Salmos 9

1 Te alabaré, oh Señor, con todo mi corazón; contaré todas las maravillas de tus obras.

Davidin Psalmi, kauniista nuoruudesta, edelläveisaajalle. Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni, ja luettelen kaikki sinun ihmees.

2 Me alegraré y deleitaré; haré una canción de alabanza a tu nombre, oh Altísimo.

Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, ja veisaan kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein ylimmäinen,

3 Cuando mis enemigos se vuelvan atrás, cayeron y murieron delante de ti.

Ettäs minun viholliseni olet ajanut takaperin: he lankesivat ja hukkuivat sinun etees.

4 Porque diste aprobación a mi derecho y a mi causa; estás sentado en tu trono juzgando con justicia.

Sillä sinä saatat minun oikeuteni ja asiani toimeen: sinä istuit istuimelle, vanhurskauden tuomari.

5 ¡Tú has reprendido a las naciones, has enviado destrucción a los pecadores, has puesto fin a su nombre para siempre!

Sinä nuhtelet pakanoita, ja kadotat jumalattomat: sinä pyyhit heidän nimensä pois aina ja ijankaikkisesti.

6 Los impíos han muerto; Has entregado sus ciudades a la destrucción; el recuerdo de ellas pereció con ellos.

Vihollisten hävitykset ovat lopetetut ijäisesti, ja kaupungit sinä kukistit heidän muistonsa on heidän kanssansa kadonnut.

7 Pero el Señor es Rey para siempre; él ha preparado su trono para el juicio.

Mutta Herra pysyy ijankaikkisesti: hän on valmistanut istuimensa tuomioon.

8 Y él será el juez del mundo en justicia, dando sentencia justa a los pueblos.

Ja hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudessa, ja hallitsee kansat oikein.

9 El Señor será una torre alta para los oprimidos, un refugio en tiempos de angustia;

Ja Herra on köyhän turva: hän on turva hädän aikana.

10 Y los que tienen conocimiento de tu nombre pondrán su fe en ti; porque tú, Señor, no desamparas a aquellos que te buscan.

Sentähden he sinuun toivovat, jotka sinun nimes tuntevat; sillä et sinä niitä hylkää, jotka sinua, Herra, etsivät.

11 Canten canciones de alabanza al Señor, que habita en Sión; anuncien entre los pueblos sus obras.

Veisatkaat Herralle, joka Zionissa asuu: julistakaat kansoissa hänen tekonsa.

12 Porque él que demanda la sangre se acordó de ellos, los tiene en su memoria: se acuerda de los afligidos y no olvida el clamor de los afligidos.

Sillä se joka kostaa verenvikoja, muistaa heitä, eikä unohda köyhäin parkumista.

13 Ten misericordia de mí, oh Jehová, y mira cómo me turbaron mis enemigos; sácame de las puertas de la muerte;

Herra ole minulle armollinen, katso minun ahdistustani niiltä, jotka minua vihaavat, sinä joka ylennät minun surman porteista;

14 Para que yo cuente todas tus alabanzas en la casa de la hija de Sion; me alegraré por tu salvación.

Että minä luettelisin kaikki sinun kiitokses Zionin tytärten porteissa, ja iloitsisin sinun avustas.

15 Las naciones descendieron al hoyo que hicieron; en su red secreta quedan atrapados sus pies.

Pakanat ovat vajonneet siihen hautaan, jonka he valmistivat: heidän jalkansa on käsitetty siinä verkossa, jonka he virittivät.

16 El Señor se dio a conocer por medio de su juicio; el malvado queda preso en la red que sus manos habían hecho. (Higaion, Selah)

Niin ymmärretään Herran tekevän oikeuden, koska jumalatoin juuri omissa kättensä töissä käsitetään; se on tutkisteltava asia, (Sela)

17 Los pecadores y todas las naciones que no tienen memoria de Dios serán trasladados al reino de la muerte. (Sheol h7585)

Jospa jumalattomat palajaisivat helvettiin, ja kaikki pakanat, jotka Jumalan unohtavat. (Sheol h7585)

18 Porque los pobres no serán olvidados; las esperanzas de los necesitados no perecerán para siempre.

Sillä ei hän köyhää peräti unohda, ja raadollisten toivo ei huku ijankaikkisesti.

19 ¡Levántate! Oh Señor; no consientas la altanería del hombre; sean juzgadas las naciones delante de ti.

Nouse, Herra, ettei ihminen saisi valtaa: anna kaikki pakanat edessäs tuomittaa.

20 ¡Hazles temer, oh Señor, para que las naciones vean que son solo hombres! (Selah)

Herra, anna heille opettaja, että pakanat tuntisivat itsensä ihmisiksi, (Sela)