Job 31

1 Hice un acuerdo con mis ojos; ¿Cómo podrían mis ojos estar mirando a una virgen?

"Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa: kuinka voisinkaan katsoa neitosen puoleen!

2 ¿Cuál es la recompensa de Dios desde lo alto, o la herencia dada por él Todopoderoso desde el cielo?

Minkä osan antaisi silloin Jumala ylhäältä, minkä perintöosan Kaikkivaltias korkeudesta?

3 ¿No es problema para el pecador, y destrucción para los que hacen el mal?

Tuleehan väärälle turmio ja onnettomuus väärintekijöille.

4 ¿No ve él mis caminos, y mis pasos no están todos numerados?

Eikö hän näkisi minun teitäni ja laskisi kaikkia minun askeleitani?

5 Si he ido por caminos falsos, o mi pie se apuró rápido a engaño;

Jos minä ikinä valheessa vaelsin, jos jalkani kiiruhti petokseen,

6 Déjame ser medido en escalas rectas, y deja que Dios vea mi justicia.

punnitkoon minut Jumala oikealla vaa'alla, ja hän on huomaava minun nuhteettomuuteni.

7 Si mis pasos han sido apartados, o si me dejado llevar por la codicia, o si la propiedad de otro está en mis manos;

Jos minun askeleeni poikkesivat tieltä ja minun sydämeni seurasi silmiäni tahi tahra tarttui minun käsiini,

8 Si siembro mi semilla en la tierra para que otro tenga su fruto, y deja que mi producto sea arrancado de raíz.

niin syököön toinen, mitä minä kylvän, ja minun vesani revittäköön juurinensa.

9 Si mi corazón iba tras la esposa de otro hombre, o si esperaba en acecho la puerta de mi vecino;

Jos minun sydämeni hullaantui toisen vaimoon ja minä väijyin lähimmäiseni ovella,

10 Entonces deja que mi esposa dé placer a otro hombre y que otros usen su cuerpo.

niin jauhakoon oma vaimoni vieraalle, ja halailkoot häntä muut;

11 Porque eso sería un crimen; sería un acto por el cual los jueces medirían el castigo:

sillä se olisi ollut ilkityö ja raskaasti rangaistava rikos,

12 Sería un fuego que arderá hasta la destrucción, y que me quitaría todo lo que tengo.

tuli, joka kuluttaisi manalaan saakka ja hävittäisi kaiken saatuni.

13 Si he desdeñado el derecho de mi sirviente, o mi sirvienta, cuando contendieron conmigo;

Jos minä pidin halpana palvelijani ja palvelijattareni oikeuden, kun heillä oli riita minun kanssani,

14 ¿Qué haré cuando Dios venga como mi juez? ¿Y qué respuesta puedo dar a sus preguntas?

niin mitä minä tekisin, jos Jumala nousisi, ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?

15 ¿No lo hizo Dios tan bien como yo? ¿No nos dio vida en los cuerpos de nuestras madres?

Eikö sama, joka äidin kohdussa loi minut, luonut häntäkin, eikö sama meitä äidin sydämen alla valmistanut?

16 Si retenía el deseo de los pobres; o he hecho desfallecer los ojos de la viuda;

Olenko minä kieltänyt vaivaisilta heidän toivomuksensa ja saattanut lesken silmät sammumaan?

17 Si me guardaba la comida y no le daba un poco al huérfano;

Olenko syönyt leipäpalani yksinäni, orvonkin saamatta syödä siitä?

18 Porque desde mi juventud él creció conmigo como un padre, desde mis primeros días; y a la viuda la guié desde mi niñez;

En, vaan nuoruudestani saakka minä kasvatin häntä niinkuin oma isä ja äitini kohdusta asti minä holhosin häntä.

19 Si he visto a alguien cercano a la muerte por necesidad de ropa, y a los pobres sin nada que los cubriera;

Jos minä näin menehtyväisen vaatteetonna ja köyhän verhoa vailla,

20 Si su espalda no me dio una bendición, y la lana de mis ovejas no lo calentó;

jos hänen lanteensa eivät minua siunanneet eikä hän saanut lämmitellä minun karitsaini villoilla,

21 Si mi mano había sido levantada contra él justo, cuando vi que los jueces me apoyaban;

jos minä puin nyrkkiä orvolle, kun näin puoltani pidettävän portissa,

22 Que mi brazo sea arrancado de mi cuerpo, y que sea roto desde su base.

niin irtautukoon olkapääni hartiastani, ja murtukoon käsivarteni sijoiltansa.

23 Porque el temor de Dios me retuvo, y debido a su poder no podría hacer tales cosas.

Sillä silloin olisi minun peljättävä turmiota Jumalalta, enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa edessä.

24 Si hice del oro mi esperanza, o si alguna vez dije al mejor oro, he puesto mi fe en ti;

Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: 'Sinä olet minun turvani',

25 Si me alegrara porque mi riqueza era grande, y porque mi mano había reunido mucho;

jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi,

26 Si, cuando vi el sol brillando, y la luna moviéndose en su camino brillante,

jos katsellessani aurinkoa, kuinka se loisti, ja kuuta, joka ylhänä vaelsi,

27 Un sentimiento secreto de adoración entró en mi corazón, y mi boca besó mi mano;

sydämeni antautui salaa vieteltäväksi ja käteni niille suudelmia heitti,

28 Ese hubiera sido otro pecado para ser recompensado con el castigo de los jueces; porque habría sido falso a Dios en lo alto.

niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos, sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.

29 Si me alegré en la destrucción de mi aborrecedor, y grité de alegría cuando el mal lo alcanzó;

Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta, riemusta hykähtänyt, kun häntä onnettomuus kohtasi?

30 Porque no dejé que mi boca cediera al pecado al poner una maldición sobre su vida?

En ole sallinut suuni syntiä tehdä, kiroten vaatia hänen henkeänsä.

31 Si los hombres de mi tienda dijeran: ¿Quién no ha comido toda su carne, no se saciaría?

Eikö täydy minun talonväkeni myöntää, että kukin on saanut lihaa yllin kyllin?

32 El viajero no tomó su descanso nocturno en la calle, y mis puertas estaban abiertas para cualquier persona en un viaje;

Muukalaisen ei tarvinnut yötä ulkona viettää; minä pidin oveni auki tielle päin.

33 Si mis malas obras cubiertas como Adan, y mi pecado en el secreto de mi pecho,

Olenko ihmisten tavoin peitellyt rikkomuksiani, kätkenyt poveeni pahat tekoni,

34 Por temor al gran grupo de personas, o por temor a que las familias me despreciarán, para que me quede callado y no salga por mi puerta;

säikkyen suurta joukkoa ja kaiken heimon ylenkatsetta peljäten, niin että pysyin hiljaa, ovestani ulkonematta?

35 ¡Si solo Dios me escuchara, y él Todopoderoso me contestara! ¡O si lo que él tiene contra mí se hubiera puesto por escrito!

Oi, jospa joku kuuntelisi minua! Katso, tuossa on puumerkkini! Kaikkivaltias vastatkoon minulle! Jospa saisin riitapuoleni kirjoittamaan syytekirjan!

36 En verdad tomaría el libro en mis hombros; sería para mí como una corona;

Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin, sitoisin sen päähäni seppeleeksi.

37 Dejaría claro el número de mis pasos, ¡lo pondría ante él como un príncipe! Las palabras de Job se acaban.

Tekisin hänelle tilin kaikista askeleistani ja astuisin hänen eteensä niinkuin ruhtinas.

38 Si mi tierra ha clamado contra mí, o los surcos ha estado triste;

Jos peltoni huusi minua vastaan ja sen vaot kaikki itkivät,

39 Si he tomado su producto sin pago, causando la muerte de sus dueños;

jos kulutin sen voiman maksamatta ja saatoin sen haltijat huokaamaan,

40 Luego, en lugar de grano, salen espinas, y en lugar de cebada, plantas malolientes. Las palabras de Job han terminado.

niin kasvakoon nisun sijasta orjantappuroita ja ohran sijasta rikkaruohoa." Tähän päättyvät Jobin puheet.