Proverbios 8

1 ¿No está la sabiduría clamando, y la voz de la inteligencia sonando?

Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?

2 En la parte superior de las autopistas, en la intersección de las carreteras, ella toma su lugar;

Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.

3 Cuando los caminos entran a la ciudad, se hace oír su grito, en las puertas su voz es fuerte:

Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:

4 A ustedes les llamo, oh hombres; mi voz llegue a los hijos de los hombres.

Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;

5 Conviértanse en expertos en la razón, ¡oh, simples! ustedes tontos, tomen el entrenamiento de corazón.

Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.

6 Escuchen, porque mis palabras son verdaderas, y mis labios están abiertos para dar a conocer lo recto.

Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.

7 Porque la buena fe sale de mi boca, y los labios falsos me repugnan.

Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.

8 Todas las palabras de mi boca son justicia; no hay nada falso o retorcido en ellas.

Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.

9 Todas ellas son verdad a cuya mente está despierta, y directas para aquellos que obtienen conocimiento.

Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.

10 Toma mi enseñanza, y no plata; obtén conocimiento en lugar del mejor oro.

Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.

11 Porque la sabiduría es mejor que las joyas, y todas las cosas que se desean no son nada en comparación con ella.

Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.

12 Yo, la sabiduría, he convertido la conducta sabia en mi pariente cercano; Me ven como el amigo especial de los propósitos sabios.

Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.

13 El temor del Señor se ve al odiar el mal: el orgullo, una alta opinión de uno mismo, el mal camino y la falsa lengua, me son desagradables.

Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.

14 El diseño inteligente y el buen sentido son míos; la razón y la fuerza son mías.

Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys.

15 A través de mí los reyes tienen su poder, y los gobernantes dan las decisiones correctas.

Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat;

16 A través de mí, los jefes tienen autoridad, y los nobles juzgan en justicia.

Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.

17 Los que me han dado su amor son amados por mí, y aquellos que me buscan con cuidado me hallarán.

Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun.

18 La riqueza y el honor están en mis manos, incluso la riqueza sin igual y la justicia.

Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.

19 Mejor es mi fruto que el oro, que el mejor oro; y mi aumento es más deseado que la plata.

Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.

20 En el camino de la justicia voy, en el camino de los juicios justos,

Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla,

21 pues daré a los que me aman riquezas por su herencia, haciendo llenas sus tiendas.

Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa.

22 El Señor me hizo el comienzo de su camino, la primera de sus obras en el pasado.

Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.

23 Desde los días eternos, me fue dado mi lugar, desde el nacimiento de los tiempos, antes que la tierra fuese.

Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli.

24 Cuando no había fondo, me dieron a luz, cuando no había fuentes que fluyeran con agua.

Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet.

25 Antes que pusiera los montes en su lugar, antes de que nacieran las colinas,

Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt;

26 cuando no había hecho la tierra, ni los campos, ni el polvo del mundo.

Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria.

27 Cuando preparó los cielos, yo estaba allí: cuando puso un arco sobre la faz del abismo:

Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi.

28 Cuando hizo fuertes los cielos arriba: cuando las fuentes del abismo se fijaron:

Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet;

29 Cuando puso un límite al mar, para que las aguas no vayan en contra de su palabra: cuando puso en posición las bases de la tierra:

Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski,

30 Entonces yo estaba a su lado, como un maestro de obras; y yo era su deleite día tras día, tocando delante de él en todo el tiempo;

Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika;

31 Jugando en su tierra; y mi deleite fue con los hijos de los hombres.

Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa.

32 Escúchenme, hijos míos, porque son felices los que guardan mis caminos.

Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne, jotka minun tieni pitävät.

33 Tomen ustedes mi enseñanza y háganse sabio; no la dejen ir.

Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä.

34 Bienaventurado el hombre que me presta atención, mirando a mis puertas día tras día, manteniendo su lugar junto a las columnas de mi casa.

Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni.

35 Porque él que me recibe, obtiene vida, y la gracia del Señor vendrá a él.

Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen;

36 Pero él que se aparta de mí, hace mal a su alma: todos mis enemigos están enamorados de la muerte.

Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa.