< Job 6 >
1 Y Job respondió y dijo:
Niin Job vastasi ja sanoi:
2 ¡Si solo pudiera medirse mi pena, y ponerla en la balanza contra mi problema!
Jos minun surkeuteni punnittaisiin, ja minun kärsimiseni yhtä haavaa laskettaisiin vaa´an päälle,
3 Porque entonces su peso sería más que la arena de los mares, debido a esto mis palabras han sido cortadas.
Niin se olis raskaampi kuin santa meressä; sentähden ovat minun sanani nielletyt ylös.
4 Porque las flechas del Todopoderoso están dentro de mí, y su veneno bebe mi espíritu, su ejército de temores se pone en orden contra mí.
Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat minussa, joiden myrkky särpää minun henkeni; ja Jumalan kauhistus tarkoittaa minua.
5 ¿El asno de los campos emite su voz cuando tiene pasto? ¿O el buey hace sonidos sobre su comida?
Huutaako metsä-aasi, kuin hänellä ruohoja on? ammuuko härkä, kuin hänellä on ruokaa?
6 ¿Tomará un hombre comida que no tenga sabor sin sal? ¿O hay algún sabor en la clara del huevo?
Syödäänkö mautointa ilman suolaa? eli maistaako valkuainen munan ruskuaisen ympäriltä?
7 Mi alma no desea tales cosas, son como enfermedades en mi comida.
Jota minun sieluni ennen kuoitti, se on nyt minun ruokani minun kipuni tähden.
8 ¡Si tan solo pudiera tener una respuesta a mi oración, y Dios me diera mi deseo!
Jospa minun rukoukseni tapahtuis, ja Jumala antais minulle, mitä minä toivon!
9 Si solo él se complaciera en terminar conmigo; ¡Y soltaría su mano para destruirme!
Että Jumala tahtois ja löis minun rikki, ja päästäis kätensä särkemään minua;
10 Por lo tanto, todavía tendría consuelo y gozaría con los dolores de la muerte, porque siempre he respetado las palabras del Dios Santo.
Niin olis minulla vielä sitte lohdutus, ja minä vahvistuisin sairaudessani, ellei hän säästäisi minua: en ole mitään kuitenkaan kieltänyt pyhän puhetta.
11 ¿Tengo fuerzas para seguir esperando o tengo algún fin para estar esperando?
Mikä on minun väkeni, että minä voisin toivoa? ja mikä on minun loppuni, että minun sieluni vois kärsiväinen olla?
12 ¿Es mi fortaleza la fuerza de las piedras, o es mi carne de bronce?
Onko minun väkeni kivinen? eli minun lihani vaskinen?
13 No tengo ayuda en mí mismo, y la sabiduría se me ha ido por completo.
Ei ole minulla missään apua; ja minun saatuni on pois ajettu minulta.
14 El que tiene el corazón cerrado contra su amigo que sufre, ha renunciado al temor del Todopoderoso.
Joka ei osoita lähimmäisellensä laupiutta, hän hylkää Kaikkivaltiaan pelvon.
15 Mis amigos han sido desleales como un arroyo, como arroyos en los valles que llegan a su fin.
Minun veljeni ovat rikkoneet minua vastaan, niinkuin oja ja niinkuin väkevä virta ohitse menneet,
16 Que son oscuros por el hielo y la nieve que cae en ellos;
Jotka ovat kauhiat jäästä, ja jotka lumi peittää.
17 Bajo el ardiente sol se secan, y no llegan a nada debido al calor.
Kuin helle heitä ahdistaa, pitää heidän nääntymän, ja kuin palava on, pitää heidän katooman paikastansa.
18 Las caravanas de camellos se desvían de su camino; van al vacío y son destruidos.
Heidän polkunsa poikkeevat pois; he raukeevat tyhjään ja hukkuvat.
19 Las caravanas de camellos de Tema los buscaron y de Saba, los esperaban.
He katsoivat Temanin tietä, rikkaan Arabian polkuja he toivoivat.
20 Ellos vinieron, fueron avergonzados por su esperanza; y confundida su esperanza.
Mutta heidän pitää häpiään tuleman, ratki surutoinna ollessansa; ja heidän pitää häpeemän siihen tultuansa.
21 Así son ustedes ahora; Ven mi triste condición y tienen miedo.
Sillä ette nyt mitään ole; ja että te näette surkeuden, pelkäätte te.
22 ¿Dije, dame algo? o ¿Hacer un pago para mí de su riqueza?
Olenko minä sanonut: Tuokaat minulle! eli antakaat minun edestäni lahjoja teidän tavarastanne?
23 ¿O me sacas del poder de mi enemigo? o ¿Dar dinero para que me rescaten del poder de los malvados?
Ja pelastakaat minua vihollisten kädestä, ja vapahtakaat minua tyrannein käsistä?
24 Dame la enseñanza y estaré callado; Y hazme ver mi error.
Opettakaat minua, minä olen ääneti, ja jota en minä tiedä, niin neuvokaat minua.
25 ¡Qué agradables son las palabras rectas! ¿Pero qué prueba hay en tus argumentos?
Kuinka vahvat ovat oikeuden puheet? kuka teissä on se, joka sitä laittaa taitaa?
26 Mis palabras pueden parecer malas, pero las palabras de quien no tiene esperanza son para el viento.
Te ajattelette sanoja, ainoastaan nuhdellaksenne, ja teette sanoillanne epäileväisen mielen.
27 En verdad, ustedes echarían suerte sobre un huérfano, y capaz de vender a su propio amigo.
Te karkaatte köyhän orvon päälle, ja kaivatte lähimmäisellenne kuoppaa.
28 Ahora pues, vuelvan sus ojos hacia mí, porque de verdad no diré lo que es falso en mi rostro.
Mutta että te nyt tahdotte, niin katsokaat minun päälleni, jos minä teidän edessänne valhettelen.
29 Deja que tu mente sea cambiada, y no tengas una mala opinión de mí; Sí, cambia, porque mi justicia todavía está en mí.
Palatkaat nyt, olkoon pois vääryys: Tulkaat jälleen; minun vastaukseni pitää oikia oleman.
30 ¿Hay mal en mi lengua? ¿No puede mi paladar discernir destrucción?
Onko minun kielessäni vääryyttä? eikö minun suulakeni ymmärrä vaivoja?