< Job 9 >
1 Y Job respondió y dijo:
Job vastasi ja sanoi:
2 Verdaderamente, veo que es así: ¿y cómo es posible que un hombre pueda ser justo delante de Dios?
Minä kyllä sen tiedän, että niin on, ettei ihminen taida hurskas olla Jumalan edessä.
3 Si un hombre deseara ir a la ley con él, no podría darle una respuesta a una de cada mil preguntas.
Jos hän tahtois riidellä hänen kanssansa, ei hän taitais vastata häntä yhtä tuhanteen.
4 Él es sabio de corazón y grande en fuerza: ¿quién alguna vez endureció su rostro contra él, y le fue bien?
Hän on viisas ja voimallinen: kenenkä siitä on hyvää ollut, kuin häntä vastaan on itsensä asettanut?
5 Es el que quita las montañas sin su conocimiento, derribándolas en su ira.
Hän siirtää vuoret ennenkuin he sen ymmärtävät, jotka hän vihassansa kukistaa.
6 Que está estremeciendo la tierra de su lugar, de modo que sus bases tiemblan:
Hän liikuttaa maan siastansa, niin että sen patsaat vapisevat.
7 Que da órdenes al sol, y no da su luz; y quien guarda las estrellas de brillar.
Hän puhuu auringolle, niin ei se nouse; ja hän lukitsee tähdet.
8 Por cuya mano se extendieron los cielos, y quién camina sobre las olas del mar:
Hän yksin levittää taivaat, ja käy meren aaltoin päällä.
9 Que hizo el Oso y Orión, y el cúmulo de estrellas, y los lugares secretos del sur;
Hän tekee Otavan ja Kointähden, Seulaiset ja ne tähdet etelään päin.
10 ¿Quién hace grandes cosas incomprensibles? Sí, maravillas sin número.
Hän tekee suuria töitä, joita ei taideta tutkia, ja epälukuisia ihmeitä.
11 Mira, pasa a mi lado y no lo veo; sigue adelante, pero no tengo conocimiento de él.
Katso, hän käy minun ohitseni ennenkuin minä sen havaitsen, ja menee pois ennenkuin minä sen ymmärrän.
12 Si él extiende su mano para tomar, ¿por quién puede ser devuelta? ¿Quién le puede decir: ¿Qué estás haciendo?
Katso, jos hän menee äkisti, kuka noutaa hänen jälleen? kuka sanoo hänelle: mitäs teet?
13 La ira de Dios no puede volverse atrás; Los ayudantes de Rahab, monstruo marino, se humillaron debajo de él.
Hän on Jumala, hänen vihaansa ei yksikään aseta; hänen allensa pitää itsensä kumartaman ylpiätkin herrat.
14 ¿Cuánto menos puedo darle una respuesta, usando las palabras correctas para discutir con él?
Kuinka minun pitäisi häntä vastaaman, ja löytämän sanoja häntä vastaan?
15 Aunque mi causa fuera buena, no podría dar una respuesta; Pediría la gracia de aquel quién es mi Juez.
Ehkä minulla vielä oikeus olis, niin en kuitenkaan taida minä häntä vastata; vaan täytyis oikeudessa rukoilla.
16 Si lo hubiera llamado, y él me respondiera, no tendría fe en que escucharía mi voz.
Ja ehkä minä vielä häntä avuksihuutaisin, ja hän kuulis minua, niin en minä uskoisi, että hän kuultelis minun ääntäni;
17 Porque su tormenta me quebranta, y mis heridas aumentan sin causa.
Sillä hän hän runtelee minun tuulispäällä, ja enentää minun haavani ilman syytä.
18 No me dejaría respirar, pero estaría lleno de amargo dolor.
Ei hän anna minun henkeni virota, vaan täyttää minun murheella.
19 Si es una cuestión de fuerza, él es poderoso y si se trata de una causa legal, él dice: ¿Quién me dará un día fijo?
Jos joku tahtoo voimaa, katso, hän on voimallinen; jos joku tahtoo oikeutta, kuka todistaa minun kanssani?
20 Aunque estaba en lo correcto, mi boca me condenaría; No he hecho mal; pero esto me hace inicuo.
Jos minä sanoisin: minä olen oikia, niin minun suuni kuitenkin tuomitsee minun: eli minä olen vakaa, niin hän kuitenkin tekee minun pahaksi.
21 Si fuera perfecto; No conocería mi alma; despreciaría mi vida.
Ehkä minä vielä vakaa olisin, niin en minä kuitenkaan tunne itsiäni; vaan minä suutun eIämääni.
22 Es lo mismo para mí; por eso digo: Él pone fin al pecador y al que no ha hecho nada malo juntos.
Se on se ainoa minkä minä sanonut olen, hän kadottaa hyvän ja jumalattoman.
23 Si la muerte viene repentinamente, él se ríe de las pruebas de aquellos que no han hecho nada malo.
Kuin hän rupee lyömään, niin hän tappaa äkisti, ja pilkkaa viattomain kiusausta.
24 La tierra es dada al poder del malvado; los rostros de sus jueces están cubiertos; Si no es por él, ¿quién lo ha hecho?
Maa annetaan jumalattoman käsiin, hän peittää sen tuomarien kasvot: ellei se niin ole, kuinka se myös toisin on?
25 Mis días van más rápido que un corredor; huyen y no ven él bien.
Minun päiväni ovat olleet nopiammat kuin juoksia: ne ovat paenneet, ja ei mitään hyvää nähneet.
26 Se apresuran como botes veloces, como un águila que cae repentinamente sobre su comida.
Ne ovat pois menneet kuin joutuva haaksi, kuin kotka lentää rualle.
27 Si digo, olvidaré mi dolor, dejaré que mi rostro ya no esté triste y me alegraré;
Koska minä ajattelen: minä unhotan valitukseni, ja muutan kasvoni ja virvoitan minuni:
28 Temeroso soy de todos mis dolores; Estoy seguro de que no seré libre del pecado en tus ojos.
Niin minä pelkään kaikkia minun kipujani, tietäen, ettes anna minun olla viatoinna.
29 ¡No me dejarás estar libre de pecado! ¿Por qué entonces me tomo la molestia de esforzarme?
Jos olen jumalatoin, miksi minä nyt itsiäni hukkaan vaivaan?
30 Si me lavan con agua de la nieve, y me limpio las manos con jabón;
Vaikka minä pesisin itseni lumivedessä ja puhdistaisin käteni saippualla,
31 Entonces cuando me empujen al sepulcro, mi propia ropa me aborrecerá.
Niin sinä kuitenkin pistäisit minun lokaan; ja minun vaatteeni olisivat minulle kauhistukseksi.
32 Porque él no es un hombre como yo, para decirle que, podamos unirnos ante un juez.
Sillä ei hän ole minun vertaiseni, jota minä vastata taidan, että me ynnä tulisimme oikeuden eteen.
33 No hay nadie que tome una decisión entre nosotros, que podría tener control sobre nosotros.
Ei ole joka meitä eroittaa, joka laskis kätensä meidän kahden välillemme.
34 Que quite de mi su vara y su temor no me espante.
Hän ottakoon vitsansa pois minusta, ja älköön hänen hirmuisuutensa peljättäkö minua;
35 Entonces diría lo que tengo en mente sin temor de él; porque no hay causa de miedo en mí.
Että minä puhuisin ja en pelkäisi häntä; sillä en minä mitään kanssani tiedä.