähteneet Raphidimista, ja tulivat Sinain korpeen, ja sioittivat itsensä korpeen: ja Israel sioitti itsensä siihen, vuoren kohdalle.
3 Och Mose steg upp till Gud. Och Herren ropade till honom af bergena, och sade: Detta skall du säga till Jacobs hus, och förkunna Israels barnom:
Ja Moses astui ylös Jumalan tykö. Ja Herra huusi häntä vuorelta, ja sanoi: näin sinun pitää sanoman Jakobin huoneelle, ja Israelin lapsille ilmoittaman.
4 I hafven sett hvad jag hafver gjort de Egyptier; och huru jag hafver burit eder på örnavingar, och tagit eder till mig.
Te olette nähneet, mitä minä Egyptiläisille tehnyt olen: ja kuinka minä olen teitä kantanut kotkan siivillä, ja olen saattanut teidät minun tyköni.
5 Om I nu hören mina röst, och hållen mitt förbund, så skolen I vara min egendom för allt folk; ty hela jorden är min.
Jos te siis minun ääneni ahkerasti kuulette, ja pidätte minun liittoni, niin teidän pitää oleman minulle kallis omaisuus kaikista kansoista, vaikka muutoin koko maa on minun.
6 Och I skolen vara mig ett Presterligit Konungsrike, och ett heligt folk. Desse äro de ord, som du skall säga Israels barnom.
Ja teidän pitää oleman minulle papillinen valtakunta ja pyhä kansa. Nämä ovat ne sanat, jotka sinun pitää Israelin lapsille, sanoman.
7 Mose kom, och sammankallade de äldsta i folket, och framsatte all dessa orden för dem, såsom Herren budit hade.
Niin Moses tuli ja kutsui kokoon vanhimmat kansan seasta, ja jutteli heille kaikki sanat, jotka Herra hänen käskenyt oli.
8 Och allt folket svarade tillsammans, och sade: Allt det Herren sagt hafver, vilje vi göra. Och Mose sade folksens ord Herranom igen.
Ja kaikki kansa vastasi yhtä haavaa, ja sanoi: kaikki mitä Herra puhunut on, me tahdomme tehdä. Ja Moses sanoi jällensä kansan sanat Herralle.
9 Och Herren sade till Mose: Si, jag vill komma till dig uti en tjock molnsky, att folket skall höra min ord, som jag talar med dig, och tro dig evärdeliga. Och Mose förkunnade Herranom folksens ord.
Niin Herra sanoi Mosekselle: katso, minä tulen sinun tykös paksussa pilvessä, että kansa kuulee minun puhuvan sinun kanssas, ja uskoo sinua ijankaikkisesti. Ja Moses ilmoitti Herralle kansan puheen.
10 Herren sade till Mose: Gack bort till folket, och helga dem i dag och i morgon, att de två sin kläder;
Ja Herra sanoi Mosekselle: mene kansan tykö, ja pyhitä heitä tänäpänä ja huomenna: että he vaatteensa pesisivät.
11 Och äro redo på tredje dagen; ty på tredje dagen varder Herren nederstigandes uppå Sinai berg för allo folkena.
Ja olisivat kolmantena päivänä valmiit; sillä kolmantena päivänä Herra on astuva alas kaiken kansan eteen Sinain vuorelle.
12 Och uppsätt tecken omkring folket, och säg till dem: Vakter eder, att I icke gån upp på berget, eller kommen vid ändan på thy; ty den som kommer vid berget, han skall döden dö.
Ja sinun pitää paneman rajan kansan ympärille, sanoen: karttakaat teitänne, ettette vuorelle astu taikka tartu sen rajaan: joka siihen vuoreen sattuu, sen pitää totisesti kuoleman.
13 Ingen hand skall komma vid honom, utan han skall varda stenad, eller med skott genomskjuten; ehvad det är djur eller menniska, skall det icke lefva. När man hörer ett långsamt ljud, skola de gå intill berget.
Ei yksikään käsi pidä häneen rupeeman, vaan hän pitää täydellisesti kivitettämän, eli kohdastansa ammuttaman lävitse, joko se eläin taikka ihminen olis, ei pidä sen elämän. Koska ääni rupee pitkään kajahtamaan, silloin he vuorelle astukaan.
14 Mose steg ned af berget till folket, och helgade dem, och de tvådde sin kläder.
Moses astui vuorelta kansan tykö, ja pyhitti heitä: ja he pesivät vaatteensa.
15 Och han sade till dem: Varer redo på tredje dagen; och ingen komme vid sina hustru.
Ja hän sanoi heille: olkaat kolmanteen päivään valmiit, ja älkäät lähestykö vaimoja.
16 Som nu den tredje dagen kom, och morgonen vardt, då hof sig upp ett dunder och ljungeld, och en tjock molnsky på bergena, och ett ljud af en ganska skarp basun; och folket, som i lägret var, vardt förfäradt.
Kuin kolmas päivä tuli, ja aamu oli, niin tuli pitkäisen jylinä ja leimaus, ja paksu pilvi vuoren päälle, ja sangen väkevä basunan ääni: niin kaikki kansa, jotka leirissä olivat, pelvosta vapisivat.
17 Och Mose förde folket utu lägret emot Gud; och de gingo in under berget.
Ja Moses johdatti kansan leiristä Jumalaa vastaan, ja he seisahtivat vuoren alle.
18 Och hela Sinai berg dambade deraf, att Herren steg neder uppå det i eld; och dess rök gick upp såsom röken af en ugn, så att hela berget bäfvade svårliga.
Mutta koko Sinain vuori suitsi, siitä että Herra astui alas sen päälle tulessa, ja sen savu kävi ylös niinkuin pätsin savu, niin että koko vuori sangen kovaan vapisi.
19 Och basunens ljud gick, och vardt ju starkare. Mose talade, och Gud svarade honom öfverljudt.
Ja sen basunan helinä enemmin ja enemmin eneni. Moses puhui ja Jumala vastasi häntä kuultavasti.
20 Då nu Herren nederkommen var uppå Sinai berg ofvan uppå kullen, kallade Herren Mose upp på bergskullen; och Mose steg ditupp.
Kuin nyt Herra oli tullut alas Sinain vuoren kukkulalle, niin Herra kutsui Moseksen vuoren kukkulalle. Ja Moses astui sinne ylös.
21 Då sade Herren till honom: Gack neder, och betyga folkena, att de icke träda fram till Herran, att de skola se honom, och månge falla af dem.
Niin sanoi Herra hänelle: astu alas ja varoita kansaa, ettei he kävisi rajan ylitse Herran tykö, häntä näkemään, ja monta heistä lankeaisi.
22 Desslikes Presterna, som nalkas Herranom, de skola ock helga sig, att Herren icke förgör dem.
Niin myös papit, jotka Herraa lähestyvät, pitää heitänsä pyhittämän, ettei Herra heitä hukuttaisi.
23 Mose sade till Herran: Folket kan icke stiga upp på berget Sinai; ty du hafver betygat oss, och sagt: Sätt tecken upp omkring berget, och helga det.
Ja Moses sanoi Herralle: eipä kansa saa astua ylös Sinain vuorelle; sillä sinä olet meille todistanut ja sanonut: pane rajat vuoren ympärille, ja pyhitä se.
24 Herren sade till honom: Gack, stig ned; du och Aaron med dig skolen uppstiga. Men Presterna, och folket, skola icke träda intill, så att de uppstiga till Herran; på det han icke skall förgöra dem.
Ja Herra sanoi hänelle: mene ja astu alas, ja astu ylös (jällensä) sinä ja Aaron sinun kanssas; mutta papit ja kansa älkään lähestykö astumaan ylös Herran tykö, ettei hän heitä hukuttaisi.
25 Och Mose steg neder till folket, och sade dem detta.
Ja Moses astui alas kansan tykö ja sanoi nämät heille.
