Proverbios 5
1 Hijo mío, presta atención a mi sabiduría; deja que tu oído se vuelva a mi enseñanza:
Poikani, ota vaari viisaudestani: kallista korvas oppiini,
2 para que seas gobernado por un propósito sabio, y tus labios mantengan el conocimiento.
Ettäs pitäisit hyvän neuvon, ja sinun huules pitäis toimen.
3 Porque la miel está cayendo de los labios de la mujer extraña, y su voz es más suave que el aceite;
Sillä porton huulet ovat niin kuin mesileipä, ja hänen kitansa liukkaampi kuin öljy;
4 Pero su fin es amargo como el ajenjo, y afilado como una espada de dos filos;
Mutta viimeiseltä karvas kuin koiruoho, ja terävä kuin kaksiteräinen miekka.
Hänen jalkansa menevät alas kuolemaan, ja hänen askeleensa joutuvat helvettiin. (Sheol h7585)
6 Ella nunca mantiene su mente en el camino de la vida; sus caminos son inciertos, ella no tiene conocimiento.
Ei hän käy kohdastansa elämän tielle: huikentelevaiset ovat hänen astumisensa, niin ettei hän tiedä, kuhunka hän menee.
7 Escúchenme, hijos míos, y no guarden mis palabras de ustedes.
Niin kuulkaat nyt minua, lapseni, ja älkäät poiketko minun puheistani.
8 Vete lejos de ella, no te acerques a la puerta de su casa;
Olkoon sinun ties kaukana hänestä, ja älä lähesty hänen hänen huoneensa ovea,
9 Por temor a dar tu honor a los demás, y tu riqueza a los hombres extraños:
Ettes antaisi kunniaas muukalaisille, ja vuosias julmille;
10 Y los hombres extraños se llene con tus riquezas, y el fruto de tu trabajo ir a la casa de los demás;
Ettei muukalaiset ravittaisi sinun varastas, ja sinun työs olis toisen huoneessa,
11 Y estarás lleno de dolor al final de tu vida, cuando tu carne y tu cuerpo se envejezca;
Ja sinä viimein huokaisit, koska elämäs ja hyvyytes tuhlannut olet,
12 Y dirás: ¿Cómo fue la enseñanza odiada por mí, y mi corazón no valoró el entrenamiento?
Ja sanoisit: voi! kuinka minä olen vihannut hyvää neuvoa, ja sydämeni on hyljännyt kurituksen!
13 ¡No presté atención a la voz de mis maestros, mi oído no se dirigió a los que me guiaban!
Ja en kuullut opettajani ääntä, enkä kallistanut korvaani opettajaini puoleen!
14 Estaba en casi todas las maldades en compañía de la gente.
Minä olen lähes kaikkeen pahuuteen joutunut, kaiken kansan ja seurakunnan keskellä.
15 Deja que el agua de tu cisterna y no la de los demás sea tu bebida y agua fluyendo de tu propia fuente.
Juo vettä kaivostas, ja mitä lähteestäs vuotaa.
16 Que no fluyan tus manantiales en las calles, ni tus corrientes de agua en los lugares abiertos.
Anna luontolähtees vuotaa ulos, ja vesiojas kujille.
17 Déjales que sean solo para ti, no para otros hombres contigo.
Mutta pidä ne yksinäs, ja ei yksikään muukalainen sinun kanssas.
18 Deja que la bendición sea en tu fuente; ten gozo en la esposa de tus primeros años.
Sinun kaivos olkoon siunattu, ja iloitse nuoruutes vaimosta.
19 Como cierva amorosa y cierva amable, que sus pechos te den siempre deleite; deja que tu pasión sea movida en todo momento por su amor.
Se on suloinen niinkuin naaras hirvi, ja otollinen niinkuin metsävuohi: hänen rakkautensa sinua aina ravitkoon; ja iloita itseäs aina hänen rakkaudestansa.
20 ¿Por qué te permites, hijo mío, salir del camino con una mujer extraña, y tomar otra mujer en tus brazos?
Poikani, miksis annat muukalaisen sinuas pettää, ja halajat vierasta syliä?
21 Porque los caminos del hombre están delante de los ojos del Señor, y él pone todas sus caminos en la balanza.
Sillä Herran edessä ovat kaikkien ihmisten tiet, ja hän tutkii kaikki heidän askeleensa.
22 El malvado será tomado en la red de sus crímenes, y encarcelado en las cuerdas de su pecado.
Jumalattoman vääryys käsittää hänen, ja hänen syntinsä paulat ottavat hänet kiinni.
23 El llegará a su fin por necesidad de enseñanza; él es tan tonto que irá vagando por el camino erróneo.
Hänen pitää kuoleman, ettei hän antanut opettaa itsiänsä, ja suuressa tyhmyydessänsä tulee hän petetyksi.
